• 2.7.2014 1 Tutkimuksen merkitys hyvinvoinnille ja vauraudelle Erkki Oja Luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Tiede, tutkija.

Esitys aiheesta: "• 2.7.2014 1 Tutkimuksen merkitys hyvinvoinnille ja vauraudelle Erkki Oja Luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Tiede, tutkija."— Esityksen transkriptio:

1 • 2.7.2014 1 Tutkimuksen merkitys hyvinvoinnille ja vauraudelle Erkki Oja Luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan puheenjohtaja Tiede, tutkija ja vaikuttavuus – juhlaseminaari 18. 9. 2008

2 • Esityksen sisältö •Johdanto •Vaikuttavuus: onko sitä? •Innovaatioista •Perustutkimuksen luonne •Suomen Akatemian rooli 2.7.2014 2

3 • Onko tutkimuksella merkitystä hyvinvoinnille ja vauraudelle? •Itsestään selvää – •Hyvinvointi: terveys, toimiva yhteiskuntajärjestelmä, puhdas ympäristö jne. •Vauraus: suomalainen vientiteollisuus, työpaikat ja monet sivuvaikutukset •Mutta... 2.7.2014 3

4 • Vaikutus: onko sitä? •Yleishuomio: tutkimuksen todellisen yhteiskunnallisen vaikutuksen arviointi ja ennakointi on tavattoman vaikeaa •Asiaa on selvitetty laajasti, Suomessa viime aikoina Suomen Akatemia, Tekes, Sitra, ETLA,... 2.7.2014 4

5 • Vaikutus: onko sitä? Monia syitä vaikeuksiin: •Vaikutuksen moniulotteisuus ja välillisyys •Tieteenalojen suuret erot •Monitahoinen vuorovaikutus muiden tekijöiden kanssa •Erilaiset hyödyntämismekanismit •Erilaiset leviämiskanavat •Viive vaikutusten ilmenemisessä 2.7.2014 5

6 • Vaikutus: onko sitä? •Suomen Akatemia: SIGHT 2006 – raportit •Tekeillä SIGHT 2009, laaja selvitys •SIGHT 2006: perustutkimuksen vaikuttavuus on kahdenlaista •Tieteellinen vaikuttavuus •Yhteiskunnallinen vaikuttavuus •Tieteellinen vaikuttavuus on näistä kahdesta helpompi arvioida, jos mitataan suoria tuotoksia 2.7.2014 6

7 • 7 Suomen tieteellisten julkaisujen määrä ja julkaisuosuus 1985–2005 Lähde: Thomson Scientific, NSI 1981–2005

8 • 2.7.2014 8 Suomen tiedejulkaisujen viittausindeksin kehitys 1985–2005 Lähde: Thomson Scientific, NSI 1981–2005

9 • Vaikutus: onko sitä? •Tuotosmittarit ovat osin hyvin kvantitatiivisia •Esimerkiksi: 1 miljoonalla eurolla SA-rahoitusta saa keskimäärin (LT-toimikunnan aloilla) •31 kansainvälistä lehtiartikkelia •4 tohtoria •1,9 lisensiaattia ja •4,8 maisteria. 2.7.2014 9

10 • Vaikutus: onko sitä? •Yhteiskunnallinen, mukaanlukien teollinen ja kaupallinen vaikuttavuus: •Uudet tuotteet ja prosessit, patentit, menetelmällinen osaaminen •Uusi yritystoiminta, teknologiset ja sosiaaliset innovaa- tiot, yritysten tuottavuuden nousu •Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset kuten koulutus, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät vaikutukset, alueelli- set vaikutukset, työelämävaikutukset, työllisyyskehitys, ympäristövaikutukset, politiikkavaikutukset, hallinnolli- set ja organisatoriset vaikutukset 2.7.2014 10

11 • 2.7.2014 11 Teolliset ja kaupalliset vaikutukset: käytännön soveltaminen ja spin-off yritysten syntyminen •Akatemian luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan rahoittaman tutkimuksen tuloksia on kaupallistettu tai teollisesti hyödynnetty merkittävässä määrin •Noin joka toisen hankkeen (52 %) tuloksia on käytännössä sovellettu elinkeinoelämässä tai kaupallistettu, kun hankkeen käynnistymisestä oli kulunut noin 5-7,5 vuotta •Teollinen tai kaupallinen hyödyntäminen tapahtuu useimmiten yhteistyöyrityksen toimesta •7 %:ssa hankkeita oli tulosten hyödyntämistä varten perustettu uusi yritys

12 • 2.7.2014 12 Teolliset ja kaupalliset vaikutukset: johtajien arvio tulosten tärkeydestä sovellusten kannalta

13 • 2.7.2014 13 •Erittäin tärkeiksi tulokset arvioitiin tyypillisimmin sillä perusteella, että hankkeen tulokset olivat jo teollisuuden hyödynnettävinä uuden tiedon, menetelmien, teknologian tai uusien alan osaajien muodossa •Myös perustan luominen uusille tuotteille, yritys- toiminnalle tai teollisuusalalle Suomessa koettiin erittäin tärkeäksi elinkeinoelämän kannalta

14 • Innovaatioista •“Kansallinen innovaatiostrategia” - luonnos on ollut lausuntokierroksella, menossa eduskuntakäsittelyyn •Innovaatiot ovat eräs keskeinen tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikutuskanava. Innovaatio on “hyödynnetty, osaamislähtöinen kilpailuetu” •Käänteinen tutkimukselle: •Innovaatio: osaaminen sisään, rahaa ulos •Tutkimus: rahaa sisään, osaaminen ulos 2.7.2014 14

15 • Innovaatioista •Osaamisen merkitystä korostetaan innovaatio- strategiassa voimakkaasti: •Vahva osaamispohja tarvitaan, ja se syntyy panosta- malla koulutukseen ja tutkimukseen. Tätä on edelleen vahvistettava myös julkisin varoin •Osaamispohjan vahvistaminen edellyttää oppimisen kehitysympäristöä, panostamista lahjakkuuksiin •Suomen on oltava houkutteleva myös kansainvälisille osaajille 2.7.2014 15

16 • Innovaatioista •Osaaminen on osa huippuluokan innovaatio- ympäristöön liittyvää brändiä •Osaamisalueiden rajapinnat ovat tärkeitä •Osaaminen syntyy tiedeyhteisöissä ja -verkostoissa •Osaamista ei voi ostaa, vaan vaihtaa: verkostoihin pääsy vaatii vaihtopääomaksi omaa ainutlaatuista osaamista 2.7.2014 16

17 • Innovaatioista •Raportissa on myös kohtia, jotka eivät ole pelkästään myönteisiä korkeatasoisen perustutkimuksen kannalta (SA:n lausunto raportista) •”Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys innovaatiotoiminnan lähtökohtana: asiakkaille haetaan ratkaisuja markkinoilta, joilla suuri osa teknologioista on jo saatavissa”. Tämä ei edistä omaehtoista tutkimusta •”Avoimet innovaatioympäristöt, sosiaaliset verkostot”: erinomaisia, mutta perustutkimuksellinen osuus on siltikin usein vähäinen 2.7.2014 17

18 • Innovaatioista •”Innovaatiopoliittisten tavoitteiden vaikutus perustutkimuspanostusten kohdentamiseen kaipaa vahvistamista” •”Tutkimuksen ohjauksessa on jatkossa korostettava ennakoivaa tarve- ja strategialähtöisyyttä” •”Tutkimuspanostukset tulee mer- kittävällä osin kohdentaa kansallisia painopistevalintoja tukeville tutkimusaloille” (mm. SHOKit) 2.7.2014 18

19 • Innovaatioista •Miksi nämä ovat ongelmallisia: •Miten silloin käy niille aloille, joilla ei ole näköpiirissä tällaisia kapeasti ajateltuja hyödynnettyjä, osaamis- lähtöisiä kilpailuetuja? •Miten voidaan koulutus- ja tiedepolitiikka tai talous-, sosiaali- ja terveyspolitiikka alistaa innovaatio- politiikalle, kun niillä on paljon laajemmat yhteis- kunnalliset tavoitteet ja tehtävät kuin innovaatioiden edistäminen? 2.7.2014 19

20 • Perustutkimuksen luonne •Perustutkimus ei ole ylhäältä ohjattua eikä sen tule aiheasettelultaan pyrkiä lyhyen tähtäimen päämääriin 2.7.2014 20 (LHC, CERN)

21 • Perustutkimuksen luonne •Suurimmat ja hyödyllisimmät keksinnöt ovat syntyneet riskipitoisesta tutkimuksesta. Niitä ei ole tilattu: tieteessäkään vallankumousta ei tehdä ilman voima- kasta vastustusta. Monasti mitään hyötyä ei ole nähty kymmeniin vuosiin •Tutkimus on syvän inhimillistä toimintaa: huippututkija ei ole kovin lojaali työnantajalleen, vaan pitää itseään lähes taiteilijana ja tuloksiaan ominaan, kunnianhimo ja pyrkimys totuuteen ajavat häntä eteenpäin. Häntä ei voi käskyttää, mutta kannattaa tukea ja kannustaa 2.7.2014 21

22 • Suomen Akatemian rooli: laatu •Suomen Akatemia on vapaan perustutkimuksen päärahoittaja maassamme •Kilpailtu rahoitus on laadun ja vaikuttavuuden tae •”Tutkimusrahat suoraan korkeakouluille” on kestämätön ajatus. Millä taataan, että ne menevät kansainvälisen tason mukaan mitaten parhaille tutkimusryhmille ja –suunnitelmille? •Akatemian käyttämää hakemusten arviointia pidetään yleisesti erittäin laadukkaana •Tutkijoiden ja tutkimusryhmien itsensä etu on että rahat kanavoidaan Akatemian (ja Tekesin) kautta. Tämä on myös kansainvälinen käytäntö 2.7.2014 22

23 • Suomen Akatemian rooli: vaikuttavuus •Akatemia selvittää laaja-alaisesti tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sen mittaamista (mm. SIGHT 2009) ja ottaa vaikuttavuuden huomioon rahoitusta suunnattaessa •Osana vaikuttavuutta Akatemia ottaa huomioon innovaatiostrategian ja on jo omassa strategiassaan korostanut esim. SHOKien rahoitustarvetta •Akatemian rooli on korvaamaton Suomen innovaatiojärjestelmässä perustutkimuksen edellytysten turvaajana ja laadun takaajana. 2.7.2014 23