Perunan strategiatyö Pellolta pöytään-työryhmä

Esitys aiheesta: "Perunan strategiatyö Pellolta pöytään-työryhmä"— Esityksen transkriptio:

1 Perunan strategiatyö Pellolta pöytään-työryhmä
Kansallisarkisto Jan Porander

2 Taustaa maailmanlaajuisesti
Maatalousmaasta syntyy pulaa pidemmällä aikavälillä Maapallon väestön voimakas kasvu Kotieläintuotannon kasvu > valkuaisrehun tuotanto Pellon käyttö myös bioenergiaan Peruna on tehokas ravinnon tuottaja Perunan viljely lisääntyy voimakkaimmin kehitysmaissa Suurin tuotantomaa on Kiina Kasvupotentiaali on kehitysmaissa yhä suuri Perunan vedentarve esim. riisiin verrattuna on vähäinen Hiilijalanjälki on vähäinen

3

4

5 Perunantuotanto Suomessa
Pääosa perunasta käytetään kotimaassa Tuonnin ja viennin osuus 2-3 % perunan kokonaistuotannosta Perunan viljelyala on vähentynyt n ha EU-aikana Tuotantomäärä on kuitenkin pysynyt ennallaan Viljely ammattimaistuu ja tehostuu Viljely alueellisesti keskittynyt Suomessa Ruoka- ja ruokateollisuusperuna Pohjanmaalle Varhaisperuna Varsinais-Suomeen Tärkkelysperuna Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle Siemenperuna Pohjois-Pohjanmaalle Peruna suhteellinen sadontuotantokyky on hyvä Suomessa perunan kasvinsuojelullinen tilanne on hyvä

6 Viljelijät Viljelijöiden määrä vähenee vuosittain
Perunaa viljelevien tilojen lukumäärä on puolittunut 2000-luvulla, > Ammattimaisten ruokaperunaviljelijöiden määrä on pudonnut 1300:sta 900:aan Ruokateollisuusperunan viljelijöiden määrä on vähentynyt 500:sta 300:aan Viljelijöiden viljelyosaaminen on korkealla tasolla Viljelyn suunnittelu, tuotantopanosten tehokas käyttö, lajiketuntemus

7 Perunan kulutus (Kotimaiset Kasvikset ry)
Perunan kulutus Suomessa on pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta reilussa 60 kilossa henkeä kohti. Vuonna 2006 suomalainen söi perunaa 61 kg Perinteisen, kuorimattoman ruokaperunan lisäksi perunaa hankitaan erilaisina jalosteina, esimerkiksi pakastettuina ranskanperunoina ja perunasuikaleina arviolta 10 kg henkeä kohti vuodessa Yhä useammin peruna nautitaan ammattikeittiön valmistamana kodin ulkopuolella Perunoiden kokonaiskulutus 327 milj. kg jakautuu seuraavasti: ostot kaupoista 29%, omatarveviljely 10%, perunakuorimot 35% (osa elintarviketeollisuuteen, osa suurkeittiöihin) ja 26% muuhun suurtalouskäyttöön EU-maista Suomi on perunankulutuksessa sijalla 14. Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Britannia ja Irlanti pitävät kärkipaikkoja

8 Perunan markkinat Suuret satovaihtelut
Pinta-alamuutokset eivät suuria, mutta sääolot aiheuttavat vaihtelua Ruokaperunan hinta reagoi voimakkaasti tuotantomäärään 10 % sadon lisäys heikentää viljelijähintaa 20 % ja päinvastoin Ruokaperunan viljelijähinta ei kata jatkuvasti nousevia tuotantokustannuksia Perunan myyjiä on paljon, markkinointiyhteistyö lisääntyy hitaasti Suuria perunan ostajia on vain muutama ja niiden asema on vahva Viljelijähinnan osuus kuluttajahinnasta on 1/4-1/7

9 Kansallinen perunantuotannon tuki
Tavoitteena oli turvata ruoka- ja ruokateollisuusperunan kilpailukyky EU:iin liityttäessä Alempi satotaso, suuremmat viljelykustannukset 7,2 milj. euroa, n. 400 euroa/ha sopimuslisineen, 1,5-2,0 senttiä/kg Tuen saanti edellyttää, että käytettävä siemen on korkeintaan kerran itse lisättyä Tukea saa kaikki muu peruna paitsi tärkkelysperuna Hevi-järjestelmän uudistuksen yhteydessä päätettiin kansallisten tukijärjestelyjen poistumisesta 2011 jälkeen

10 Perunan vahvuuksia Kuluttajat suosivat kotimaista
Kulutuksen vahva arvopohja: perinteisyys, tuttuus, terveellisyys, edullisuus ja ekologisuus Tuotteiden käytön helppous, monipuolinen tuotevalikoima Korkea viljelyosaaminen, hyvä kasvinsuojelutilanne Tehokas logistiikka Teolliset tuotantoyksiköt pieniä, mutta tehokkaita

11 Perunan heikkouksia Käytön vaikeus, pitkä kypsymisaika
Keskustelu hiilihydraateista nakertaa perunan myönteistä imagoa Huonot kokemukset suurtalousperunasta Suomen pohjoiset ja vaikeat tuotanto-olosuhteet Suomen heikko kilpailuasema suhteessa muihin EU-maihin Viljelijähinta ei kata viljelykustannuksia, korkea kustannustaso Teollisuuden heikko kannattavuus Ylikapasiteetti pakkaamoissa

12 Perunan mahdollisuuksia
Lohas-kuluttajien määrän kasvu, arvostavat lähellä tuotettua, kotimaista, ottavat asioista selvää Perunan ekologisuudessa mahdollisuuksia imagon rakentamiseen Ruokaharrastuksen lisääntyminen Kulutusmäärän nosto Vientimäärän kasvattaminen ja vakinaistaminen (hintakysymys) Tuotekehitys jalosteissa, kuluttajaystävällisemmät, maukkaat tuotteet Ruokaperunan tuotteistaminen Sivuvirtojen tehokas käyttö Geenitekniikka, kotimainen lajikejalostus Horeca-kaupassa kotimaisuustietoisuuden lisääminen (väline puuttuu)

13 Perunan uhkia Ateriakäytäntöjen muuttuminen
Perunan vaihtoehtojen houkuttelevuus, tuotekehitys Kuluttajien vieraantuminen alkutuotannosta ja maaseudusta Nuorison kulutuksen pieneneminen Tuotekehityksen jääminen jalkoihin rajussa kilpailutilanteessa Halvat tuontijalosteet Joukkoruokailun kumiperunat Kasvinsuojeluvalmisteiden niukkuus Perunantuotannon jatkuvuus ja uusien yrittäjien tulo alalle Maatalouden riskien (säästä aiheutuvat satoriskit, ilmastonmuutoksen vaikutukset, ilmaston ääri-ilmiöt, markkinavaihtelut, kasvitaudit) lisääntyminen Viljelyn kannattavuus heikko, tuen poistuminen heikentää edelleen tilannetta Viranomaispäätökset: kasvinsuojeluaineet, ympäristövaatimukset Ulkomaiset kauppaketjut

14 Visio Muuntumiskykyinen perunasektori, joka pystyy kokonaisuudessaan toimimaan kestävästi ja kannattavasti

15 Tavoitteet Kuluttajat: Perunasektori pystyy vastaamaan eri kuluttajaryhmien vaatimuksiin ja tarpeisiin sekä kuluttajatottumusten muutoksiin. Ammattikeittiöt ja ravintolat: Laadukkaiden ja käyttötarpeita vastaavien kotimaisten perunoiden ja perunatuotteiden käyttö on itsestään selvyys. Viljely: Ruoka- ja ruokateollisuusperuna tuotetaan kestävästi ja kannattavasti. Peruna vastaa kuluttajien ja perunan ostajien laatuvaatimuksia sekä Suomessa että ulkomailla ja tuotettu määrä vastaa kysyntää.

16 Tavoitteet Perunamarkkinat: Markkinat toimivat sekä kotimaassa että vientikaupassa tasapainoisesti ja ennustettavasti. Kaikilla sektorin osapuolilla on tasapuolinen asema ketjussa. Pakkaamot, kuorimot, teollisuus: Aktiivisella tuotekehityksellä halutunlaisesta raaka-aineesta valmistetaan kannattavasti tuotteita muuttuviin kuluttajatarpeisiin ja eri kuluttaja- ja käyttäjäryhmille. Tukut, kauppa ja suoramyynti: Kotimaiset perunat ja perunatuotteet ovat haluttuja myyntiartikkeleita. Kuluttajat pitävät perunan ja perunatuotteiden myyntipisteitä houkuttelevina kaupoissa.

17 Toimenpide-esityksiä
Perunan laadun säilyttäminen ja edelleen parantaminen Laatuun panostus ketjun kaikissa vaiheissa Perunalaatujen ja hinnan eriyttäminen, premium-perunat Tuotekehitykseen panostaminen Ruokaperunan perusvalikoimiin vaihtoehtoja (uudet kulutustrendit, 1-2 hengen taloudet) Laadukkaat perunatuotteet erilaisiin käyttötilanteisiin Perunan mielikuvan parantaminen ja kulutuksen lisääminen Viestintä perunan hyvien ominaisuuksien ja mahdollisuuksien korostaminen yhteistyö: ruokatoimittajat, kokit, ravitsemusasiantuntijat (esim. reseptiikka) tutkimustuloksista yksinkertaisia, tiivistettyjä viestejä kuluttajille koululaisille kampanjoita, mahdollisuus kokeilla ja päästä lähemmäksi alkutuotantoa tuotteelle kasvot, tuotteen ja tuotannon näkyvä yhdistäminen alkuperämerkinnät kaikkeen perunaan lajikkeiden vahvempi esiintuonti neuvonta ketjun sisällä, oikea peruna oikeaan paikkaan kuluttajien ravitsemusosaamisen lisääminen Esillepano ja säilyttäminen kaupassa nopea kierto, näyttävä esillepano, asianmukainen valaistus, lämpötila

18 Toimenpide-esityksiä
Perunantuotannon kannattavuuden varmistaminen Tuotantomäärien parempi hallinta Tuottajien aseman vahvistaminen ketjussa Tuottajaorganisaatiot Markkinaosaamisen lisääminen (VYR/PYR) Tuotantosidonnainen tuki ruoka- ja ruokateollisuusperunalle Varastotuki Viljelyn kustannusten alentaminen Satotason nosto, tilakoon kasvattaminen, yhteiskoneet, yhteishankinnat, kilpailuttaminen Perunan laadun varmistaminen Koulutus, neuvonta, käyttötarkoituksen mukainen viljelytekniikka Varastojen investointituet Lisäarvo kotimaisuudesta kuoritulle ja teollisuusperunalle Alkuperämerkinnät Ketjun toimijoiden välisten yhteistyömallien kehittäminen

19 Toimenpide-esityksiä
Jalostava teollisuus ja HoReCa-sektori: Tuotekehityspanosten jatkuvuus turvattava Viestittävä kotimaisen raaka-aineen valinnan merkityksestä koko elintarvikeketjun menestymiselle Ruokapalveluiden neuvontaa on lisättävä perunan ja perunatuotteiden käytössä Kumiperunoiden välttäminen, perunan keitto-ohjeet, oikean perunan valinta Ruokapalveluiden ruokalistasuunnittelu Perunan suosiminen riisin ja pastan sijaan Ekologisuuden hyödyntäminen Hiilijalanjälkimerkinnät

20 Toimenpide-esitykset
Pakkaamot ja kuorimot: Ruokaperunan tuotteistaminen Yhteistyö tuotekehityksessä, tutkimuksen apu Sivuvirtojen tehokas ja taloudellisesti mielekäs käyttö Teollinen käyttö, bioenergia Viennin esteiden madaltaminen Viennin vakinaistaminen Yhteistyön lisääminen markkinoinnissa Alkuperämerkinnät kuoritulle perunalle