Ehkäisevä päihdetyö Sanna Kuussaari 2014.

Esitys aiheesta: "Ehkäisevä päihdetyö Sanna Kuussaari 2014."— Esityksen transkriptio:

1 Ehkäisevä päihdetyö Sanna Kuussaari 2014

2 Mitä on ehkäisevä päihdetyö?
TOIMINTAA, jonka tavoitteena on EDISTÄÄ TERVEYTTÄ TURVALLISUUTTA HYVINVOINTIA

3 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään VÄHENTÄMÄÄN päihteiden kysyntää saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja

4 Ehkäisevä päihdetyö Kohteena usein nuoret, järjestettävä kaiken ikäisille. Työntekijänä ÄLÄ MORALISOI ÄLÄ LEIMAA ÄLÄ SYYLLISTÄ Ovat osoittautuneet huonoiksi keinoiksi vaikuttaa päihteiden käyttöön.

5 Huumepolitiikka Panostamalla väestön yleiseen hyvinvointiin ja elinolosuhteisiin ehkäistään myös huumeisiin liittyviä ongelmia Huumeiden käytön yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen pitäminen mahdollisimman vähäisinä. Edistämällä huumeiden vähäriskisimpiä käyttötapoja ja säätelemällä käytettyjen aineiden turvallisuutta. (Huumeiden käyttäjien terveysneuvonta puhtaiden pistovälineiden vaihtopisteineen ja huumeriippuvaisten lääkkeelliset korvaus- ja ylläpitohoidot)

6 Kulttuurista Kulttuurisidonnaista.
Eri kansalliset kulttuurit alakulttuurit Erilaisten muotivirtaukset. Päihteet ovat osa kokonaisuutta, jonka muita osia ovat mm. tietynlainen musiikki, elämäntyyli ja pukeutuminen sekä asenteet ja ideologiat. (Osa nuorison kapinaa aikuisten auktoriteettia kohtaan tai halua erottautua toisista nuorisoryhmistä)

7 Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan
päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. yhteiskunta, paikallisyhteisö, lähisuhteet ja yksilötasolla

8 Päihteitä joiden käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä
päihdetyöllä vaikutetaan ovat alkoholi, huumausaineet tupakka Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa.

9 Valtakunnalliset ohjelmat
Terveys 2015 yhteistyöohjelma pyrkii terveyden tukemiseen ja edistämiseen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla sisältää kaksi nuorten päihteiden käyttöön liittyvää toimitaosuutta Monipuolinen yhteistoiminta (koulut, sos.- ja terv.huolto, liikunta- ja nuorisotoimi, järjestöt ja tiedoitusvälineet) koulutuksellisen syrjäytymisen ja huonon terveyden vähentämiseksi Yhteistyö alkoholin käytön ja huumekokeilujen vähentämiseksi sekä niihin liittyvien sosiaalisten ja terveysongelmien asiantuntevaksi käsittelemiseksi kaikkialla maailmassa

10 Esimerkkejä Ehkäisevästä päihdetyöstä
sosiaalitoimessa: päihdetiedotus, vanhemmuuden tukeminen,varhainen puuttuminen terveystoimessa: työterveyshuollossa ja polikliinisessä työssä tiedotuksen ja mini-intervention keinoin opetustoimessa: koulujen hyvinvointiohjelmat, päihdekasvatus ja varhainen puuttuminen nuoriso- ja vapaa-aikatoimessa: nuorten kasvun ja osallisuuden tukeminen, päihteettömät nuorisotilat ja tilaisuudet, varhainen puuttuminen

11 Lasten ja nuorten ehkäisevä päihdetyö
Alkoholistin lasta ei ole ”tuomittu” alkoholismiin, mutta erilaisilla ongelmilla ja huono-osaisuudella on taipumusta jatkua yli sukupolvien. Vanhempien alkoholiongelmat saattavat aiheuttaa lapsille voimakasta stressiä ja vakavia psykososiaalisia ongelmia joko lapsuudessa tai jopa aikuisuuteen asti. Vanhemman alkoholiongelmat kertautuvat näin lapsissa, ja niiden aiheuttama yhteiskunnallinen taakka ja kustannukset ovat valtavat. Yksilön kärsimys!!!

12 Päihdekasvatuksesta Asennemaailman muutokset ovat haastavia sekä aikuisille että nuorille! Yhteistyö eri toimijoiden välillä auttaa ymmärtämään erilaisten lähestymistapojen perusteita ja kehittämään kunkin omaa työtä

13 Riskitekijät vanhempien mielenterveysongelmat työttömyys ja köyhyys
raju riitely on yksi merkittävimmistä stressin ja pelon aiheista alkoholiongelmaisten vanhempien lapsilla, ja siten merkittävä riskitekijä.

14 Lisäksi nuorilla Sosiaalinen epäluottamus ja heikko itsetunto Elämäntilanteen hallitsemattomat muutokset Päihdemyönteinen paine sosiaalisessa ympäristössä Yksinäisyys ja syrjäytyminen ikäryhmästä Epäsuotuisa sosiaalinen kierre, kuten keskeytynyt koulu/työ

15 Päihteiden helppo saatavuus ja kontrollin vähäisyys
Humalahakuinen päihteiden käyttö Päihteiden käyttö yksin Riskikäyttäytyminen ja tapaturma-alttius päihtyneenä Mitä useampi riskitekijä on sitä useampi suojaava tekijä tarvitaan turvaamaan terve kehitys

16 Suojaavia tekijöitä Suojaavat tekijät säätelevät tervettä kehitystä voimakkaammin kuin riskitekijät!!! Hyvät älylliset ja kyvylliset lähtökohdat Temperamentti, joka tekee lapsesta sopeutuvaisen ja helppohoitoisen Sosiaalisuus ja kyky luoda ikätoverisuhteita Vähintään yksi merkittävä aikuinen lapsen elämässä Hyvä koulussa selviytyminen

17 Harrastukset Myönteisiä kykyjä tukevat elinolot Mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja tulevaisuuteen Hyvä itsetunto ja itsetuntemus Tietoisuus päihteiden käytön riskeistä

18 Lähiyhteisön vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön
Kriittiset päihteidenkäyttökulttuurit Päihteiden vaikea saatavuus ja tarkoituksenmukainen kontrolli Vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön

19 Kaikkia nuoria ei kiinnosta tieto päihteistä ja riskeistä
Varsinkin riskiryhmään kuuluvia nuoria tieto ei usein tavoita Kuitenkin tietoa on oltava saatavilla ja tarjolla yhtälailla tasa-arvoisesti kaikille Tärkeää kohdentaa tarvittava tieto oikealle kohderyhmälle oikein menetelmin Sosiaalinen vahvistaminen Yleinen ehkäisy Riskiehkäisy

20 1.Sosiaalinen vahvistaminen
Menetelmien valinta Kohteena nuorten ryhmä Yleiset sosiaaliset taidot Elämän taidot ja arvot Kohteena yksittäinen nuori Itsetunnon ja arvomaailman vahvistaminen Esim. Avoin keskustelu nuorten kanssa (tapahtuu kaikkialla, missä nuoret kohtaavat). Olennaista nuorten osallistuminen asioiden pohdintaan. Aikuinen vahvistaa nuoren vastuullisia näkemyksiä ja monipuolistaa pohdintaa. Arkirupattelu! Positiivinen palaute!

21 2.Yleinen ehkäisy Menetelmien valinta Kohteena nuorten ryhmä
Ryhmän vahvistaminen Ryhmäpaineen sietäminen Kieltäytymisen ja sosiaalisen paineen sietokyvyn opettelu, päihdetietous Kohteena yksittäinen nuori Yksilöllisten valintojen korostaminen Tiedon tasapuolinen jakaminen ja nuorten kanssa avoin keskustelu Mahdollisten riskiryhmien tunnistaminen Päihteettömien toimintatapojen esille nostaminen

22 3.Riskiehkäisy Menetelmien valinta Kohteena nuorten ryhmä
Kohdennettu työ Pienryhmätoiminta Vertaistuen ja vertaiskasvatuksen hyväksikäyttö Kohteena yksittäinen nuori Henkilökohtainen tuki Kuntoutus Esim vuotiaat rattijuopumusriskiryhmää

23

24 Tärkeitä keskustelun aiheita nuorten kanssa
Voimavarat: ihmissuhteet (koti, koulu, ystävät), sosiaaliset taidot, harrastukset, itsetunto, mieliala Päihteiden käytön syyt: “rentoutumiseen”, jolloin vaarana voi olla opittu käytösmalli, päihteistä tulee keino selvitä sosiaalisista tilanteista. Lisäksi päihteiden käyttö voi olla ”pahan olon helpottamiseen” tai ”pään sekaisin saamiseen” voi olla oire nuoren mielialan ja muuhun hyvinvointiin liittyvistä pulmista Joukkoharha ja sosiaalinen paine: nuorten olettamus muiden runsaasta päihdekäytöstä.

25 Myönteisen kehityksen hyödyntäminen: nuorten nykyasenne ”humalajuominen on epämuodikasta”.
Kehitykseen liittyvät näkökohdat: alle 16-vuotiaille päihteiden käytöstä on suuremmat vaarat, nuoren psyykkinen kehitys on keskeneräinen. Humalajuomisen haitat ja vaaratilanteet: muistin menetys, sammuminen, väkivalta, tapaturmat, estojen poistuminen (kontrolloimaton seksi) sekä toleranssin kasvu

26 Ns. sekakäytön vaarat, esimerkiksi alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutusten arvaamattomuus.
Varovaisuus ja itsesuojelu tilanteissa joissa juomasekoituksista ja vahvuuksista ei tietoa Keskustelu vapaa-ajan viettämisen mahdollisuuksista, päihteettömistä harrastuksista tai tilanteista joissa päihteitä käytetään Sosiaalinen vastuu ja toisista huolehtiminen tilanteissa, kun kaveriporukassa on päihtyneitä nuoria

27 Päihtymykseen liittyvä omien reaktioiden tunnistaminen: piristyminen, vilkkaus, uneliaisuus, joillekin riidanhakuisuus, aggressiivisuuden tai riskinoton lisääntymistä Alkoholin vaikutukset aivokudokseen, muistiin ja oppimiskykyyn, aivojen kehitys jatkuu 25-ikävuoteen saakka Mopo- ja autonajokortin saaminen edellyttää hallittua päihteiden käyttöä, periaatteetta ”kun ajat, et ota” Tilanneraittius: työ, ajoneuvolla ajaminen, raskaus, lasten hoito ym.

28 Laatutähti SISÄLLÖN LAATU – MITÄ TEHDÄ?
TOTEUTUKSEN LAATU – MITEN TEHDÄ? SEURANTA JA ARVIOINTI. TÄMÄ ON KAHDEN EDELLISEN LOHKON YHTEISTÄ ALUETTA.

29 Tietoperusta Oltava vahva pohjatieto Oikeaa, luotettavaa tietoa!

30 Päihdevalistuksesta kokonaisvaltaiseen päihdekasvatukseen
Päihdevalistus on perinteisen ehkäisevän päihdetyön muoto Ajantasaista tiedonjakoa viestinnän keinoin Käytetään yleisessä ehkäisyssä ja riskiehkäisyssä Pelkkä tiedon jakaminen ei aina riitä Vuorovaikutuksellisuus, myös nuoren näkemykset ja kokemukset Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö on luonteva osa terveyden edistämistä

31 Lähteet STAKES, Laatutähteä tavoittelemassa Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit STAKES, Ehkäisy ja hoito – laadukkaan päihdetyön kokonaisuus Pylkkänen, S., Viitanen, R. & Vuohelainen, E. (toim.) Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö?