Pohjois-Karjalan kesäyliopisto

Pohjois-Karjalan kesäyliopisto 21.2.2007
EU-RAKENNERAHASTORAHOITUS JA HANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN OHJELMAKAUDELLA Pohjois-Karjalan kesäyliopisto 1 Ylitarkastaja Rauno Rassi Sisäasiainministeriö Sopukatu 4 40720 Jyväskylä Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

UUDEN OHJELMAKAUDEN MUUTOKSIA
ohjelmarakenteen muutos EAKR:lla ja ESR:lla omat toimenpideohjelmat tukikelpoisuussääntöjen vähentäminen pääosin kansalliset säännöt strategisen otteen vahvistaminen neuvoston strategiset suuntaviivat, Suomen suunnitelma komissiolle ( ) ja strategiset kertomukset maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat keskittyminen kilpailukyvyn edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen (75 % tuesta) ympäristövaikutusten ja näkökulman korostaminen Uudella ohjelmakaudella rakennerahastoja on Suomessa vain kaksi: Euroopan alueiden kehittämisrahasto, EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto, ESR. Aikaisemmalla ohjelmakaudella samoihin tavoiteohjelmiin osoitettiin rahoitusta kaikista rahastoista. Nyt kuitenkin kummallakin rakennerahastolla on omat alueelliset toimenpideohjelmansa, sekä lisäksi ESR:llä valtakunnallinen ohjelmaosio. Uusissa EU –säädöksissä tukikelpoisuussäännöksiä on aiempaa vähemmän, tarkempi määrittely jää kansallisten säännösten varaan. Tavoiteohjaus painottuu. Euroopan neuvosto vahvisti viime syksynä strategiset suuntaviivat, minkä jälkeen jäsenmaat laativat kansalliset strategiset suunnitelmansa; Suomi jätti oman suunnitelmansa komissiolle Maakunnissa on laadittu pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmat sekä maakuntaohjelmat, jotka antavat taustaa rakennerahasto-ohjelmille. Erityisesti uudella ohjelmakaudella painottuvat (Euroopan) kilpailukyvyn edistäminen ja työpaikkojen luominen. Kaikki ohjelma ovat valmisteluvaiheessa käyneet läpi ympäristövaikutusten arvioinnin. Myös hankkeiden valmistelussa se on tärkeää. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Mitä rakennerahastot rahoittavat - EAKR (Euroopan alueiden kehittämisrahasto):
tuotannolliset investoinnit – työpaikkojen luominen (lähinnä pk-yrityksiin) infrastruktuuri-investoinnit yritystuet ja –palvelut, erityisesti pk-yrityksille rahoitusvälineiden luominen, erilaiset kehittämisrahastot korkotuet verkostoituminen alueiden ja toimijoiden yhteistyö ja kokemusten vaihto tekninen tuki ohjelmien hallintomenoihin EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta …. 3 artikla Toiminta-ala 1. EAKR:n tuki keskitetään temaattisiin painopisteisiin. Kunkin painopisteen mukaisesti rahoitettavien toimien tyyppi ja laajuus vaihtelevat lähentymis-alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- sekä Euroopan alueellinen yhteistyötavoitteidenluonteen perusteella 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti. 2. EAKR osallistuu seuraavien kohteiden rahoitukseen: a) tuotannolliset investoinnit, jotka edistävät kestävien työpaikkojen luomista ja säilyttämistä ensisijaisesti suorien investointitukien avulla, jotka kohdistetaan ensisijaisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset); b) infrastruktuuri-investoinnit; c) alueiden omien mahdollisuuksien kehittäminen toimenpitein, joilla tuetaan alueellista ja paikallista kehitystä. Näihin toimintoihin kuuluvat yritystuet ja -palvelut erityisesti pk-yrityksille, rahoitusvälineiden luominen ja kehittäminen (esimerkiksi riskipääoma-, laina- ja takuurahastot sekä paikalliset kehitysrahastot), korkotuet, verkostoituminen, yhteistyö ja kokemusten vaihto alueiden, kaupunkien samoin kuin asianmukaisten sosioekonomisten ja ympäristöalan toimijoiden välillä; d) asetuksen (EY) N:o 1083/ ja 46 artiklassa tarkoitettu tekninen tuki. Erilaiset a—d alakohdassa tarkoitetut investoinnit ja toimenpiteet ovat käytettävissä temaattisten painopisteiden täytäntöön panemiseksi 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Mitä rakennerahastot rahoittavat - ESR (Euroopan sosiaalirahasto):
ESR tukee työllisyyden parantamista ja uusien työpaikkojen syntymistä erityisesti koulutuksen keinoin ESR –hankkeissa koulutuksella ja koulutuksen suunnittelulla on yleensä keskeinen osa ESR –hankkeissa tuen kohteena on yleensä koulutettava henkilö EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta 2 artikla Tehtävät 1. ESR edistää osaltaan yhteisön painopisteitä, jotka koskevat taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista parantamalla työllisyyttä ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistämällä korkeaa työllisyysastetta ja uusien ja parempien työpaikkojen luomista. Tätä varten ESR tukee jäsenvaltioiden politiikkoja, joilla pyritään täystyöllisyyteen sekä työn laadun ja tuottavuuden parantamiseen, sosiaalisen osallisuuden edistämiseen muun muassa parantamalla epäedullisessa asemassa olevien työhön pääsyä sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten työllisyyserojen vähentämiseen. ESR:sta myönnetään tukea erityisesti toimiin, jotka ovat niiden toimenpiteiden mukaisia, joita jäsenvaltiot toteuttavat kasvua ja työllisyyttä koskeviin yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien ja Euroopan työllisyysstrategiaa noudattaen hyväksyttyjen suuntaviivojen nojalla ja niihin liittyvien suositusten mukaisesti. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä toteuttaessaan ESR tukee sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä talouskasvun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä yhteisön painopisteitä. Tätä varten ESR ottaa huomioon koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät yhteisön keskeiset painopisteet ja tavoitteet, joilla pyritään lisäämään työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden osallistumista työmarkkinoille, torjumaan sosiaalista syrjäytymistä, etenkin epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, syrjäytymistä, sekä edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Suomen rakennerahastostrategian 2007-2013 painopisteet (luonnos)
1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys 4. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

EU-rahoitus kaudella 2007-2013
EU-rahoitus vähenee neljänneksen nykykaudesta Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteen EU-rahoitus on etupainotteista, sekä EAKR- että ESR -toimenpideohjelmien osalta; Valtion takapainotteisella rahoituksella tasoitetaan vuotuisen rahoituksen määrää Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoitteen rahoitus taas lisääntyy ohjelmakauden loppua kohti Suomeen kohdistuvat EU:n rakennerahastotuet vähenevät ohjelmakauteen verrattuna noin 26 prosenttia. Vanhojen jäsenmaiden (15) keskuudessa Suomen suhteellinen osuus kuitenkin hieman kasvaa. Suomi ja Ruotsi menestyivät jaossa suunnilleen yhtä hyvin. Suomessa toteutetaan ohjelmakaudella alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoitetta, sekä Euroopan alueellinen yhteistyö – tavoitetta. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys – tavoiteohjelma korostavat tarvetta keskittyä suppeaan määrään ensisijaisia tavoitteita, erityisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja ennen kaikkea työpaikkojen luomiseen. Inhimilliseen pääomaan tehtävillä investoinneilla on suuri merkitys sopeutumisessa taloudelliseen muutokseen ja rakennemuutokseen. Euroopan alueellinen yhteistyö – tavoitteen (rajaohjelmat) päämääränä on lujittaa unionin alueen yhdentymistä sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Tavoitteen toimet osarahoitetaan kokonaan EAKR:sta. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoite
EAKR: NUTS II -alueittaiset kilpailukyky ja työllisyys –tavoitteet (Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen) Itä-Suomeen siirtymäkauden alueen lisärahoitus 35 €/asukas Itä- ja Pohjois-Suomeen harvaanasutun alueen lisärahoitus ESR: yksi manner-Suomen toimenpideohjelma, jossa että valtakunnallinen ja alueelliset osiot ja rahoituskehykset EAKR-osarahoitteiset toimenpideohjelmat on laadittu suuralueittain (NUTS II). Nämä ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys - tavoitteen toimenpideohjelmat. Valtakunnallinen ESR- toimenpideohjelma kattaa koko Manner-Suomen (NUTS I). ESR – toimenpideohjelma sisältää lisäksi alueelliset osiot Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen (NUTS II). Kullakin toimenpideohjelmalla on oma rahoituskehyksensä. Valtakunnallista osiota ei toteuteta Itä-Suomen suuralueella. Ahvenanmaalla on omat toimenpideohjelmansa (EAKR ja ESR). Ohjelmarakenteet uudistuvat niin, että uudella ohjelmakaudella ei puhuta enää 1- ja 2-tavoitealueista, vaan ”kilpailukyky ja työllisyys”-tavoitteesta, joka jakautuu NUTS II-alueittaisiin EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmiin ja valtakunnalliseen (NUTS I) ESR-osioon. Ohjelmat ovat rahastokohtaisia eikä samaan ohjelmaan enää integroida sekä EAKR- että ESR –rahoitteisia toimia. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Jäsenvaltioiden väliset rr-ohjelmat - Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoite ”rajaohjelmat”
Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat Alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat Rajat ylittävä yhteistyö EU:n ulkorajoilla (ENPI) Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat Lähtökohtana tuleville ohjelmille ovat kaudella 2000 – 2006 käynnissä olevat Interreg III A – ohjelmat: Pohjoinen (Suomi-Ruotsi-Norja) - Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Botnia-Atlantica (Suomi-Ruotsi-Norja) - Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Satakunta,rajoittuvana alueena: Etelä-Pohjanmaa Keskinen Itämeri (Suomi-Ruotsi-Viro-Latvia) - Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, rajoittuvina alueina: Etelä-Karjala, Häme ja Päijät-Häme Valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat Tulevat ohjelmat perustuvat kaudella 2000 – 2006 käynnissä oleviin Interreg III B – ohjelmiin: Itämeri (Suomi – Ruotsi – Tanska – Saksa – Puola – Viro – Latvia – Liettua – Norja – Venäjä – Valko-Venäjä) - koko Suomi Pohjoinen Periferia (Suomi – Ruotsi – Skotlanti – Irlanti – Pohjois-Irlanti – Norja – Grönlanti – Islanti – Färsaaret) - Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi Alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat Tulevat alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat ovat koko Euroopan unionin laajuisia ja perustuvat vuosina 2000 – 2006 toimineisiin Interreg III C, Interact, Urbact ja Espon – ohjelmiin Rajat ylittävä yhteistyö EU:n ulkorajoilla (ENPI) Suomen ja Venäjän välillä vuosina 2007 – 2013 toteutettavan EU-rahoitteisen rajat ylittävän yhteistyön lähtökohtana ovat nykyiset naapuruusohjelmat. Tulevat ENPI-ohjelmat ja ohjelma-alueet Suomessa: Kolarctic (Suomi-Ruotsi-Norja-Venäjä) - Lappi, Rajoittuvana alueena: Pohjois-Pohjanmaa Euregio Karelia (Suomi-Venäjä) - Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Karjala, rajoittuvina alueina: Lappi ja Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi-Venäjä (Suomi-Venäjä) - Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, rajoittuvina alueina: Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Rakennerahasto-ohjelmien (EAKR+ESR+kansallinen ml. yksityisrahoitus)
alustava rahoitus 1247 m€ Arvioitu kokonaisrahoitus m€, josta alueosiot m€ ESR:n valtakunnallinen osio 708 m€ Rajaohjelmat 203 m€ Ahvenanmaa 12 m€ 1986 m€ Yllä on esitetty ohjelmaesitysten mukainen koko rahoitustavoite, sekä julkinen että yksityinen rahoitus mukaan luettuina. Aluejaot ovat muuttuneet edellisestä ohjelmakaudesta: Keski-Suomen pohjoisosa, joka ennen kuului Pohjois-Suomeen, on nyt siirretty Länsi-Suomeen, johon muu Keski-Suomi kuului jo aikaisemmin, ja Kokkolan seutu on siirretty Länsi-Suomesta Pohjois-Suomeen, johon Keski-Pohjanmaa nyt kuuluu kokonaisuudessaan 950 m€ 1003 m€ 12 m€ Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

JULKINEN RAHOITUS, m€ ALUE EAKR ESR SUOMEN YHT. ETELÄ- SUOMI 138 69
311 518 LÄNSI- 159 80 358 597 ITÄ- 366 179 546 1091 POHJOIS- 380 760 AHVENAN- MAA 3 6 12 ESR, VALTA- KUNNALL. - 218 327 545 RAJA- OHJELMAT 120 83 203 YHTEENSÄ 1098 618 2010 3726 Yllä olevan kaikkien ohjelmien julkisen rahoituksen lisäksi suunnitellaan ohjelmahankkeiden toteutukseen saatavan yksityisrahoitusta yhteensä m€, joten yksityisrahoituksella on merkittävä 39 %:n osuus. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

EAKR –toimenpideohjelmien
julkinen rahoitus EAKR- ja Suomen julkinen rahoitus rahoituskehysten mukaan ohjelma-alueittain ja , m€ ALUE MUUTOS -% ITÄ-SUOMI 643,1 731,2 + 13,7 POHJOIS-SUOMI 423,3 622,5 + 47,1 LÄNSI-SUOMI 465,8 398,5 - 14,4 ETELÄ-SUOMI 436,4 345,2 - 20,9 Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

EAKR-toimenpideohjelmien keskeiset tavoitteet
Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

MANNER-SUOMEN ESR- JA KANSALLINEN JULKINEN RAHOITUS 2007-2013 (milj. €)
Manner-Suomen ESR –toimenpideohjelma jakautuu valtakunnalliseen osioon, jota toteutetaan keskitetysti Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen alueilla, joilla kullakin on lisäksi oma alueellinen ohjelmaosio. Itä-Suomi muodostaa ohjelmassa oman rahoituskokonaisuutensa eikä Itä-Suomen alueella toteuteta valtakunnallisen osion toimia, jollei Itä-Suomi halua osallistua niihin oman rahoitusosuutensa puitteissa. Itä-Suomen ulkopuolella ESR rahoitus jakautuvat puoliksi valtakunnalliseen osioon ja kolmeen alueelliseen osioon. ESR-rahoitus koko manner-Suomessa on yhteensä 615 milj. € edelliskaudella 905 milj. € vähennystä 33 % Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

ESR-toimenpideohjelman toimintalinjat
Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinja 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinja 5: Tekninen tuki Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Poimintoja ESR -ohjelmasta
Entistä laajempia hankkeita Sekä valtakunnallisia että alueellisia painotuksia Equal –tavoitteet mukaan toteutukseen (ei enää erillistä equal-ohjelmaa) Hakulomakkeen yksinkertaistaminen Seurantaindikaattorien vähentäminen; siirtyminen määrän arvioinnista laatuarviointiin Pieniä koehankkeita, joista suurempiin toteutuksiin Hyvien käytäntöjen tuotteistaminen ja levittäminen Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Itä-Suomi (EAKR): Julkinen rahoitus 2000-2006/2007-2013
Itä-Suomen muodostavat Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Itä-Suomessa asui vuoden 2005 lopussa n ihmistä. Alueen pinta-ala on km2 ja keskimääräinen asukastiheys vain 7,8 / km2. Päätavoitteet Itä-Suomen ohjelman tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn kehittäminen, toimiva innovaatioympäristö ja vetovoimainen elinympäristö. Ohjelman kehittämisen ydinalueita ovat yritysten perustaminen ja nuoret yrittäjät, kansainvälistyminen, osaamisen tuotteistaminen innovatiiviseksi toiminnaksi, tuottavuus ja kilpailukyky ja vahvojen yritysryppäiden teemallinen kehittäminen. Ohjelman tavoitteena on luoda uutta työpaikkaa (htv), joista naistyöpaikkoja on Vastaavasti uusien yritysten tavoite on 2 020, joista naisyrityksiä 710. Ohjelman rahoituksesta n. 86 prosenttia kohdistuu toimiin, jotka edistävät Lissabonin strategiaa. Rahoitus Itä-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta on ohjelmakaudella yhteensä 366 milj. euroa. Itä-Suomen EAKR-rahoituksen voimakkaasti alenevaa profiilia loivennetaan kansallisella (valtion ja kuntien) rahoituksella niin, että ohjelmakauden ensimmäisenä vuonna (2007) EAKR:n osuus on 59,4 % julkisesta rahoituksesta. Sen jälkeen EAKR:n osuus alenee ja kansallisen rahoituksen osuus kasvaa. Koko kaudella 2007–2013 EAKR:n osuus julkisesta rahoituksesta on 50%. Tuki-intensiteetti on 78,6 euroa/vuosi/asukas. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Rahoitusprofiili Itä-Suomen EAKR -ohjelmassa
EAKR -rahoitus vähenee ohjelmakauden loppua kohti. Samaan aikaa valtion ja kuntien rahoitusta suunnitellaan kasvatettavaksi – ei kuitenkaan niin paljon, että vuosittaiset käytettävissä olevat varat pysyisivät koko ajan samalla tasolla. Viimeisenä ohjelmavuonna varoja on käytettävissä 12,5 % vähemmän kuin ensimmäisenä. Toisaalta myöntövaltuuksia ei koskaan käytetä kokonaan sinä vuonna, jona ne osoitetaan. Kuluvana vuonna hankkeita alkaa ja varoja käytetään vasta hyvin vähän, mutta ohjelmaa toteutetaan vielä vuosina 2014 ja 2015 Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Itä-Suomen ohjelmassa…
35 €/asukas/v lisärahoitus harvan asutuksen perusteella Rahoitus: EU/kansallinen julkinen 50/50 EAKR -tuki 78,6 €/per asukas Kuntien osuus 16,4 % kansallisesta julkisesta rahoituksesta Rahoitusprofiili on laskeva – osin tasoitettu kansallisesti Voi käyttää ns. lähentymistavoitteen toimia (mm. laajakaistaverkkojen rakentaminen, vesistöjen kunnostus); sovitaan tarkemmin ohjelmaneuvotteluissa Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Itä-Suomen EAKR -ohjelman sisältö
TL 1. Yritystoiminnan edistäminen: yritysten (erityisesti palveluyritysten) perustamisen, kansainvälistymisen sekä rahoitusjärjestelyjen edistäminen, yritysten kehittämishankkeiden tuki (n. 43 % EAKR -rahoituksesta) TL 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen: Teknologian ja osaamisen siirron ja tuotekehityspalveluiden vahvistaminen, verkottuminen ja yhteistyömallit, innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskus- ten vahvistaminen, elinkeinotoiminnan toimitilaratkaisut. Teemallinen koh- dentaminen (metsä, ICT, metalli, hyvinvointi…) (n. 36 %) TL 3. Saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantaminen: Liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen, uusiutuvien energialähtei- den lisääminen, ympäristöystävällisten teknologioiden kehittäminen, kulttuu- riperinnön säilyttäminen. Palvelujärjestelmien kehittäminen (ns. kokeiluosio) (n. 17 %) Tuettava toiminta Toimintalinjassa 1 tuetaan uusia ja kasvuhakuisia yrityksiä. Tuettavaa toimintaa ovat esim. yritysten kansainvälistymiseen, sukupolvenvaihdokseen, yritysten ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien tai uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon liittyvät toimet. Tukea myönnetään yritysten yksittäisiin tai verkostoissa tapahtuviin innovaatio- ja t&k –hankkeisiin. Toimintalinjassa 2 tuetaan yritysten toimintaympäristöä, verkottumista ja innovaatiorakenteita mm. vahvistamalla teknologian ja osaamisen siirtoa ja tuotekehityspalveluja sekä kehittämällä kaupallistamiseen erikoistuneita innovaatiopalveluja. Lisäksi käynnistetään yrityslähtöisiä innovaatio- ja kilpailukykyä kehittäviä pilottihankkeita tietyillä osaamisalueilla, jotka ovat metsä ja metalli, materiaalitekniikka, ICT, vapaa-aika ja matkailu, hyvinvointi, ympäristö ja energia, kaivannaistoiminta ja elintarviketeknologia Toimintalinjassa 3 kehitetään saavutettavuutta mm. parantamalla rautatieyhteyksiä TEN-verkolla ja edistämällä pk-yritysten pääsyä tietoverkkoihin. Alueen vetovoimaisuutta parannetaan mm. säilyttämällä ja kunnostamalla luonnon ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä. Toimenpideohjelmaan sisältyy kokeilutoimintaa koskeva osio. Kokeilutoiminta kohdennetaan palvelujärjestelmien kehittämiseen ja sitä toteutetaan palvelukokeiluihin suunnattujen hankehakujen puitteissa. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

EURA järjestelmä Rakennerahastojen (ESR + EAKR) internetissä toimiva hallinnointijärjestelmä Kaikkien rahoitustietojen rekisteri Kaikki haku-, päätös- ja seurantatoimet suoritetaan EURAn avulla EURAa käyttävät kaikki toimijat hakijasta hallintoviranomaiseen (ja Euroopan komissioon) Käyttöön vaiheittain 03/07 alkaen Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

EURAn toiminnot Hankehakemuksen tekeminen
Rahoituspäätöksen valmistelu ja tekeminen Projekti- ja rahoituspäätökset Maksatushakemukset ja -päätökset Seurantatietojen rekisteröinti Raportoinnit Varainkäytön seuranta Valvonta Tarkastustehtävät Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Wepa 2007 -järjestelmä Internet-sovellus
• Rahoituksen hallintajärjestelmä (rahoituskehykset, varaukset, sidonnat jne.) • Vain viranomaisten käytössä • Käyttää tietopohjanaan EURA 2007 –järjestelmää Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

RR-hallinnoinnin uudistuksia
EAKR-toimenpideohjelmien hallinto- ja todentamisviranomaisena toimi sisäasiainministeriö ESR-toimenpideohjelmien hallinto- ja todentamisviranomaisena toimi työministeriö Kaikilla toimenpideohjelmilla on yksi yhteinen tarkastusviranomainen valtiovarainministeriön controller –toiminnan yhteydessä Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoitteen toimenpideohjelman hallintoviranomaisena toimii tehtävään ohjelma-asiakirjassa nimetty maakunnan liitto Kansallisten rr-ohjelmien (alueellinen kilpailukyky ja työllisyys-tavoite) hallinnointi, määrärahojen osoittaminen ja ohjeistusten antaminen keskittyy ja (toivottavasti) selkiintyy uudella ohjelmakaudella. Vastaisuudessa lainsäädäntöä alempia ohjeita antavat vain SM ja TM; budjetissa hallintoviranomaisministeriön pääluokkaan osoitetaan edelleen jaettavaksi EU-rahoituksen lisäksi nyt myös valtion rahoitus. Käytännössä tämä johtanee myös siihen, että hankerahoituspäätöksissä hakijalle osoitetaan yksi rr-osarahoitusosuus, erittelemättä sitä enää EU- ja valtion rahoitusosuuksiin. Tarkastuksen keskitetään ja valtiovarainministeriöön perustettu tarkastusviranomainen vastaa hankkeiden ja järjestelmän tarkastuksista. Se antaa (komissiolle) vuosikertomuksen ja vuosittain lausunnon hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaasta toiminnasta sekä siitä, antaako järjestelmä kohtuullisen varmuuden menoilmoitusten oikeellisuudesta Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien (Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite) hallinnointi ei juurikaan muutu siitä, mihin nykyisellä ohjelmakaudella on totuttu. Hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävistä vastaavat ne maakunnan liitot, joille nämä tehtävät ohjelma-asiakirjassa on uskottu. SM:n rooli vahvistuu jossain määrin myös valtioiden välisten ohjelmien toimeenpanossa: SM voi nimetä valvojan ja antaa varojen käyttöä ja valvontaa koskevia ohjeita. Lisäksi SM nimittää suomalaisen jäsenen ohjelman tarkastusviranomaista avustavaan tarkastusryhmään. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Rahoittajaviranomaiset
Hallinto- ja todentamisviranomaisina sisäasiainministeriö (EAKR) ja työministeriö (ESR) Hankerahoittajina maakunnan liitot, TE-keskukset, lääninhallitukset, ympäristökeskukset ym. Hallinto-viranomainen Todentamis-viranomainen Tarkastus-viranomainen Kansallinen EAKR -toimenpide SM VM Kansallinen ESR -toimenpide TM Euroopan alueellinen yhteistyö MK-liitto Uudella ohjelmakaudella EU –rakennerahastojen varoja myöntävät hankkeisiin jokseenkin samat viranomaiset kuin aikaisemminkin. Nyt myös sosiaali- ja terveysministeriö siirtää rahoituspäätösten tekemisen aluetasolle, lääninhallituksiin. Itä-Suomessa alueellista hallinnointia kokeiltiin STM:n hallinnonalalla edellisen ohjelmakauden lopulla. Uuden ohjelmakauden rahoittajaviranomaiset: Sisäasiainministeriö Maakunnan liitot (19 kpl) Työministeriö Työvoimaosastot /TEK:t (15) Kauppa- ja teollisuusmin. Yritysosastot /TEK:t (15) Tekes Finvera Oyj Opetusministeriö Lääninhallitukset (5) Opetushallitus CIMO Ympäristöministeriö Ympäristökeskukset (13) Liikenne- ja viestintämin. Tiepiirit (9) Ratahallintokeskus Merenkulkulaitos Sosiaali- ja terveysministeriö Lääninhallitukset (5) Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Uuden ohjelmakauden säädökset
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1083/2006, , Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen 1260/1999 kumoamisesta (YLEISASETUS) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006, , Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen 1783/1999 kumoamisesta (EAKR-ASETUS) EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1081/2006, annettu , Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen 1784/1999 kumoamisesta KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS annettu 8 päivänä joulukuuta 2006, N:o 1828/2006 RAKENNERAHASTOLAKI, Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006, N:o 1401/2006 RAKENNERAHASTOASETUS, valmisteilla sisäasiainministeriön johtamassa työryhmässä TUKIKELPOISUUSASETUS, annettaneen omana asetuksenaan, valmistelu vasta aloitettu LAKI JULKISISTA HANKINNOISTA (uudistus), HE 50/2006 eduskunnalle , hyväksytty EKssa , TP ei ole vielä vahvistanut. EU-säädökset sisältävät lähinnä yhteisön ja jäsenmaiden keskinäiseen hallinnointiin liittyviä määräyksiä, mutta niissä on myös hanketasolla sovellettavia säädöksiä, mm. menojen tukikelpoisuudesta. Viime vuoden lopussa annettu rakennerahastolaki soveltaa EU-säädökset Suomen hallintoon ja järjestää kansallisen rakennerahastohallinnon. Hankkeen toteutustasolla merkittävimmät sovellettavat säädökset tulevat rakennerahastoasetuksessa, jonka valmistelu on loppuvaiheissaan SM:ssä. Erikseen tullaan antamaan kansalliset määräykset hankemenojen tukikelpoisuudesta, mikä uudella ohjelmakaudella perustuu entistä enemmän kansallisiin säännöksiin. Hankehallinnointiin merkitystä on myös uudella lailla julkisista hankinnoista, jonka on tarkoitus merkittävästi muuttaa nykyisin voimassa olevia hankintasääntöjä. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Mikä on rakennerahastohanke
Tavoiteohjelman mukainen Määräaikainen Suunnitelman mukainen tavoitteet ja toimenpiteet rahoitus ja kustannukset henkilöstö eritellyt palveluja laitehankinnat toteutusaika muut rajaukset (matkat, kohderyhmät jne.) Toteuttaja: julkinen tai yksityinen oikeushenkilö, myös rahoittaja itse luonnollinen henkilö Toimintatuki on kielletty Euroopan komission vahvistamassa tavoiteohjelmassa sanotaan, millaisiin tavoitteisiin pyrkiviä hankkeita saadaan rahoittaa. Hankkeen toteutussuunnitelma esitetään hakemuksessa ja vahvistetaan rahoituspäätöksessä. Hankkeen toteutukseen saa kuulua vain vahvistetun suunnitelman mukaisia toimia. Rahoituspäätöksessä vahvistetaan hankkeen toteutusaika, mikä tarkoittaa jaksoa, jonka aikana syntyneet kustannukset ovat tukikelpoisia (suoriteperiaatteen mukaisesti). Avustusten myöntäjä vahvistaa päätöksessään kaikki rahoitusosuudet, joten muun rahoituksen tulee olla varmistettu rakennerahastopäätöstä haettaessa. Jos jokin rahoituserä jää saamatta, hakija vastaa siitä. Rahoittaja vahvistaa myös (hakemuksen mukaisesti) hankkeen kustannusarvion, jossa sanotaan mihin kustannuksiin tukea maksetaan. Avustukset myönnetään %-osuutena kokonaiskustannuksista ja enimmäiseuromääräisinä. Ne maksetaan hakemuksesta tukiprosentin mukaisesti hyväksytyistä kokonaiskustannuksista - vahvistettuun enimmäiseuromäärään saakka. Hankkeessa tulee olla myös kansallinen rahoitus, joka voi jakautua julkiseen ja yksityiseen. Kansallinen lainsäädäntö ja rahoituspäätöksen tekijä määrää, miten suuri toteuttajan omarahoituksen kussakin tapauksessa tulee olla tai vaaditaanko sitä lainkaan. Maksettavan avustuksen määrä riippuu hyväksyttävistä (=tukikelpoisista) kustannuksista, joista on ohjaavia säännöksiä sekä EU:n että uudella kaudella erityisesti kansallisissa asetuksessa ja ohjeissa. Tulot vähennetään kustannuksista ennen maksettavien avustusten laskemista. Toteuttaja on yleensä oikeushenkilö, mutta rahoittaja voi yleensä hyväksyä toteuttajaksi myös luonnollisen henkilön – joskin se on ollut poikkeuksellista. Useat julkiset viranomaiset (jotka käyttävät myös rakennerahastovaroja) myöntävät ns. toimintatukia mm. sosiaali- ja kulttuuritoimintojen ylläpitämiseen. Yleensä näiden tukien tarkoituksena on turvata liiketaloudellisesti kannattamattoman, mutta yhteiskunnallisesti hyödyllisen toiminnan jatkuvuus. Näihin tarkoituksiin EU:n rakennerahastovaroja ei saa käyttää. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Käytännön perustamistoimet
Hankkeen kirjanpitotunnus (kustannuspaikka) Menoihin sitoutuminen, laskujen käsittely hankintavastuu, kilpailuttaminen, sopimukset, laskutusohjeet laskujen tarkastus, hyväksyminen, maksatus, kp-viennit hankebudjetin toteutumisen seuranta ja valvonta rahoitusehtojen noudattamisen valvonta aineiston kokoaminen ja säilyttäminen (oma tositesarja?) Yleiskustannusten tilittäminen sisäiset laskut, nettoperiaate Tuntikirjanpito opastus ja valvonta palkkakirjaukset Tilintarkastus Kp-raportit (sisäinen ja maksatukseen liittyvä väli- ja loppuraportit) Rahoitusehtojen mukaan hankkeen tilivientejä varten on perustettava oma kirjanpitotunnus tukikelpoisiksi esitettäviä kustannuksia sekä hankkeen tuloja varten. Kustannuspaikalle ei kirjata muuta. Jos erikseen halutaan seurata hankkeesta aiheutuvia, mutta tukikelvottomia kustannuksia, perustettakoon niitä varten eri kustannuspaikka. Ohjeet on annettava hankkeen budjettivastuusta, hankintavaltuuksista eri tyyppisissä hankinnoissa, tavara- ja palvelusuoritusten vastaanottamisesta ja tarkastamisesta, laskujen tarkastamis- ja hyväksymismenettelystä sekä tapahtumien dokumentoinnista ja asiakirjojen säilyttämisestä. Yleiskustannusten seuranta on järjestettävä niin, että seuranta tuottaa luotettavat selvitykset hankkeen tosiasiallisesti kuluttamista yhteispalveluista ja yhteisesti hankituista tarvikkeista (posti, puhelin, monistus, atk, tilat, energia, siivous, toimistotarvikkeet, yhteisilmoitukset ja –julkaisut jne). Kustannusjako voi tapahtua tiliöimällä saapuneesta laskusta suoraan hankkeelle kuuluva osa hankkeen kustannuspaikalle tai siirtämällä kustannus hankkeelle sisäisellä muistiotositteella. Tuntikirjanpidon tulee osoittaa mikä osa maksetusta palkkakustannukset aiheutui hankkeeseen tehdystä työstä sekä mitä ja milloin työntekijä teki. Osa rahoittajista vaatii maksatushakemuksen liitteeksi tilintarkastajan lausunnon. Sen hankkimiseen tulee varautua hyvissä ajoin ennen suunniteltua maksatushakemuksen laatimista. Rahoittajat edellyttävät seurantaraportteja sekä määräajoin että maksatushakemusten yhteydessä. Raportointiin vaadittavien tietojen jatkuvasta keräämisestä tulee huolehtia hankkeen alusta alkaen. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Hankkeen toteuttajalle tärkeää
Hallinnoinnin periaatteet tunnettava Hankkeiden toteuttajat on koulutettava Kiinteät yhteydet rahoittajiin Sisäinen opastus ja valvonta Rahoittajan antama opastus Hankkeen toteuttajat tarvitsevat spesialiteettinsa lisäksi yhteistä osaamista; heidän on välttämätöntä osata ja ymmärtää talous- ja hallinnointiasioita. Toisaalta hallintopalveluista huolehtivien tulee olla selvillä siitä, mitä hanke tekee. Laaja-alainen osaaminen ja toisten tehtävien tunteminen on omiaan luomaan yhteishenkeä ja keskinäistä kunnioitusta. Se on tärkeä onnistumisen edellytys! Parhaimmillaan hankekoulutukseen osallistuvat kaikki yhdessä: johto, toteuttajat ja tukipalveluhenkilöstö. Monesti rahoittajien vaatimukset ja menettelytapaohjeet ymmärretään käytännössä vasta hanketta toteutettaessa. Epäselvät kysymykset on aina selvitettävä rahoittajan kanssa etukäteen. Toteuttajaorganisaation tulee järjestää hankehenkilöstön koulutus ja päivittäisneuvonta. Oman organisaation toimintapolitiikka ja sisäiset ohjeet tulee sovittaa yhteen rahoittajien vaatimien järjestelyjen kanssa. Nykyisin useat rahoittajat kutsuvat rahoituspäätöksen jälkeen projektihenkilöstön aloituspalaveriin, jossa käydään läpi rahoitusehdot ja opastetaan pahimpien sudenkuoppien ohi. Näihin tilaisuuksiin kannattaa sekä projektin toteuttajien että taloushallinnon edustajien osallistua. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Ohjausryhmän rooli ei tee päätöksiä eikä vastaa toteutuksesta
ideoi ja tukee hankkeen toteutusta välittää kokemuksia ja tietoja hankeverkostossa hankkeen toteuttajien ja ”asiakkaiden” yhteistyöelin seuraa tavoitteiden toteutusta varmistaa rahoittajalle toteutustoimet rahoittajan valvoja mukana ”Ohjausryhmän tehtäviin kuuluu ensisijassa toimia toteuttajan tukiryhmänä. Ohjausryhmä seuraa hankkeen toteuttamista suhteessa hankesuunnitelmaan ja rahoituspäätökseen sekä tekee tarvittaessa muutosehdotuksia hankkeen toteuttajalle. Ohjausryhmän on arvioitava hankkeen saavuttamia tuloksia suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisin ja osaltaan kehittää menettelyjä, joilla hankkeen toteuttamista voidaan tehostaa. Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen luonteesta riippuen edistää hankkeen verkostoitumista. Ohjausryhmän on myös hyväksyttävä hankkeen loppuraportti ennen kuin se voidaan toimittaa viranomaiselle. Lisäksi ohjausryhmä käsittelee mm. väliraportit, maksatushakemukset ja muutosehdotukset. Tuen saaja on aina vastuussa hankkeen toteuttamisesta ja tuen käytöstä. Ohjausryhmälle ei vastuuta voi siirtää. Ohjausryhmä ei voi tehdä päätöksiä sellaisista asioita, joista päättäminen kuuluu tuen myöntäneelle viranomaiselle. Pääsääntöisesti ohjausryhmän jäsenille ei makseta kokouspalkkioita. Muille kuin viran tai toimen puolesta ohjausryhmässä edustettuina oleville henkilöille (esim. yritysten edustajat) on mahdollista maksaa valtion tai kunnan asianomaisen säännön mukaiset kulukorvaukset ohjausryhmän kokouksiin osallistumisesta.” (ohje alueellisen kehittämistuen käytöstä, sisäasiainministeriö SM /Ha-6, ) Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Rahoitussuunnitelma Rahoitus kattaa kustannusarvion mukaiset (hyväksyttävät) kustannukset Voittoa ei saa kertyä tuloina eikä liikarahoituksena Eri rahoittajilla on omat ohjeensa rr-tuen enimmäismääristä, aina 100 %:iin asti Kaikki rahoitusosuudet (oma-, muualta saatava rahoitus ja rr-tuki) kuuluvat rahoitussuunnitelmaan Rahoitussuunnitelma on sitova, ei ohjeellinen Uudella ohjelmakaudella EU- ja valtion tuki yhtenä eränä (?) Rakennerahastohankkeen kustannukset ovat perustana rahoituksen myöntämiselle. Hakemuksessa on aina esitettävä sekä kustannusarvio että kustannukset 100 %:sesti kattava rahoitussuunnitelma. Jos rahoitukseen kuuluu muuta ulkopuolista rahoitusta, sen saaminen on syytä varmistaa sopimuksin ennen rr-tuen hakemista. Rr-tuki maksetaan vahvistetun tukiprosentin mukaisesti hyväksytyistä kustannuksista. Rahoittajalta on syytä etukäteen selvittää, mitä tapahtuu, jos ulkopuolisen rahoituksen osuus ylittyy. Esimerkiksi, jos muu rahoitus saadaan kiinteänä summana, mutta hankkeen kustannukset jäävät alle kustannusarvion, muun rahoituksen osuus tulee suuremmaksi kuin sen osuus oli rahoitussuunnitelmassa. Tällöin ylimennyt osuus voidaan katsoa hankkeen tuloksi, jonka vähentäminen pienentää rr- tuen määrää. Nykyisten suunnitelmien mukaan uudella ohjelmakaudella rahoituspäätöksissä ei enää erotella EU- ja valtion tukien määriä, vaan rr- tuki myönnetään yhtenä eränä. Hankkeen toteuttajan kannalta tällä ei ole merkitystä, mutta sen arvellaan helpottavan rahoittajien hallintotoimia. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Tulojen ja yksityisrahoituksen ero
Tuloja voi kertyä myynnistä, vuokraamisesta, palveluista, yms. maksuista Tulot vähennetään hyväksytyistä kustannuksista ennen avustusten määrän laskemista Rahoitussuunnitelman mukaista tukirahoitusta ei vähennetä tulona jos tukirahoitus on vastikkeellista, siihen liittyvät järjestelyt on selostettava hankehakemuksessa rahoittajan hyväksyttäväksi ESR –hankkeen koulutusmaksut yleensä tukirahoitusta Pääkirjanpidon tulotileille kirjataan kaikki tuleva rahoitus, siis tulot sekä mm. rakennerahastotuet sekä muu julkinen ja yksityinen rahoitus. Jos muun julkisen ja yksityisen rahoituksen osuudet eivät ylitä rahoitussuunnitelmassa vahvistettuja määriä, niitä ei vähennetä hankkeen tuloina. Vähennettävät tulot hakijan on itse esitettävä maksatushakemuksessa. Tätä varten on etukäteen päätettävä, mille tileille kertyvät tulot kuuluvat vähennettäviin. Yksityisrahoituksen ja tulon rajanveto on usein käytännössä vaikeaa. Täysin vastikkeetonta yksityisrahoitusta hankkeissa ei juuri tapaa, sillä yksityisillä hankerahoittajilla on aina odotuksia hankkeen tuottamasta hyödystä. Ainakin silloin kun hanke myy jotakin tuotettaan yksityisille ostajille, saadut maksut olisi katsottava tuloksi eikä yksityisrahoitukseksi (esim. pääsylipputulot) Yllätysten välttämiseksi hakijan olisi syytä kuvata rahoitushakemuksessa tarkoin, miten yksityisrahoitus on tarkoitus hankkia. Kun rahoittaja on hyväksynyt yksityisrahoituksen hankkimistavan, maksatuksissa näin hankittuja varoja pidetään yksityisrahoituksena, vaikka toiminta muuten täyttäisikin tulon tunnusmerkit. On syytä muistaa lisäksi se, että jos rahoituspäätöksessä vahvistetun rahoitussuunnitelman jokin kolmannen tahon rahoituserä ylittyy hankkeen toteutuksessa tai hanke saa aivan uuden avustuksen, ylitystä ja uutta avustuserää voidaan käsitellä kuin hankkeen tuloa: se vähennetään kertyneistä kokonaiskustannuksista ja rakennerahastoavustus määritetään jäljelle jääneestä nettosummasta. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Menojen tukikelpoisuus, yleistä
yhteisö on luopunut yksityiskohtaisista ohjeista; tukikelpoisuudesta säädetään pääosin kansallisesti Yleisasetuksen tukikelpoisuussäädökset (artikla 56): menot maksettu tukikelpoisuusaikana, ennen luontoissuoritukset, poistokustannukset ja yleiskustannukset voivat olla tukikelpoisia, jos kansallisesti niin säädetään menojen määrästä on esitettävä näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat kirjanpitotositteet rr-tuki ei saa ulottua luontoissuoritusten kattamiseen menojen tulee aiheutua vahvistetun hankesuunnitelman toteuttamisesta rahoitustoimien hallinnointiin maksetaan edelleen ns. teknistä tukea YLEISASETUS 56 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. Menoihin voidaan myöntää, myös suurhankkeiden osalta, rahastojen rahoitusosuutta, jos ne on tosiasiallisesti maksettu sen päivän, jona toimenpideohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2007, sen mukaan, kumpi on aiempi, ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. Toimet eivät saa päättyä ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää. 2. Edellä 1 kohdasta poiketen luontaissuoritukset, poistokustannukset ja yleiskustannukset voidaan käsitellä tuensaajien toimien täytäntöönpanossa maksamina menoina seuraavin edellytyksin: a) jäljempänä 4 kohdan mukaisesti vahvistetuissa tukikelpoisuussäännöissä säädetään tällaiset menot tukikelpoisiksi, b) menojen määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat kirjanpitotositteet, c) luontaissuoritusten osalta rahastoista maksettava osarahoitus ei ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää tällaisten suoritusten arvo pois luettuna. 3. Menoihin voidaan myöntää rahastojen rahoitusosuutta ainoastaan, jos ne ovat aiheutuneet kyseisen toimenpideohjelman hallintoviranomaisen päättämistä tai sen vastuulla päätetyistä toimista seurantakomitean vahvistamien perusteiden mukaisesti. Uudet menot, jotka aiheutuvat 33 artiklassa tarkoitetusta toimenpideohjelman tarkistamisesta, ovat tukikelpoisia siitä päivästä, jona toimenpideohjelman tarkistamista koskeva pyyntö on toimitettu komissiolle. 4. Menojen tukikelpoisuussäännöt säädetään kansallisella tasolla, ottaen huomioon kustakin rahastosta annetussa asetuksessa säädetyt poikkeukset. Niitä sovelletaan kaikkiin toimenpideohjelman osana ilmoitettuihin menoihin. 5. Tämä artikla ei rajoita 45 artiklassa tarkoitettuja menoja. …. Tukikelpoisuussäännöstön siirtäminen kansallisen lainsäädännön piiriin on merkittävä muutos rr-hallinnoinnissa. Suomessa säännöt tullaan antamaan valtioneuvoston asetuksella, jonka valmistelu alkaa sisäasiainministeriössä marraskuussa 2006. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Menojen tukikelpoisuus, yleistä 2
Toteuttajan (ulos)maksamat menot poikkeus: luontoissuoritukset Toimet suoritettu hankkeen toteutusaikana Eriytetty kirjanpito, menojen todistaminen Hankkeen toteuttamista edistävät menot Vain hankkeen aiheuttamat lisäkustannukset Kohtuullisuus (hankintojen kilpailutus) Säädösten ja rahoituspäätöksen mukaisuus esim. hankintamenettely, tiedottaminen, EU-tunnukset Tulot vähentäminen Tukikelpoisuusperiaatteita, jotka säilyvät uudellakin ohjelmakaudella: Pääperiaate on, että vain toteuttajan rahalla maksamat kustannukset ovat tukikelpoisia. Millään kierrätysjärjestelyillä menoihin ei saa lisätä katetta. Menojen tulee olla maksettuja ennen kuin avustusmaksatusta haetaan. Maksettujen kustannusten lisäksi rahoituspäätöksessä voidaan osaksi omarahoituksen määrästä hyväksyä luontoissuorituksia, joita toteuttaja ei maksa, vaan joku toinen luovuttaa hankkeen toteutukseen. Tarkemmat ohjeet luontoissuorituksista annetaan kansallisessa asetuksessa. Menojen kohdentamisessa noudatetaan kansallisen kirjanpitolain mukaista suoriteperiaatetta: kustannus kuuluu hankkeeseen kun se on maksettu hankkeen toteutusaikana suoritetusta työstä, saadusta palvelusta, vastaanotetusta tavarasta jne. Hankemenot on osoitettava kirjanpidossa vientikohtaisesti. Saatetaan myös vaatia tositteiden esittämistä. Kirjanpidon selitteisiin olisi kiinnitettävä huomiota: niistä tulisi tarkasti käydä ilmi, mistä meno on syntynyt. Tarvittaessa on syytä oma-aloitteisesti esittää lisäselvityksiä. Hankkeen toteutukseen lisäarvoa tuottamattomat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä. Jos ne eivät ole tarpeellisia tavoitteiden saavuttamiseksi, ne eivät myöskään ole hyväksyttäviä. Toteuttaja ei voi siirtää ennen hanketta olemassa olleita toimintakustannuksiaan hankkeeseen; koska hankkeella pyritään tuottamaan lisäarvoa, myös kustannusten tulee olla hankkeen toteuttamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia (lisäysperiaate) Kustannusten tulee olla kohtuullisia, so. markkinahintaisia. Hankintojen kilpailuttaminen takaa yleensä kustannusten kohtuullisuuden. Rahoituspäätökseen liittyy myös aina lisäehtoja, joita on noudatettava. Jos kustannusarvioon ei ole lainkaan esitetty/vahvistettu joitakin hankkeen toteuttamisesta sinänsä aiheutuvia kustannuksia, esim. tiettyjen henkilöiden palkkakuluja, niitä ei voi esittää maksatushakemuksessakaan. Tukirahoitus kohdistuu nettokustannuksiin; mahdolliset tulot vähennetään ennen tukirahoituksen määrän laskemista. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Menojen tukikelpoisuus, EAKR-asetus
EAKR –asetuksessa (1080/2006) on eräitä tukikelpoisuusrajauksia, tukikelpoisia eivät ole: lainojen korot maanhankintakustannukset, jos ne ylittävät 10 % kokonaiskustannuksista, pl. mahdolliset ympäristön säilyttämistä koskevat toimet ydinvoimaloiden käytöstäpoisto palautettavissa oleva arvonlisävero Menojen tukikelpoisuuden yleisenä edellytyksenä on, että rahoitetut hankkeet ovat EAKR-asetuksen mukaisia EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta …. ”7 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. EAKR:sta ei rahoiteta seuraavia menoja: a) lainojen korot; b) maan hankinta, jos siitä aiheutuvien menojen määrä on yli 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hallintoviranomainen voi hyväksyä korkeamman prosenttiosuuden ympäristön säilyttämistä koskevien toimien osalta; c) ydinvoimaloiden käytöstäpoisto; d) palautettavissa oleva arvonlisävero.” Lisäksi artiklaan kuuluu säädös asuntokantaan liittyvien menojen tukikelpoisuudesta uusissa jäsenmaissa ( jäseniksi tulleissa jäsenmaissa). Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Menojen tukikelpoisuus, ESR-asetus
ESR –asetuksessa (1081/2006) on eräitä tukikelpoisuusrajauksia, tukikelpoisia eivät ole: palautettavissa oleva arvonlisävero lainojen korot laite- ja käyttöomaisuushankinnat ESR –asetuksen mukaan tukikelpoisia voivat olla edellyttäen että ne hyväksytään kansallisesti: työnantajien koulutettaville maksamat palkat kiinteinä ilmoitetut välilliset kustannukset, enintään 20 % hankkeen aikaiset poistot EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta …. 11 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin, johon voi sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja. Tukea myönnetään yksittäisinä tai yleisinä tukina, joita ei tarvitse maksaa takaisin, takaisin maksettavina tukina, lainan korkotukina, mikroluottoina, takuurahastojen muodossa sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti. 2. Seuraaviin menoihin ei myönnetä rahoitusosuutta ESR:sta: a) palautettavissa oleva arvonlisävero; b) lainojen korot; c) kalusteiden, laitteiden, ajoneuvojen, infrastruktuurien, kiinteistöjen ja maan hankinta. 3. Seuraavia menoja voidaan tukea 1 kohdassa tarkoitetulla ESR:n rahoitusosuudella edellyttäen, että ne ovat kansallisen lainsäädännön ja myös kirjanpitosääntöjen mukaisia ja että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kolmannen osapuolen toimeen osallistuville maksamat ja tuensaajalle suoritettaviksi vahvistetut palkkiot tai palkat; b) tukien osalta kiinteähintaisena ilmoitetut välilliset kustannukset 20 prosenttiin asti toimen välittömistä kustannuksista; c) edellä 2 kohdan c alakohdassa luetellun poistokelpoisen käyttöomaisuuden poistokustannukset, ainoastaan toimen keston ajan ja edellyttäen, että tämän omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. Mielenkiintoinen on kohdan 3 c) avaus siihen, että välillisiä kustannuksia (yleiskustannukset) saataisiin vahvistaa ja hyväksyä kiinteän prosenttiosuuden mukaisesti ilman että hakijan tarvitsisi todistaa, mitä nämä kustannukset ovat. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, ettei hallintopalvelu-, vuokra-, puhelin-, monistus- jne. –kustannuksia enää tarvitsisi – eikä myöskään saisi – tilittää sen mukaan kuin niitä on todellisuudessa aiheutunut, vaan ne korvattaisiin lisäämällä hankkeen varsinaisiin toteuttamiskustannuksiin kiinteä 20 %:n yleiskululisä. Nähtäväksi jää, miten tähän ESR-asetuksen antamaan mahdollisuuteen suhtaudutaan tulevassa kansallisessa tukikelpoisuusasetuksessa: hyväksytäänkö itse menettely, mitä välillisiin kustannuksiin (20 %:n lisään) sisällytetään ja – mikä sekin saattaisi olla mahdollista – otetaanko kiinteä yleiskustannus käyttöön myös EAKR –hankkeissa. Kiinteän yleiskustannuslisän käyttöönotto merkitsisi ainakin hallinnollisen askartelun huomattavaa vähenemistä. Sekin resurssi voitaisiin ohjata hankkeiden tuloksia tuottavaan työhön! Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Hankkeen tulosten pysyvyys
Hankkeessa tulosten tulee olla pysyviä, so. jatkua ilman huomattavia muutoksia 5 vuotta viimeisestä rahoituspäätöksestä Tuki on perittävä takaisin, jos toiminta muuttuu ”huomattavasti” tai lakkaa Erityisesti investointihankkeissa tulee synnyttää jatkuva toiminta Tarkastusesimerkkejä: yhdistyksen toiminnan päättyminen markkinoinnin ja nettisivujen ylläpidon lopettaminen Yleisasetus ohjelmakaudelle (1083/06) 57 artikla Toimien pysyvyys … Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimi saa rahaston rahoitusosuutta ainoastaan, jos kyseiseen toimeen ei kohdistu viiden vuoden kuluessa toimen päättymisestä … sellaisia huomattavia muutoksia, jotka a) vaikuttavat sen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä, ja b) johtuvat infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta. 2. Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle 67 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanoa koskevassa vuosikertomuksessa kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista muutoksista. Komissio ilmoittaa muutoksista muille jäsenvaltioille. 3. Aiheettomasti maksetut määrät on perittävä takaisin 98–102 artiklan mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, ettei yrityksille, joilta tukea peritään tai on peritty takaisin 3 artiklan mukaisesti tuotantotoiminnan siirtämisen vuoksi jäsenvaltion sisällä tai toiseen jäsenvaltioon, myönnetä rahastoista rahoitusosuutta. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Luontoissuoritukset hyväksyttäviä myös uudella ohjelmakaudella, mainittu neuvoston yleisasetuksessa ESR –asetuksessa erikseen mainittu (koulutettavien henkilöiden) työnantajien maksamat kustannukset yksityiskohtainen määrittely kansallisin säädöksin hyväksyttäneen sekä EAKR- että ESR -hankkeissa Rahoituspäätöksessä hankkeeseen voidaan vahvistaa luontoissuorituksia, jotka ovat hankkeelle lahjoitettuja suoritteita tai hyödykkeitä. ESR –koulutushankkeessa saman luonteisia ovat koulutettavien työnantajien maksamat koulutusajan palkka- ja matkakustannukset. Luontoissuoritukset on kirjattava ja niiden arvo on vahvistettava. Menettelystä on syytä sopia etukäteen rahoittajan kanssa. NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (YLEISASETUS OHJELMAKAUDELLE ) ……….. 56 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. Menoihin voidaan myöntää, myös suurhankkeiden osalta, rahastojen rahoitusosuutta, jos ne on tosiasiallisesti maksettu sen päivän, jona toimenpideohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2007, sen mukaan, kumpi on aiempi, ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. Toimet eivät saa päättyä ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää. 2. Edellä 1 kohdasta poiketen luontaissuoritukset, poistokustannukset ja yleiskustannukset voidaan käsitellä tuensaajien toimien täytäntöönpanossa maksamina menoina seuraavin edellytyksin: a) jäljempänä 4 kohdan mukaisesti vahvistetuissa tukikelpoisuussäännöissä säädetään tällaiset menot tukikelpoisiksi, b) menojen määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat kirjanpitotositteet, c) luontaissuoritusten osalta rahastoista maksettava osarahoitus ei ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää tällaisten suoritusten arvo pois luettuna. …. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta .... 11 artikla ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin, johon voi sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja. 3.Seuraavia menoja voidaan tukea 1 kohdassa tarkoitetulla ESR:n rahoitusosuudella edellyttäen, että ne ovat kansallisen lainsäädännön ja myös kirjanpitosääntöjen mukaisia ja että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kolmannen osapuolen toimeen osallistuville maksamat ja tuensaajalle suoritettaviksi vahvistetut palkkiot tai palkat; Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Arvonlisäveron tukikelpoisuus
alv –tulkinnat ovat olleet hankalia, verottajan ohjeet yksittäistapauksissa ovat vaihdelleet EU-säädöksissä ei oteta uusia kantoja alv:n tukikelpoisuuteen: vain takaisin saatavissa oleva alv on tukikelvoton mahdolliset lisärajaukset jäävät kansallisen säädöstön varaan Arvonlisäveron jättämisestä kaikissa tapauksissa tuettavien kustannusten ulkopuolelle on keskusteltu. EU-säädökset eivät kuitenkaan muuta aikaisempaa käytäntöä: tukikelvottomia ovat vain alv:t, jotka eivät jää lopullisiksi tai joihin liittyy vähennys- tai palautusoikeus. Lopulliset ohjeistukset tästäkin annetaan kansallisissa säädöksissä. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Yleiskustannukset prosenttisesti jyvitettyjä yleiskustannuksia ei ole tähän saakka hyväksytty – nyt sitä harkitaan jos esitetään kiinteän prosentin mukaan, todellisia kustannuksia ei voi enää tilittää määriteltävä, mitkä menot kiinteä tukiprosentti kattaisi Vahvistetun kustannusarvion mukaisia Vanhalla ohjelmakaudella yleiskustannukset ovat tukikelpoisia menoja, jos ne perustuvat rakennerahastoista rahoitetun toimen tosiasiallisiin kustannuksiin ja ne voidaan kohdentaa toimeen perustellulla ja tasapuolisella tavalla. (komission tukikelpoisuusasetus 448/2004, sääntö 1.8 ). Käytännössä yleiskustannusten seuranta ja todistaminen on ollut työlästä ja vaikeaa. Yleishallintokustannusten vyörytysmenettelyä ei ole hyväksytty hankekustannusten perusteeksi. On ollut erikseen osoitettava, että hanke on käyttänyt hallintopalveluja tilitettävän määrän. Uuden ESR-asetuksen antama mahdollisuus kiinteän 20 %:n osuuden käyttämisestä ”välillisten” kustannusten tilittämisessä on mielenkiintoinen avaus. Lisäksi komission täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty kiinteästä yleiskustannusosuudesta rajaohjelmissa, joissa se olisi enintään 25 %. Yleiskustannuksiin otetaan kantaa lähiaikoina kansallisia tukikelpoisuussäädöksiä annettaessa. . Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Pakolliset määräajat Jatkossakin lienee hakuaikoja ja jatkuvia hakuja
Kustannusten tulee syntyä toteutusaikana suoriteperiaate maksuja saadaan suorittaa toteutusajan ulkopuolellakin Jatkoaikaa ja suunnitelmamuutoksia on haettava ennen toteutusajan päättymistä ja muutosten toimeenpanoa Loppumaksatuksen määräaika tärkeä jos loppumaksatushakemus myöhästyy, tukimaksua ei suoriteta Eri rahoittajilla on ollut erilaisia käytäntöjä hakujärjestelyissä; joillakin on jatkuva hakua, jotkut taas kokoavat hakemukset ilmoitettuina hakuaikoina ja käsittelevät saapuneet hakemukset yhdessä. Lisäksi on ollut hakijan kannalta epämääräisiä menettelytapoja, joissa on toisaalta ollut hakuaikoja, mutta toisaalta hakemuksia on vastaanotettu jatkuvasti. Tällöin hakija on voinut huomata, että kohta päättyneen hakuajan jälkeen jätetty hakemus onkin jäänyt useiksi kuukausiksi odottamaan vertailua seuraavana hakuaikana sisään tulevien hakemusten kanssa. Monilla alueilla eri rahoittajat ovat viime aikoina pyrkineet siihen, että kaikki noudattaisivat samaa hakusysteemiä. Hankkeen toteutusta voi hakea alkamaan aikaisintaan siitä päivästä, jona hakemus saapuu rahoittajalle. Siitä voi kuitenkin kulua useita kuukausia, monesti kaikkine käsittelyvaiheineen jopa puoli vuotta, ennen kuin rahoituspäätös tehdään. Aloitettaessa hankkeen toteuttaminen ennen rahoituspäätöstä otetaan aina riski. Ainut riski ei ole se, että päätös onkin kielteinen, sillä rahoituspäätös voi sisältää myös ehtoja, joita ei tiedetty noudattaa ennen päätöksen saamista. Tällöin saatetaan menettää tukikelpoisuus joistakin kustannuksista. Suomen kirjanpitolaki perustuu suoriteperiaatteeseen: ” Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste), jollei jäljempänä toisin säädetä.” (Kirjanpitolaki 1336/1997, 2 luku, 3 §, 1 mom.). Vaikka yhteisön ja jäsenmaan välisessä rahoitusmenettelyssä komissio vaatii maksuperiaatteen noudattamista, Suomen sisäisessä rakennerahastojen hallinnoinnissa seurataan kansallisen lain mukaista suoriteperiaatetta. Tämän mukaan hankkeiden toteutukseen kuuluvat suoritteet tulee ajoittaa hankkeelle vahvistettuun toteutuskauteen. Hankkeen päätyttyä on annettu määräaika, jona toiminnasta aiheutuneita kustannuksia vielä voidaan maksaa ja viedä kirjanpitoon sekä laatia sitten lopputilitys ja –raportti. Hankkeen toteutusaikana suoritetuista toimista voitaisiin suoriteperiaatteen mukaan periaatteessa maksaa ennakkoja jo ennen hankkeen alkamistakin, mutta tätä kaikki rahoittajat eivät hyväksy (esim. TE-keskusten yritysosastot/KTM), joten tällaisen menettelyn hyväksyttävyys on syytä varmistaa etukäteen rahoittajalta. Kaikki annettuja määräaikoja on syytä noudattaa, myös suositusluonteisia. Tärkeintä on huolehtia siitä, että loppumaksatushakemus loppuraportteineen toimitetaan rahoittajalle annetussa määräajassa. Loppumaksua ei suoriteta, jos hakemus myöhästyy päivänkin. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Palkkakulujen esittäminen
Sivukulut eriteltävä sosiaali-, vakuutus- yms.kulut lomapalkka- ja lomarahakirjauksista sovittava rahoittajan kanssa Kokonaistuntikirjanpito osa-aikaisesta työstä Talkootyön arvona työstä yleisesti maksettava palkka kirjataan tuloksi ja menoksi Sivukulut on aina esitettävä todella maksettujen kustannusten mukaisina; tämä on otettava huomioon jo hanketta aloitettaessa, jolloin varustaudutaan tuottamaan kirjanpidosta nämä tiedot. Vaikka sosiaali- ja vakuutuskulut määräytyvät prosenttiperusteisesti, ne on silti kirjanpidon mukaisina. Jos hanke on lyhytaikainen eikä sen aikana pidetä normaaleja vuosilomia, lomapalkkakustannukset on eriteltävä sen määräisinä, joina ne kertyvät hankkeen ajalta. Sama koskee lomarahaa. Monissa organisaatioissa ansaitun loma-ajan palkkarahat siirretään kuukausittain omalle tililleen, josta lomapalkkaa maksetaan sitten kuin työntekijä pitää lomaa. Tässä järjestelmässä myös loma-ajan palkkakustannukset sosiaalikuluineen kirjautuvat kuukausittain palkkatililtä maksettuihin kustannuksiin. Jos näitä kustannuksia halutaan tilittää jo siinä vaiheessa kun ne on ansaittu, mutta ei vielä maksettu, menettelystä on sovittava rahoittajan kanssa. Hankkeeseen vain osan työajastaan kohdistavat työntekijät pitävät jatkuvaa tuntikirjanpitoa, josta käyvät ilmi kaikki päivittäiset tunnit (sekä hankkeeseen että muualle tehdyt). Talkootyön arvoa määriteltäessä ei lähtökohtana ole tekijän omasta ammatistaan saama palkka, vaan tehtävästä työstä yleisesti maksettava palkka. Arvion tekee riippumaton henkilö. Talkoissa johtaja ja juoksupoika voivat tehdä samanhintaisen työtunnin. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Edustusmenot Suomessa edustuskustannuksia hyväksytty niukasti
ohjeistus puuttuu rahoittajilla omia käytäntöjä viime aikoina sallivampi linja (?) tulevaisuudessa 20 % kiintiöön ? Edustusmenot ovat olleet marginaalisia määrältään. Eniten niitä on esitetty – ja hyväksytty – matkailu- ja markkinointihankkeissa. Muuten ne ovat yleensä rajoittuneet ohjausryhmän kokouskahveihin, jos niihinkään. Niukka linja on ollut viisasta ajatellen suuren yleisön suhtautumista julkisten varojen edustuskäyttöön. Näissä asioissa julkishallinnon ei ainakaan ole syytä lähentyä yksityissektorin kulttuuria. Jostakin syystä edustusmenojen hyväksymisestä ei ole annettu varsinaista ohjeistusta, jollei oteta lukuun yleistä vaatimusta menojen liittymisestä hankkeen toteutukseen. Missä määrin edustaminen sitten on välttämätöntä hanketavoitteiden toteuttamiseksi – siitä voi olla kovin poikkeavia käsityksiä. Rahoittajalta on syytä etukäteen selvittää suunniteltujen edustustilaisuuksien ja -tarjoilujen tukikelpoisuus. Suhtautuminen on erilaista eri rahoittajilla, mutta rahoittajan ehtoja on noudatettava – ainakin silloin kun ne on vahvistettu rahoituspäätöksessä. Aikaa myöten edustusmenoja näyttää hyväksytyn jossain määrin laajemmin. Tarkastuksissa asiaan ei juuri ole kiinnitetty huomiota, rahoittajien käytäntöjä on kunnioitettu, kunhan ne ovat olleet yhdenmukaiset kaikille hankkeistajille. Jos välillisten kustannusten kiintiö toteutuisi jatkossa, edustusmenot olisi kätevintä lykätä siihen kokonaisuuteen. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Kirjanpidon ongelmia I
Pääkirjan vientiselite puuttuu tai ei kerro mitään Koontitositteet Jaettujen kustannusten laskentaperusteet puuttuvat Palkkojen jakoperusteet epäselvät; tuntikirjaukset puuttuvat tai huonot Runsaat korjauskirjaukset Kustannuspaikan pilkkominen Jos seliteriville ei mahdu riittäviä selvityksiä menon laadusta, olisi laadittava erillinen tuloste (esim. excel-taulukko), johon vientiselvitykset on kirjoitettu, tai lähetettävä pääkirjan mukana tositekopiot. Rahoittaja voi harkintansa mukaan myös vaatia tositekopioita. Useampia laskuja ei saisi niputtaa yhdeksi tositteeksi (koontitosite), jos se vaikeuttaa tarkastettavuutta. Yleiskustannukset eivät ole tukikelpoisia, jollei nimenomaisesti osoiteta, että hankkeeseen tilitettävä kustannusosuus on aiheutunut hankkeen toiminnasta. Kulloinkin on osoitettava yhteiskustannusten määrä ja peruste, jota käyttäen hankkeen aiheuttama kustannus on laskettu. Jos henkilön työtunnit jakautuvat hankkeen lisäksi muillekin kustannuspaikoille, palkkakustannusten jakautuminen on osoitettava tuntikirjanpidolla. Tuntikirjanpidosta saatua jakoprosenttia voidaan käyttää useimmiten myös tila- ja puhelin- ja atk-kustannusten tilittämisessä, jollei muuta täsmällisempää perustetta ole. Virheitä sattuu aina. Jos kuitenkin pääkirjassa on runsaasti siirtovientejä hankkeen kustannuspaikalle ja siltä pois, toiminta on organisoitu huonosti eikä taloushallinto toimi luotettavasti. Pääkirjaraportti olisi tulostettava kutakin maksatushakemusta varten yhtenäisenä siltä toteutuskaudelta, jolta maksatusta haetaan. Yksi pääkirjaraportti tulisi saada silloinkin kun maksatuskausi jakautuu kahdelle (jopa useammalle) tilikaudelle. Joskus hankesuunnitelma jakautuu useihin toteutuskokonaisuuksiin, alihankkeisiin, ja kirjanpitoon perustetaan oma kustannuspaikka kullekin alihankkeelle. Tästä voi seurata, ettei yhtenäistä pääkirjaraporttia saada koko hankkeesta, jolloin tarkastus vaikeutuu. Tällöin menettely ei ole hyväksyttävää. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Kirjanpidon ongelmia II
Matkakuluviennit Ilmoituskopiot Tositteiden säilytys Palkkatositteet Korjausviennit Muistiotositteet Matkakustannusten todennettavuuden ongelmana ovat usein sarjaliput, joiden hankinta saatetaan kirjata kertamenona hankkeeseen. Kirjanpitotiedoista tulisi kuitenkin aina käydä ilmi, mihin matkoihin liput on käytetty. Jos hanke julkaisee ilmoituksen tai painattaa pienen lehtisen, kopio siitä tulisi liittää kirjanpidon tositteeseen. Useampisivuiset painatteet säilytetään erikseen niin, että ne löytyvät vaivattomasti tilintarkastuksen yhteydessä. EU-tukihankkeiden kirjanpitoaineistoa tarkastetaan keskimäärin enemmän kuin muuta kirjanpitoa ja aineistolla voi olla poikkeava säilytysaika. Siksi hankkeen kustannuspaikan tositteille voitaisiinkin perustaa eri tositesarja. Palkkatositteista ei tavallisesti käy ilmi, keiden palkkoja menoon sisältyy. Kirjanpitojärjestelmää suunniteltaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että palkkakirjanpidosta saadaan vaivatta lisätiedot pääkirjanpidossa oleviin tositteisiin. Samalla olisi saatava tarkastettavaksi mahdolliset tuntikirjanpidot ja niihin perustuvat palkkalaskelmat. Lomapalkkojen ja lomarahojen kirjaamisessa tulisi myös olla helposti tarkastettava järjestelmä. Korjausvienteihin tulisi aina liittää selvitys alkuperäisestä tositteesta niin, että se voidaan tarkastaa. Kun menoja siirretään muistiotositteella hankkeen kustannuspaikalle (esim. yleiskustannuksia jaettaessa) alkuperäinen maksettu kustannus ja menon siirron peruste tulisi aina selvittää niin, että siirron oikeellisuus voidaan todeta. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Uudet hankintasäädökset
Eduskunta hyväksyi uuden hankintalain Tasavallan presidentti ei ole vielä vahvistanut lakia; se tullee voimaan kevätkaudella. Muutoksia: yhteishankintayksikön asema, uusia kilpailuttamismenettelyjä ja ilmoituskanavia tarjousten vertailuperusteiden pakollinen painottaminen Uudet ”kansalliset kynnysarvot”: tavara- ja palveluhankinnoissa euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa sekä eräissä työhallinnon koulutuspalveluissa euroa rakennusurakoissa euroa Kaikki keskeiset hankintasäädökset on tarkoitus antaa lailla; vain asetuksella annettaisiin vain teknisiä määräyksiä. Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, selkeyttää hankintaviranomaisten ostoyhteistyön edellytyksiä sekä turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa. Laki panee täytäntöön v annetut julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun EY-direktiivin (2004/18/EY) ja vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta annettu EY-direktiivi (2004/17/EY). Keskeisimmät muutokset koskevat yhteishankintayksikön asemaa, uusia kilpailuttamismenettelyjä ja ilmoituskanavia sekä tarjousten vertailuperusteiden pakollista painottamista. Myös direktiivien kynnysarvot alittavissa hankinnoissa sekä käyttöoikeussopimuksia koskevissa hankinnoissa on aiemmasta poiketen julkaistava ilmoitus. Hankintalain kansalliseksi kynnysarvoksi tulee tavara- ja palveluhankinnoissa euroa, terveydenhoito- ja sosiaalipalveluissa sekä eräissä työhallinnon koulutuspalveluissa euroa ja rakennusurakoissa euroa. Lainsäädäntöä ei sovellettaisi kansallista kynnysarvoa pienempiin hankintoihin. EY-tuomioistuimen oikeuskäytännössä tehdyt tulkinnat ns. sidosyksiköiden asemasta mahdollistaisivat suorat ostot vain sellaisilta hankintayksikön määräysvallassa olevilta yksiköiltä, jotka eivät toimi kaupallisilla markkinoilla Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

EU –kynnysarvon ylittävät hankinnat
yksityiskohtainen kilpailumenettelyohjeistus runsaasti vaihtoehtoisia menettelytapoja avoin ja rajoitettu tarjousmenettely sekä neuvottelumenettely uusia entistä joustavampia hankintamenettelyjä tarjousten valintaperusteet on painotettava ja ilmoitettava ennakolta Suomessa rr-hankkeissa ei juuri ole EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja Jatkossa tässä esityksessä käsittelen vain EU-kynnysarvon alittavia hankintoja EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on julkaistava ilmoitus EU:n virallisessa lehdessä. Tätä pienemmistä, kansallisten kynnysarvojen ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava ainoastaan Suomessa. Hankintalain mukaiset EU-kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa euroa ( euroa eräillä keskushallinnon viranomaisilla) sekä rakennusurakoissa euroa. EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintadirektiivin mukaisia yksityiskohtaisia kilpailuttamismenettelyjä. Vaihtoehtoisia menettelyjä ovat lähinnä avoin- ja rajoitettu menettely sekä neuvottelumenettely. Uutena mahdollisuutena ovat mm. aiempaa joustavammat kilpailullinen neuvottelumenettely ja puitejärjestely. Sähköisten ilmoituskanavien käyttämisellä voitaisiin lyhentää menettelyn eri vaiheisiin liittyviä määräaikoja. Sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat voitaisiin huomioida teknisissä eritelmissä sopimuksen tekoperusteina. Tarjouksen valintaperuste olisi ilmoitettava ennakolta, samoin vertailuperusteet. Vertailuperusteet olisi aikaisemmasta poiketen nyt myös painotettava. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Kansallisen kynnysarvon ylittävät (mutta EU-kynnysarvon alittavat) hankinnat
menettelytavat yksinkertaisemmat kuin EU-hankinnoissa keskeiset säädökset: kilpailuttamismenettelyistä ilmoittamisesta tarjouksen keskeisestä sisällöstä tarjouksen ja tarjoajan valinnasta lakia ei sovelleta kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin hankintayksikön sisäisille ohjeille vain suosituksia (ministeriöiltä, kuntaliitolta jne) RR-hankkeen toteuttajalla aina kustannusten kohtuullisuusvaatimus esteellisyysrajoitukset muistettava myös hankintamenettelyssä EU-kynnysarvot alittaviin hankintoihin, toissijaisiin palveluhankintoihin sekä käyttöoikeussopimuksiin ja käyttöoikeusurakoihin ei säädetty yhtä yksityiskohtaisia menettelytapoja kuin direktiiveissä. Tältä osin säädettiin vain kilpailuttamismenettelyistä, ilmoittamisesta, tarjouksen keskeisestä sisällöstä sekä tarjouksen ja tarjoajan valinnasta. Neuvottelumenettelyn käyttö on EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin verrattuna huomattavasti väljempää mm. palvelujen osalta. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan aiempaa paremmin huomioon asiakasnäkökulma ja palveluihin liittyvät erityispiirteet. Suorahankintojen käyttö on mahdollista erityisesti yksittäistä asiakasta koskevissa tilanteissa. Tarjoajan ja tarjouksen valinnassa noudatetaan samoja pääperiaatteita kuin EU-kynnysarvot ylittävissäkin hankinnoissa, mutta esimerkiksi vertailuperusteita ei tarvitse painottaa ennakolta. Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin lakia ei sovelleta lainkaan, vaan hankintayksiköt soveltavat silloin omia sisäisiä ohjeitaan. Ohjeiden olisi kuitenkin täytettävä perustamissopimuksen vaatimukset avoimuudesta ja syrjimättömyydestä. Mm. talousvaliokunnan mietinnössä todettiin tämä vaatimus selvästi. Ministeriöt ja mm. kuntaliitto valmistelevat omia ohjeistuksiaan pienten hankintojen toteuttamisesta (hankintayksiköiden sisäiset mallisäännöt) Vaikka hankintalakia ei sovelleta kansallisen kynnysarvon alle jääviin hankintoihin, rr-hankkeissa on kuitenkin kustannusten kohtuullisuusvaatimus, joka voi vaatia ainakin jonkinasteista dokumentoitua menettelyä, jolla hankinnan edullisuus osoitetaan. Menettelystä annettaneen tarkemmat ohjeet rahoitusohjeistuksessa. Hankintoja suoritettaessa on otettava huomioon myös hallintolain säädökset esteellisyydestä (jääviys); kynnysarvon alapuolellakaan ei voi esim. suosia sukulaisia hankinnoissa. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Hankintamenettelyt runsaasti menettelytapavaihtoehtoja, joista osaa saa käyttää vain tietyin ehdoin pääsääntöisesti noudatettava avointa menettelyä tai rajoitettua menettelyä, joita voidaan rajoituksetta käyttää kaikissa hankinnoissa muita menettelyjä saa käyttää poikkeustapauksissa, joista laissa säädetään Hankintatavat, pääsääntöisesti käytetään jompaakumpaa kahdesta ensimmäisestä: 10) avoin menettely: hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen; hankintailmoituksen ohella hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille; 11) rajoitettu menettely: hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua; ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen; 12) neuvottelumenettely: hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua; hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa; 13) suorahankinta: hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn mukaan yhden tai usean toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö neuvottelee sopimuksen ehdoista; 14) kilpailullinen neuvottelumenettely: hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon kaikki toimittajat voivat pyytää saada osallistua; hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai usean ratkaisun, joka vastaa sen tarpeita ja jonka perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään tekemään tarjouksensa; 15) puitejärjestely: yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot kuten hinnat ja suunnitellut määrät; 16) suunnittelukilpailu: hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn suunnitelman, jonka tuomaristo valitsee kilpailulla; kilpailussa voidaan antaa palkintoja; 17) dynaaminen hankintajärjestelmä: täysin sähköinen hankintamenettely tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille; hankintamenettely on rajoitetun kestonsa ajan avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen alustavan tarjouksen; 18) sähköinen huutokauppa: toistuva menettely, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen, ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisen arviointimenetelmän pohjalta; rakennusurakat ja sellaiset palveluhankinnat, joiden sisältönä ovat henkiset suoritukset, eivät voi olla sähköisen huutokaupan kohteena; Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Tarjouspyyntö laadittava selvästi ymmärrettäväksi
tarjouspyynnön sisältövaatimukset: hankinnan kohteen selvitys tarjoajista vaadittavat tiedot ja asiakirjat tarjouksen valintaperuste / kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteet tärkeysjärjestyksessä tarjouksen jättämisen määräaika ja paikka tarjouksilta vaadittava voimassaoloaika muut olennaiset tiedot Lakiehdotus: 69 § Tarjouspyyntö Tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava: 1) hankinnan kohde noudattaen soveltuvin osin, mitä teknisistä eritelmistä 44 ja 45 §:ssä säädetään; 2) ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava; 3) tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys; 4) määräaika tarjousten tekemiselle; 5) osoite, johon tarjoukset on toimitettava; sekä 6) tarjousten voimassaoloaika. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyynnön laatimisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 7 luvussa säädetään. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi vaadittavien selvitysten osalta voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 55 – 59 §:ssä säädetään. Jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään toisistaan, noudatetaan sitä, mitä hankintailmoituksessa ilmoitetaan. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Hankintapäätös ja -sopimus
Hankintapäätökseen kirjataan perustelut ja liitetään hakemusosoitus markkinaoikeuteen Päätös annetaan tiedoksi kaikille asianosaisille Kansallisessa hankinnassa kirjallinen hankintasopimus tehdään heti hankintapäätöksen jälkeen Lakiehdotus: 73 § Hankintaa koskevat päätökset ja tiedoksianto Hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Päätökseen tulee liittää kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Päätös perusteluineen sekä hakemusosoitus on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä. Hakemusosoitusta koskee soveltuvin osin, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 3 luvussa valitusosoituksesta säädetään. 74 § Hankintasopimuksen tekeminen Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. Edellä 16 §:ssä tarkoitetuissa EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä ja päätös panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi. Hankintasopimus voidaan kuitenkin tehdä tätä aikaisemminkin, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä tai ennalta arvaamattomasta hankintayksiköstä riippumattomasta syystä. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Havaintoja hankinnoista
Hankinta ilman sopimusta, ostojen laajentaminen tarjouspyynnön ulkopuolelle Suorahankinta hyväksi havaitulta Oman piirin kehittäminen Oman kunnan tuottajien suosiminen Palvelua tarjotaan Epärehellinen tarjouskilpailu Esimerkki: Markkinointihanke pyysi tarjouksia ilmoituskampanjoiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Tarjousten avausten jälkeen päätettiin olla sitoutumatta yhteenkään tarjoajaan, mutta hankintoja ryhdyttiin tekemään laajamittaisesti yhdeltä tarjoajalta, joka lisäksi käytti apunaan alihankkijoita, jotka laskuttivat suoraan hanketta. Hankinnat olivat pääosin tarjouspyynnön ulkopuolelta. Suorahankinnat ovat valitettavan yleisiä sillä perusteella, että sopimuskumppanin sanotaan olleen paras mahdollinen tai ainoa mahdollinen – sellaisillakin aloilla, joilla on runsaat osaamismarkkinat. Hankkijat ovat taipuvaisia ostamaan suorahankinnalla palveluja konsulteilta, joiden kanssa aikaisemminkin on tehty yhteistyötä Alueellisissa kehittämishankkeissa sorrutaan joskus rajaamaan tarjouskilpailu epäasiallisen pieneen paikalliseen piiriin tai ”saman katon alle” Kuntien helmasyntinä on oman kunnan yrittäjien suosiminen. Valitettavan yleistä! Hyvät konsultit onnistuvat joskus myymään palvelujaan hankkeille: kilpailuttaminen katsotaan mahdottomaksi, koska kyseessä oli myyjän idea. Kyseenalaista on usein, kuuluivatko toisten ideat hankkeen toteuttamissuunnitelmaan. Esimerkki: projektipäällikkö kertoi, että palvelut ostetaan aina omasta osaamiskeskuksesta, mutta hankinnan laillistamiseksi pääkaupunkiseudulta pyydetään etukäteen kalliiksi tiedettyjä vertailutarjouksia. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

RR-tuen maksatus Ennakko on poikkeus 2-6 kertaa vuodessa
Loppumaksatuksen määräaika ehdoton! Maksatushakemus vahvistetulla lomakkeella Tukea saa vain maksettuihin menoihin Vientikohtainen erittely kirjanpidosta (pääkirja) Tositteet (kopiot) liitteeksi (?) Kustannusarvion mukainen menolajierittely Tilintarkastajan lausunto ja ohjausryhmän käsittely tarvittaessa Muut selvitykset tarvittaessa / pyydettäessä Loppumaksatukseen loppuraportti Eri rahoittajat suhtautuvat jossain määrin eri tavoin ennakkojen hakemiseen. Esimerkiksi sisäasiainministeriön (vanhan) ohjeen mukaan ennakkoa saa maksaa vain kerran hankkeen alussa eikä sen määrä saa ylittää 30 %:a tukirahoituksen määrästä. Tarkentavia määräyksiä saatetaan antaa rr-asetuksessa. Maksatusta haetaan yleensä 2-6 kertaa vuodessa. Loppumaksatushakemukselle on asetettu ehdoton takaraja, eri rahoittajilla 1-4 kk hankkeen päättymisestä. Rahoittajien nettisivuilla voi täyttää maksatushakemuslomakkeen ja tulostaa sen rahoittajalle lähetettäväksi. Allekirjoittajaksi vaaditaan oikeushenkilön virallinen nimenkirjoittaja. Maksatusta haettaessa menojen tulee olla maksettuja. Hakemukseen aina liitettävän tuloslaskelman ja pääkirjaraportin allekirjoittaa kirjanpidosta vastaava henkilö. Yleensä pääkirjaraportti ei anna riittävää tietoa menojen laadusta, jonka vuoksi on syytä liittää mukaan tositekopioita tai erillinen vientikohtainen selvitys, johon menojen laatu on riittävästi eritelty. Rahoittaja vaatii oman kululajierittelynsä mukaisen tilityksen, jonka vuoksi toteuttajan on jaettava oman tuloslaskelmansa tilit rahoittajan vaatimiin kokonaisuuksiin. Varmuuden vuoksi olisi rahoittajan kanssa sovittava, miten hakijan kirjanpidon tilit jaetaan rahoittajan kustannuslajeihin: esim. henkilöstömenoihin, matkoihin, ostopalveluihin, kone- ja laitehankintoihin, toimisto- ja vuokramenoihin ja muihin menoihin. Jotkut rahoittajat – joskin yhä harvemmat - vaativat jokaiseen, jotkut vain viimeiseen maksatushakemukseen tilintarkastajan lausunnon (jotkut eivät ollenkaan). Jos lausunto vaaditaan, sen hankkimiseen on syytä hyvissä ajoin varautua. Samoin tulee suunnitella ohjausryhmän käsittely, jos sitä vaaditaan. Yleensä maksatushakemuksiin vaaditaan raportti hankkeen etenemisestä ja tuloksista, laajimmin loppumaksatukseen (loppuraportti). Tätäkin varten on yleensä vahvistettu lomake. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Maksatusongelmia menoselitteet puutteellisia
tuntikirjanpidot epäselviä tiliöinnit puutteellisia pääkirjalla on muitakin kuin hankemenoja tulot eivät näy hankkeen kustannuspaikalla Kirjanpitojärjestelmissä on usein liian vähän tilaa selitesarakkeessa, jossa menon laatu olisi kuvattava. Tarvittaessa puutteellisten selitteiden lisäksi olisi laadittava erillinen selvitys siitä mitä menot ovat ja miten ne liittyvät hankkeeseen. Hankinta-asiakirjat ja kopiot julkaisuista ja ilmoituksista on aina todettava maksatustarkastuksessa. Tuntikirjanpidoissa käytetään usein laskennallisia tuntipalkkoja, vaikka työntekijä on ollut kuukausipalkkainen. Olennaista on kirjata tuntikirjanpitoon kaikki työtunnit, sekä hankkeeseen tehdyt että muut – niiden suhde osoittaa, mikä osa palkkakustannuksista kuului hankkeeseen. Varsinkin koontitositteissa (useita laskuja samalla tositenumerolla – ei suositettavaa!!!) tiliöinti saattaa olla niin epäselvä, ettei laskuja läpikäymällä voi selvittää, mitkä osasummat laskuista oli poimittu hankkeeseen kuuluviksi. Erillisen kustannuspaikan pitäminen on rahoitusehto, jonka tarkoituksena on helpottaa tukikelpoisten hankekustannusten toteamista ja laskemista. Jos hankkeen toteuttaja kirjaa tälle kustannuspaikalle muitakin hankemenoja – vaikka tietää ne tukikelvottomiksi eikä aio esittää niitä maksatushakemuksissa – pääkirjaraportista tulee sekava. Kun tukikelvottomia menoja yliviivaillaan manuaalisesti, tilien loppusummat joutuu laskemaan uudelleen ja tarkastus vaikeutuu. Tulot – olivat ne sitten hankkeen rahoitusta tai vähennettäviä tuloja – on aina kokonaisuudessaan kirjattava hankkeen kustannuspaikalle. Kolmannen osapuolen maksamien hankeavustusten kierrättäminen tasetilin kautta vähitellen hankkeen pääkirjanpitoon ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Hankkeiden toteutuksessa syntyneiden asiakirjojen säilytysaikavaatimukset
EU:n vaatimus: kolme vuotta ohjelman sulkemisesta Lisäksi noudatettava kansallisia kirjanpitosäädöksiä: kirjanpitokirjat 10 v. ja muut tiliaineisto 6 v. Hävittämiseen saa ryhtyä vasta kun kaikkien säädösten mukaan säilytysvelvollisuus on päättynyt Suomen kirjanpitolaki koskee vain kirjanpitoaineistoa; EU:n säädös kaikkea hankemateriaalia Euroopan neuvoston yleisasetuksen (1083/2006) 90 artiklan mukaan ” 1. Hallintoviranomaisen on varmistettava, että kaikki asianomaisen toimenpideohjelman menoja ja tarkastuksia koskevat tositteet ovat komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisten valtiontukisääntöjen soveltamista: a) kolmen vuoden ajan 89 artiklan 3 kohdassa määritellyn toimenpideohjelman sulkemisen jälkeen, b) kolmen vuoden ajan sen vuoden jälkeen, jona ohjelma suljettiin osittain, kun on kyse 2 kohdassa tarkoitetuista menoja ja toimien tarkastuksia koskevista asiakirjoista.” Kuluvan ohjelmakauden maksatuksen päättyvät vuoden 2008 lopussa. Puoli vuotta siitä Suomen tulee esittää loppumaksatushakemuksensa komissiolle, jonka tulisi suorittaa maksu kahden kuukauden kuluessa, siis elokuun loppuun 2009 mennessä. Tämän mukaan säilytysaika päättyisi elokuun lopussa Käytännössä loppuselvitykset vievät paljon pitemmän ajan. Jotkut rahoittavat ovat tässä vaiheessa antaneet ohjeen säilyttää asiakirjat vuoden 2013 loppuun. Tarkka aika selviää vasta loppumaksatuksen tultua. Edellisen ohjelmakauden viimeisen alueohjelman (6 –ohjelma) komissio sulki Euroopan aluekehitysrahaston osalta , jolloin kaikki kauden ohjelmat oli suljettu ja sisäasiainministeriö oli saanut komissiosta kaikki EAKR-loppumaksut. Kolmen vuoden vähimmäissäilytysaika päättyy Euroopan aluekehitysrahastoon liittyvien asiakirjojen osalta näin ollen Vuosien ohjelman EAKR:n säilytysaikavelvoite päättyi jo ESR:n osalta komission loppumaksatukset on saatu pääosin vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Työministeriö on antanut määräyksen säilyttää ohjelmakauden ESR-hankeasiakirjat vuoden 2006 loppuun saakka. Suomen kirjanpitolain (1336/1997) mukaan kirjanpitokirjat ja tililuettelot on säilytettävä 10 vuotta tilikauden päättymisestä ja muu kirjanpitoaineisto (tositteet, liikekirjeenvaihto, täsmäytykset ym.) kuusi vuotta sen vuoden lopusta, jona tilikausi on päättynyt. (2.luku, 10 §). Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Tarkastuksia suorittavat yksiköt
Yhteisön valvontaelimet Tilintarkastustuomioistuin Komission pääosastojen valvontayksiköt OLAF (Petostentorjuntayksikkö) Kansalliset valvontaelimet Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Tarkastusviranomainen / VM Hallinto- ja todentamisviranomaiset Rahoittajaviranomainen Kaikki EU:n ulkoiset ja sisäiset tarkastuselimet tekevät tarkastuksia jäsenmaissa hanketasoa myöten. Tarkastukseen kuuluu tällöin koko hallintoketju komission säädöksistä ja päätöksistä aina yksittäisen hankkeen toteuttajan toimintaan. Suomessa valtionhallinnon ulkoiset tarkastusorganisaatiot toimivat eduskunnan alaisuudessa. Niillä on yleinen tarkastusoikeus kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Rakennerahastohankkeiden kannalta tärkeämpi on valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), joka on laatinut joitakin tarkastusraportteja hankehallinnoinnista. Viraston on koonnut aineistoa useiden rahoittajien ja toteuttajien toimista ja kiinnittänyt sen perusteella huomiota toiminnan yleisiin ongelmiin ja kehittämistavoitteisiin. Yksittäisten hankkeiden tarkastusraportteja virasto ei ole laatinut. Uudella ohjelmakaudella rakennerahastotarkastus keskitetään tarkastusviranomaiselle, joka perustetaan valtiovarainministeriön controller –toiminnon yhteyteen. Yksikkö ostaneen suuren osan varsinaisesta tarkastustyöstä yksityisiltä tilintarkastusyhtiöiltä samaan tapaan kuin useat ministeriöt tähänkin saakka ovat tehneet. Tarvittaessa tai niin halutessaan myös rahoittajat, niin ministeriöt kuin niiden aluehallintoviranomaisetkin sekä maakunnan liitot, voivat tehdä tai teettää hanketarkastuksia. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Hankkeiden valinta tarkastettavaksi
Tarkastukset ja tarkastettavien hankkeiden valinta perustuvat tarkastusviranomaisen tarkastusstrategiaan, jonka komissio vahvistaa Eri tyyppisiä ja -kokoisia hankkeita Havaittuja riskitekijöitä painotetaan Kaikki rahoittajat, suurimmat toteuttajat, kaikki alueet mukana tarkastuksissa Yleisasetuksen (1083/2006) mukaan ” tarkastusviranomainen esittää komissiolle yhdeksän kuukauden kuluessa toimenpideohjelman hyväksymisestä … tarkastusstrategian, käytettävän menetelmän, toimiin kohdistuvia tarkastuksia koskevan otantamenettelyn sekä alustavan tarkastussuunnitelman sen varmistamiseksi, että tärkeimmät elimet tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle.” Komissio vahvistaa esityksen Lähtökohtana on, että tavoiteohjelmien kaikki hanketyypit käydään tarkastuksissa läpi riittävin tarkastuksin. Sekä suuria että pieniä hankkeita tarkastetaan. Riskianalyysin mukaan tarkastuksia pyritään kohdentamaan sellaisiin hankkeisiin, joissa virheiden todennäköisyys ja virheiden seuraukset on suurimpia suurimmat. Eräitä tähän mennessä käytettyjä painotuksia: monirahoittaja- ja monitoteuttajahankkeet kokemattomat toteuttajat. tuen suuri määrä ja korkea tukiprosentti aiemmin havaitut virheet. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Mitä tarkastuspaikalla tarvitaan
Kokoushuone Projektipäällikkö ja kirjanpitäjä Rahoittajan edustajat (valvoja ja maksatustarkastaja) Hankemapit (rahoittajan ja toteuttajan) hakemukset, päätökset, pöytäkirjat, raportit, tiedotteet, leikkeet Alkuperäiset tositteet, kirjanpitoajot Hankitut laitteet Toteutusympäristö Näkyvät tulokset Hanketarkastus kestää yleensä 3-6 tuntia, joten siihen on syytä varata rauhallinen kokoushuone, jossa voi käyttää matkamikroa, kuulla hankkeen toteuttajia ja käsitellä asiakirjoja. Tarkastajan mukana on 1-3 rahoittajan edustajaa. Tarkastus on kokous, jossa käydään läpi sekä hankkeen toteuttajan että rahoittajan näkökohdat. Ennen paikan päällä tapahtuvaa tarkastusta tarkastaja on yleensä perehtynyt hankeaineistoon rahoittajan luona, pannut muistiin keskusteltavia kysymyksiä, listannut paikan päällä tarkastettavat tositteet jne. Hankkeen toteutuksesta ja taloudesta vastanneiden henkilöiden tulee olla paikalla. Projektipäällikön ja kirjanpitäjän läsnäolo on välttämätöntä yleensä koko tarkastuksen ajan. Tarkastus koskee myös rahoittajan toimintaa, hankkeen valvoja ja usein rahoittajan maksatustarkastaja on läsnä rahoittajan hankemappi mukanaan. Rahoittajan ja /tai toteuttajan asiakirjoista tulee löytyä tarkastettavaksi: päätökset ja sopimukset liitteineen projektin kirjanpito- ja tositteineen hankinta-asiakirjat (tarjouspyynnöt, tarjoukset jne.) työsopimukset ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat julkaisuaineisto, lehtileikkeet, raportit dokumentit yleis- ja laskennallisista kustannuksista sekä luontoissuorituksista osa-aikaisten tuntikirjanpidot selvitys allekirjoitusoikeuksista (esim. johtosääntö) muut tarpeelliset asiakirjat, kuten verovelkatodistukset, verottajan todistus alv-menettelystä, rekisteriotteet Lisäksi tarkastetaan hankittu omaisuus, hankkeen näkyvät tulokset ja käydään toteutuspaikoilla. Tarkastus kohdistuu alkuperäisaineistoon. Kuitteja ei pidä etukäteen kopioida tarkastusta varten; sen sijaan tulee varautua esittämään alkuperäinen kirjanpitoaineisto. Tositteet käydään yleensä tarkastamassa siellä, missä niitä säilytetään. Muu aineisto on syytä koota niin, että siihen tutustuminen sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Pohjois-Karjalan kesäyliopisto EU-rakennerahastorahoitus ja hankkeiden toteuttaminen ohjelmakaudella

Pohjois-Karjalan kesäyliopisto

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Pohjois-Karjalan kesäyliopisto"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

Pohjois-Karjalan kesäyliopisto

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "Pohjois-Karjalan kesäyliopisto"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute