YLIOPISTO Lukijatutkimus 2014

Esitys aiheesta: "YLIOPISTO Lukijatutkimus 2014"— Esityksen transkriptio:

1 YLIOPISTO Lukijatutkimus 2014
Tutkimusraportti Focus Master Oy

2 Lukijakontaktin säännöllisyys
Kuinka montaa viidestä viimeksi ilmestyneestä numerosta arvioit lukeneesi tai selailleesi? Vastaajat ovat lukeneet keskimäärin 4.0 viidestä viimeksi ilmestyneestä numerosta.

3 Lukemisen motiivi: Poimintoja tärkeimmistä syistä lukea lehteä
Miksi luet Yliopisto-lehteä? Kerro muutamia tärkeimpiä perusteita. Hyvin kirjoitettuja juttuja, sopivan informatiivisia mutta kuitenkin kevyitä lukea kahvilla/ tauolla/aamiaisella. Pitää myös ajan tasalla siitä, mitä yliopistolla tapahtuu ja tehdään. (henkilöstö) Koska siinä on tietoa ajankohtaisista tiedemaailman asioista, tutkimustuloksista, uusista näkemyksistä ym. Lisäksi lehti tiedottaa mielestäni aika hyvin eri tapahtumista, henkilöstömuutoksista yms. (henkilöstö) Rakenteellisesti ja sisällöllisesti hyvää journalismia; ikkunoita työpaikassamme tapahtuvaan tutkimukseen. (henkilöstö) Hyviä artikkeleita tieteellisistä tutkimuksista ja ajankohtaisasioista. Laatu taattua, taso korkea. (opiskelija) Lehdessä on mielenkiintoisia artikkeleita eri tutkimusalueilta, ja minusta on kiinnostavaa saada tietoa muidenkin kuin oman alani edistymisestä. (opiskelija) Maallikolle sopivan asiapitoinen lehti, teemakohtainen syvälle porautuva keskittyminen kussakin numerossa, hyvä, että mutaakin asiaa on kuitenkin jokaisessa numerossa, aiheiltaan monipuolinen sisältö, ajankohtaisuus. (alumni) Olen paljon tekemisissä yliopistojen kanssa vaikka työskentelen yliopiston ulkopuolella. Tiedeuutisointi eri aloilta kiinnostaa. (alumni) Se tulee kotiini. Popularisoidut jutut muilta kuin omalta tieteenalalta tuntuvat yleissivistäviltä. (alumni) Olen kiinnostunut tieteen edistyksestä ja haluan seurata sitä. Yliopisto-lehdestä saan kohtuullisen nopeasti luetuksi sellaisista aiheista, joihin en muuten törmäisi. Pidän myös siitä, että lehti sisältää esimerkiksi väitöstiedot nopeasti luettavassa luettelomuodossa. (sidosryhmä) Siitä saa tietoa tutkimusmaailmasta sekä oletettavasti aika luotettavaa tietoa maailman ilmiöistä ylipäänsä. (sidosryhmä)

4 Kuinka paljon aikaa käytät lehden lukemiseen?

5 Kuinka tarkasti luet lehden?

6 Yhden numeron luku- ja selailukerrat.
Yhtä lehden numeroa luetaan tai selaillaan keskimäärin 2,0 kertaa

7 Lehden säilyttäminen Onko sinulla tapana arkistoida tai säilyttää lehden numeroita?

8 Lehden lukijamäärä Yhdellä lehden kappaleella on keskimäärin 1.8 lukijaa.

9 Lehden vakiosisältöjen seuraaminen.

10 Lehden aihepiirien kiinnostavuus.

11 Aihepiireihin kohdistuva lisätarve.

12 Aihepiirien nelikenttä
tutkimustulosten hyödyntäminen ajankohtaisten asioiden ja ilmiöiden taustoittaminen lisätarve kansainväliset tiedeuutiset tutkimustulokset uutiset Suomen tiedemaailmasta yliopistoa koskevat uutiset opiskelu ja opettaminen tiedepolitiikka ja tutkimusrahoitus ei lisätarvetta henkilöhaastattelut alumnitoiminta tutkijan työ jonkin verran kiinnostava hyvin kiinnostava

13 Tieteenalojen kiinnostavuus.
Mitkä tieteenalat kiinnostavat sinua? (monivalintamahdollisuus)

14 Juttutyypit.

15 Lehden sisältöä käsittelevät väittämät.

16 Yleinen tyytyväisyys lehteen.

17 Yleinen tyytyväisyys lehteen, perustelut: perusteluja tyytyväisiltä lukijoilta
Ajankohtaisia uutisia, ylläpitää sivistystä ja tietoisuutta tutkimusalueista ja tapahtumista. Artikkelit ovat hyvin kirjoitettuja ja lehti hyvin toimitettu. Artikkelit ovat yleensä korkeatasoisia, perusteellisesti taustoitettuja ja luettavuudeltaan hyvin kirjoitettuja. Ei juoruja ja turhanpäiväisyyksiä, vaan täyttä asiaa mielenkiintoisella tavalla esitettynä. Sen, mitä olen sitä lukenut, osa artikkeleista on ollut mielenkiintoisia ja osa taas ei. Ei minulla varsinaisesti ole mitään valittamisen aihetta, mutta ei toisaalta mitään ylistyssanojakaan. Erilaiset juttutyypit ja näkökulmat vaihtelevat mukavasti. Erinomainen tieteen, opetuksen ja tutkimuksen ajankohtaisten asioiden katsaus, tuo yliopiston toimintaa näkyväksi ja tuloksia julki. Lehdessä yliopisto saa kasvot ja toiminta tulee tutuksi. Erittäin laaja, aihealueittain kattava kokonaisuus. Ilmainen laatulehti joka päihittää kalliit erikoislehdet kirkkaasti. Harva suomenkielinen julkaisu on yhtä monipuolinen ja kiinnostava. Hyvin toimitettu, jutut hyvin kirjoitettu, monipuolinen, myös visuaalisesti onnistunut Jokaisessa lehdessä aina 2-3 kiinnostavaa juttua, jotka on kirjoitettu ymmärrettävällä yleiskielellä. Kiinnostavaa infoa ihan yleissivistyksen kannalta. Kompakti koko ja muoto, selkeä grafiikka ja taitto ja ennen kaikkea aihepiiri, joka kiehtoo Lehden kautta saa ajankohtaista tietoa yliopistojen vireillä olevista tutkimusalueista tiedekunnittain. Hyviä yleisartikkeleita mm. rahan liikkeistä maailmalla, tieteilijä haastattelut, kasvimaailman tulevaisuuden pelastajat jne.

18 Yleinen tyytyväisyys lehteen, perustelut: perusteluja tyytymättömiltä lukijoilta
En ole kiinnostunut lehden tiedejutuista. Monet jutut ovat lisäksi liian pitkiä ja sisältävät turhaa ja joskus oudonkin tuntuista lavastettua kuvamateriaalia sivukaupalla. Jutut utopistisia, ei kosketa opiskelija-arkea, teologeja syrjitään. Lehdessä ei ole minua kiinnostavia artikkeleita. Siitä ei mielestäni näy selkeästi kenelle lehti on suunnattu. Lisäksi artikkelit eivät mielestäni täytä hyvän journalismin kriteereitä ja esim. "kakkajutut" ovat aliarvoisia minun makuuni. En halua lukea sellaisia. Lehti koittaa vedota liian heterogeeniseen lukijakuntaan. Jokaiselle jotakin -linja on varmaan paras mahdollinen vaihtoehto, mutta kyllähän se auttamatta johtaa siihen, että n. 80% jutuista on kullekin lukijalle epäkiinnostavia. Lehti sisältää hyvin vähän kiinnostavia artikkeleita juuri minulle. Saatavillani on muutenkin niin paljon lukemista, että tämäkin lehti hukkuu joukkoon. Tiedän, että tästä on turha valittaa, mutta lehti on sen verran kallellaan humanismiin ja turhaan politikointiin, että ei aina jaksaisi kiinnostaa. Turhankin korkeakulttuurinen julkaisu meille ruohonjuuritason toimistoihmisille :) Mutta selataan nyt kun kerran pyytämättäkin tulee postissa.

19 Toivottu tapa tutustua sisältöön.
Rastita seuraavaan luetteloon kiinnostavat tavat seurata Yliopisto-lehden sisältöä. Luettelossa on mukana sekä nykyisiä että uusia tapoja. (monivalintamahdollisuus)

20 Tapa tutustua tai käyttää verkkolehtiä.
Millä välineellä yleensä seuraat verkossa julkaistavia lehtiä? (monivalintamahdollisuus)

21 Verkkolehden seuraaminen.
Seuraatko verkossa julkaistavaa Yliopisto-lehden aineistoa?

22 Yliopiston verkkosivujen seuraaminen.
Seuraatko muutoin Helsingin yliopiston verkkosivuja?

23 Lehden merkitys henkilöstölle.

24 Alumnit: Lehden merkitys jäsenetuna

25 Sähköinen sisältö, toiveita ja kommentteja.
Onko mielessäsi toiveita tai muuta palautetta liittyen Yliopisto-lehden sähköisiin sisältöihin tai käyttötapoihin? Miten lehti voisi palvella parhaiten verkossa? Aineiston lataaminen tabletille. Lopettaisin mielelläni printin, jos olisi jatkuvatäydenteinen tablettilehti ja pääsy arkistoon. Ehkä sähköposti-ilmoitusmahdollisuus kiinnostuneille kun verkkolehti ilmestyy. Ei ole edes tullut mieleen lukea lehteä verkossa. Ehkä siitä voisikin lehdessä muistutella myös muillekin lukijoille. En edes tiennyt artikkeleista verkossa: tiedotusta siis lisää; vaikka ihan painetussa versiossa. Usein s-postit menevät roskaposteihin. FB olisi yksinkertaisin tapa seurata ajankohtaisuuksia. En oikeastaan ole hirveän kiinnostunut verkkolehdestä. On kiva lukea painettua lehteä. En usko siirtyväni sähköiseen sisällön seurantaan. Itse pidän juuri siitä, että lehteä voi lukea paperiversiona. Opettajana ja tutkijana vietän suurimman osan ajastani tietokoneen ääressä, näytön tuijottaminen väsyttää. Lehteä voi lukea bussissa tai vaikka pihalla. Jos Yliopisto-lehti olisi verkossa, en lukisi sitä, sillä tärkeä osa lukemista on selailu. Mikäli artikkeleita julkaistaan netissä, olisi hyvä, että niiden pohjalta voisi siellä käydä keskustelua. Myös Facebook olisi hyvä ainakin ajankohtaisista asioista uutisointiin. Esim. tapahtumakalenterin menoja voisi uutisoida näin. Oikeastaan nykyään on vaihtelua lukea mukavankokoista Yliopistolehteä paperisena, kun niin monia lehtiä tulee luettua verkossa. Juttuihin tulee myös paneuduttua paremmin. Verkkolukeminen on yleensä - ainakin minulla pinnallisempaa.

26 Lehden sisältötoiveet, poimintoja vastauksista.
Millaisista asioista toivoisit Yliopisto-lehden kirjoittavan nykyistä enemmän? Voit myös kertoa terveisiä ja kehitysehdotuksia lehden toimitukselle.. Ajankohtaiset aiheet aina parhaita, varsinkin jos niistä esitellään erilaisia näkökulmia ja myös eriäviä näkökantoja. Dialogi erilaisten ajattelijoiden välillä, vuoropuhelevaa tekstiä Esimerkiksi juuri kansainvälisten tutkijoiden haastattelut. Ehkä tutkijakuntaa voisi hyödyntää enemmän, ei pelkästään haastatteluissa vaan jo juttuja suunnitellessa? Hallinnon asioita voisi valaista kriittisesti. Kriittinen näkökulma voisi olla terävämpi. Henkilöhaastattelut ja -esittelyt ovat aina mielenkiintoisia. Joskus voisi olla mielenkiintoista lukea yliopistolaisten jopa provosoivia mielipiteitä. Kaiken kaikkiaan lehtenne on virkistävä ilo elämään! Kiitokset toimitukselle hyvästä lehdestä. Lehden on oltava ensi sijassa tiedelehti, jossa seurataan etenkin HY:n tutkimustoimintaa ja sen tuloksia. Yliopiston ei tarvitse tukea sellaista julkaisua, joka lähenee tavanmukaista aikakauskirjaa. Pelkkään tiedotukseen voidaan käyttää muita kanavia. Pidän lehdessä siitä, että se on hiukan "vanhanaikainen". Lehdessä on selkeä rakenne ja siitä erottaa hyvin juttujen rajat. Viime aikoina moni seuraamani lehti on muuttunut ulkonäöltään kalliimmaksi ja "tyylikkäämmäksi" (kalliimpi paperi, isompi koko, enemmän suuria värikuvia jne.), kun samaan aikaan ilmestymisväli on harventunut ja sisältö köyhtynyt. Älkää Yliopisto-lehdessä menkö siihen junaan. Lehdessä sisältö on tärkein, jos haluan taidekuvia, menen galleriaan. Pidän siitä, että ääneen päästetään ihmiset, joilla on asioista keskenään hyvin erilainen mutta perusteltu kanta. Arvokeskustelu on tärkeää!

27 Aihepiirien kiinnostavuus – vertailussa eri kohderyhmät.
hyvin kiinnostava ei kiinnostava

28 Väittämien arviointi – vertailussa eri kohderyhmät (1).
samaa mieltä eri mieltä

29 Väittämien arviointi – vertailussa eri kohderyhmät (2).
samaa mieltä eri mieltä