Hyvinvointioppiminen, -osaaminen ja -opettaminen varhaiskasvatuksessa

Esitys aiheesta: "Hyvinvointioppiminen, -osaaminen ja -opettaminen varhaiskasvatuksessa"— Esityksen transkriptio:

1 Hyvinvointioppiminen, -osaaminen ja -opettaminen varhaiskasvatuksessa
Katse lapseen -hankkeen seminaari Laurea/Espoo Matti Rimpelä

2 Miten ymmärrämme ”ihmisen”?
”Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä” Olennaista suhde toisiin ihmisiin vuorovaikutus osallisuus yhteisöissä Esimerkki tulkinnan merkityksestä: Mitä tarkoittaa ”asiakkuus” vs. ”asiakas” ”asiakkaana” lapsi vai perhe Matti Rimpelä

3

4 Olemme epäonnistuneet lasten hyvinvoinnin edistämisessä
Kiireellisten sijoitusten lisääntyminen ilmaisee selkeästi 2000-luvun kehitystä Lastensuojelun, erityisopetuksen ja lastenpsykiatrian voimavaroja on lisätty useilla sadoilla miljoonilla euroilla, mutta siitä huolimatta kuormitus kasvaa. On kysyttävä, ovatko toiminnan perusteet olleet oikeita?

5 Häiriöstä hyvinvoinnin rakentamiseen
Lasten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana on paljolti ollut häiriöihin keskittyvä asiantuntemus. Esitän, että sen rinnalle olisi otettava lapsen hyvinvoinnin yleinen ja ”normaali” kehittyminen, jolle esitän kahta perustaa:

6 Kaksi lähtökohtaa yhdistettyinä
Ekologinen tulkinta lapsen kasvusta ja kehityksestä Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista -> Hyvinvointioppiminen Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia kehitysyhteisöissään!!!

7 1. Ekologinen tulkinta Lapsi varttuu samanaikaisesti
useissa rinnakkaisissa kehitysyhteisöissä Lapsen kehitysympäristö (”hyvinvointiekosysteemi” muodostuu kehitysyhteisöistä (olennaista osallisuus, ei asiakkuus) ja niiden kasvatuskumppanuudesta

8 Kehitysyhteisö vs. palvelut
Kehitysyhteisössä tärkeintä osallisuus Lapsi kokee kuuluvansa yhteisöön Hän on sen jäsen Yhteisöillä on oma ”kulttuuri”, johon tutustuminen välttämätön tuen järjestämisessä Palveluille ominaista asiakkuus Useimmiten virikkeenä häiriö/ongelma Osaaminen/asiantuntemus perustuu häiriöön

9 Lapsi yksinään asiakas vain poikkeustapauksissa
Lapsi ei ole asiakas varhaiskasvatuksessa tai peruskoulussa – vaan yhteisön jäsen Alle 12-vuotiaan lapsi voi olla yksin asiakkaana vain lastensuojelussa, kun ristiriita vanhempien kanssa siihen pakottaa Neuvolassakaan lapsi ei yksilönä asiakas Asiakkaana vanhemmat ja lapsi -> lapsiperhe

10 Tärkeimmät kehitysyhteisöt
Perhe Asuinalue/yhteisö Varhaiskasvatus/päivähoito Media Harrastukset Peruskoulu ”Katu”

11 Mitä kysyisin, kun tehtävänä on arvioida lapsen hyvinvointia?
Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on kasvanut ja varttunut? Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on osallisena juuri nyt? Millainen kokonaisuus muodostuu, mikä on vanhempien rooli kasvatuskumppanuudessa? Millaisiin kehitysyhteisöihin hän on todennäköisesti matkalla?

12 Lapsen hyvinvoinnin asiantuntijat
Kenen tulkinta/arvio ennustaa parhaiten lapsen hyvinvoinnin tulevaa kehitystä? Vanhemmat Terveydenhoitaja, lääkäri, perhetyöntekijä Lastentarhanopettaja/luokanopettaja on lapsen hyvinvoinnin paras yksittäinen arvioija Tärkeintä yhdistää monta arvioita Vanhemmat, lastentarhanopettaja Esim SDQ/Vahvuudet ja vaikeudet mittari 4v ->

13 Lapsen hyvinvointioppimisen ydinteemat
sosiaalinen osaaminen (vuorovaikutustaidot), vuorokausirytmit (levon ja kuormituksen vuorovaikutus, yms.), ruokailu, liikunta, itsehoito, oppimaan oppiminen, elimistön ja mielen viestien tulkinta, sekä oman ja ympäristön hyvinvoinnin arviointi.

14 2. Hyvinvointioppiminen: Hyvinvointia ja myös pahoinvointia opitaan
samalla tavalla kuin lukemista, laskemista ja vieraita kieliä Kolme ydinkäsitettä hyvinvointioppiminen, hyvinvointiosaaminen, hyvinvointiopettaminen. Lapsi oppii, perhe ja muut kehitysyhteisöt oppivat (=”oppivat organisaatiot”)

15 2.1 Sosiaalinen osaaminen (kompetenssi)
Vuorovaikutus -> puhuminen -> sosiaalinen osaaminen Varhainen vuorovaikutus Yli koko elämänkaaren ulottuva kehitystehtävä Mahdollistaa integroitumisen yhteisöihin Lapset tarvitsevat tukea ja ohjausta Toiset enemmän kuin toiset Ongelmakehitys tulisi havaita ja siihen puuttua mahdollisimman varhain

16 Nopeasti kasvavaa tutkimustietoa:
Varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus laajeni nopeasti 1990-luvulla Vuorovaikutusta opitaan ensimmäisistä elinpäivistä alkaen Kehityksen suuntaa voidaan tunnistaa jo neljän kuukauden iässä, ehkä aikaisemminkin Selkeät portaat oppimisessa Toinen tutkimusperinne nuoruudesta lapsuuteen Paljon tutkimusta vuotiaista Kasautuvaa tutkimustietoa, mutta edelleen monia tulkintoja/käsitemäärittelyjä

17 Mitä sosiaalinen osaaminen on
Mitä sosiaalinen osaaminen on? Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) ”Psykologia erottaa toisistaan halun tai tarpeen olla ihmisten kanssa eli sosiaalisuuden, ja kyvyn olla heidän kanssaan eli sosiaalisen kompetenssin.” ”Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamentti-piirre; sosiaaliset taidot opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta” (sivut 49-50)

18 Pelkistettyä yhteenvetoa
Sosiaalinen osaaminen (Peritty + opittua) Sosiaalisuus Sosiaaliset taidot (Peritty) (Kehitysyhteisöissä opittuja Hyvä käytös (Määräytyy tilannesidonnaisesti)

19 Esimerkki tutkimustuloksista, mittarina: Vahvuudet ja vaikeudet/SDQ: Sosiaalisuus-ulottuvuuden väittämät: Pyrin olemaan ystävällinen muita ihmisiä kohtaan. Otan muiden tunteet huomioon. Jaan mielelläni toisten kanssa tavaroitani (karkkeja, pelejä, kyniä jne.). Haluan auttaa, jos joku on surullinen, pahoilla mielin tai voi huonosti Olen kiltti pienempiäni kohtaan. Tarjoudun usein auttamaan muita (vanhempiani, opettajia, muita lapsia tai nuoria).

20 (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Kaksi SDQ:n sosiaalisuusväittämää
Suku- puoli Ei pidä paikkaansa Pitää osittain paikkansa Pitää täysin paikkansa Yhteensä Pyrin olemaan ystäväl-linen muita ihmisiä kohtaan. Otan muiden tunteet huomioon. Tyttö 1 29 70 100 Poika 4 45 51 Haluan auttaa, jos joku on surullinen, pahoilla mielin tai voi huonosti. 3 37 60 13 61 26

21 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551)
Pojat % 26 % Tytöt % 50 %

22 Suuret sukupuolierot Poikien sosiaalinen osaaminen kehittyy hitaammin kuin tyttöjen Erot näkyvät jo 5-6 –vuotiailla Vähän tutkimusta nuoremmista Sosiaalisen osaamisen hitaampi kehitys voi olla merkittävä tekijä poikien huonommassa koulumenestyksessä Voitaisiin mitata jo 4-vuotiaana: Vahvuudet ja vaikeudet –hyvinvointimittari/SDQ Vanhemmat ja lastentarhan henkilöstö arvioivat

23 Toimintaympäristö reunaehtona
Kulloinenkin sosiaalinen tilanne säätelee lapsen sosiaalisen osaamisen ilmenemistä Sosiaalinen ympäristö asettaa lapsen toiminnalle reunaehdot, jotka ovat mahdollisia juuri hänelle tietyssä tilanteessa Lapsen asema ryhmässä - maine ja rooli - säätelee, millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana: lapsen sosiaalista osaamista ohjaava noidankehä

24 Yhteenvetoa Sosiaalisen osaamisen kehitystä voidaan havainnoida ja ongelmia tunnistaa varhaislapsuudesta alkaen Sosiaalisella osaamisella on voimakas yhteys oppimistuloksiin/koulumenestykseen perusopetuksen alusta alkaen Tyttöjen sosiaalinen osaaminen kehittyy keskimäärin paremmaksi kuin poikien jo varhaislapsuudessa. Sukupuolierot selviä oppivelvollisuuden alkaessa.

25 2.2 Vuorokausirytmit Lapsi oppii varhain tietyt vuorokausirytmit
tai ei opi Nukkuminen, valveillaolo, ruokailu… Toistuvat rutiinit esim. hampaiden harjaus rahoittuminen/valmistautuminen nukkumiseen illalla

26 Ulkoinen pakko puuttuu, siksi sisäistettävä
Aikaisemmin ulkoinen maailma pakotti tiettyihin ajankäytön rytmityksiin 1950-luvulla ilta/yövalvomiseen ei virikkeitä Aamiainen, päivällinen, illallinen, ei välipaloja Nyt maailma auki 24/7 TV, netti, yms ”Koko päiväsyöminen” Yöunen jatkuva lyheneminen

27 2.3 Ruokailu Makutottumukset Nälän ja ruokailun vuorottelu Kylläisyys
Homejuusto 3-vuotiaan herkkua! Nälän ja ruokailun vuorottelu Kylläisyys Ruokailukulttuuri Perheen yhteinen aika Ruokavaliot

28 2.4 Liikunta Liikunnallinen aktiivisuus rakennettu lapseen varhain
Liikunnan tarve pyritään tyydyttämään ahtaissakin oloissa Oman kehon hallinta, koordinaatio, yms. rakentuvat 1-5 –vuotiaina ”Aivojen/hermoston ohjelmointi” Suuret erot valmiuksissa ja varhain Liikuntaosaamisen puutteita vaikea korjata myöhemmin

29 2.5 Itsehoito Jokapäiväinen hygienia Pienet vammat, naarmut, haavat
Peseytyminen, hampaiden harjaus, kynnet, vaatetus… Pienet vammat, naarmut, haavat Flunssat, yskät,… Vakavampien sairauksien vaatima toiminta Allergiat Astma Diabetes

30 2.6 Oppimaan oppiminen Oppimisen oppiminen alkaa varhaislapsuudessa
Harjoittelun sisäistäminen Kokeilu ja erehdys – oppiminen epäonnistumisista Pettymysten sietäminen Lukivaikeudet havaitaan jo 4-vuotiaana Matemaattinen osaaminen

31 2.7. Mielen ja elimistön viestit
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön tasapainotilaa kuvaavat viestit Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

32 Vuorovaikutus Ravinto
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Vanhemmat Viestit Vaistomainen - mieli korjausliike varhais- - elimistö lapsuudessa Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

33 Lapsen oma tietoisuus:
Vaistomainen reagointi muuttuu tietoiseksi tulkinnaksi 2-5 vuoden iässä Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Lapsen oma tietoisuus: - havaitseminen -tulkinta -sanoittaminen Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

34 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä
Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen -tulkinta -sanoittaminen Toiminta Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

35 Vuorovaikutus Ravinto
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

36 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä
Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

37 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä
Vuorovaikutus Ravinto Kuormitus Lepo Mielen ja elimistön viestit Mielialan muuntelu: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

38 2.8 Oman ja ympäristön hyvinvoinnin arviointi
Lapsen omaa tulkintaa hyvinvoinnista kuunneltava varhaislapsuudesta alkaen Oma ja ympäristö Havainnointi, tulkinta, sanoittaminen Täydentää aikuisten tekemää arviointia Oppimisen kriittinen vaihe 5-8. ikävuosina Harkitumpi arviointi mahdollista noin 9-vuotiaana

39 Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa - jatkuu koko elämän
Lähes kaikissa teemoissa perusta ennen kouluikää Tärkeää tunnistaa oppimisen vaiheet ja osata arvioida osaamista suhteessa kullekin ikävaiheelle tunnusomaiseen kehitykseen Lasten välinen vaihtelu suurta Varhaiskasvatuksen/neuvolan tehtävänä tukea vanhempia ja lasta

40 Yhteenvetoa hyvinvointioppimisesta
Hyvinvoinnin ja oppimisen yhteys voimakas Hyvinvointi mahdollistaa oppimisen Myönteiset kokemukset oppimisessa vahvistavat hyvinvointi Kouluvalmiuksien arviointi ilman tietoa lapsen hyvinvointiosaamisesta tuskin antaa oikeaa kuvaa

41 Hyvinvointioppiminen, -osaaminen ja -opettaminen varhaiskasvatuksen haasteena
Lapsen varhaiskehityksen ydintehtäviä on hyvinvointioppiminen Varhaiskasvatuksen päätehtäväksi voitaisiin harkita lapsen hyvinvointioppimisen tukemisen -> ”hyvinvointiopettaminen” Tavoitteena on perusopetuksen alkaessa riittävä hyvinvointiosaaminen, joka mahdollistaa painopisteen siirtymisen perusopetuksen edellyttämään oppimiseen

42 Hyvinvoinnista ja oppimisesta monta arviointia 6-7 -vuotiaana
Kunnissa ollaan yhdistämässä varhaiskasvatusta, neuvolatyötä ja alkuopetusta yhteisiin tiloihin Neuvolan hyvinvointitietoja siirretään oppilashuoltoon Koulusijoitusten ja tuen näkökulmasta pedagoginen arviointi helmikuun loppuun mennessä Kouluterveydenhuollon laaja terveystarkastus 1. vuosiluokalla Perusopetuksessa arviointikeskustelu huoltajien kanssa

43 Esimerkiksi: Yhteinen oppimisen ja hyvinvoinnin arviointiprosessi 6-7 - vuotiaille
Olisiko mahdollista yhdistää 6-7 –vuotiaana tehtävät arvioinnit yhteiseksi prosessiksi? Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyönä pedagoginen arviointi ja hyvinvointiarviointi yhdessä 6-vuotiaille Ydintiedot perusopetuksen oppilashallinto-ohjelmaan rakenteellisina Laaja terveyskasvatus ja arviointikeskustelun valmistelu/järjestäminen perusopetuksen ja oppilashuollon yhteistyönä

44 Kiitoksia mielenkiinnosta! matti.rimpela@uta.fi
Lopuksi: Vanhemmuus (…ei ole vain ongelmia, vaan se ennen kaikkea…) on isän, äidin ja isovanhempien iloa ja onnea!