Ohjaus – opiskelun voimavara

Esitys aiheesta: "Ohjaus – opiskelun voimavara"— Esityksen transkriptio:

1 Ohjaus – opiskelun voimavara
Tommi Haapaniemi W5W Vaasa

2 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa Ohjattu opintopolku toteutus vuonna 2004
Valtakunnallinen tuutorointiseminaari 3/04 Kuopiossa - HOPSit, ohjausmenetelmät ja mitoittaminen, liikkuvuuden tukeminen ohjauksella, uraohjaus, ohjauksen päätöksenteko - OpOKe- ja Tuella ja Taidolla hankkeiden kokemuksia Akateeminen HOPS ja sen ohjaaminen – valtakunnallinen koulutus - HOPS-käsitteet, käytännöt, ohjaaminen, työkalut - K2004 – S2004, jatkopaketit K2005, 2. koulutus alkaa K2005 - HOPS-työpaja Peda-Forum 2004 HOPS-työn tukeminen - ONNI: oppimispäiväkirja ja portfolio verkossa - HOPS-artikkeli (Vokke-julkaisu), HOPS-opas K2005 W5W – yliopistot: ohjauksen pilottihankkeita - ohjaus, konsultointi, tiedottaminen, hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen, ohjatun opintopolun edistäminen... mennessä hopsit Lisätietoja: > ohjattu opintopolku

3 Ohjaus yliopistokontekstissa
Opiskelijat ovat kokeneet joustamattomat ja riittämättömät opetus- ja ohjausjärjestelyt, vähäiset kontakti ohjaajaan ja perinteiset opetusmenetelmät opintojaan hidastaviksi tekijöiksi. Nyt haasteena on opiskelijan ohjatun opintopolun kehittäminen kaksivaiheisessa tutkintorakenteessa.

4 Ohjauksen määrittelyä
Ohjaus = suhteellisen lyhytkestoinen tavoitteellinen vuorovaikutussuhde, jossa ohjaaja teoriaan ja omaan kokemukseen pohjaten auttaa ja kannustaa ohjattavaa niin, että hän saa valmiuksia ohjata omaa toimintaansa (Lairio & Puukari 2001, Koro 1993) => Ohjaus sisältää vuoropuhelun ja dialogin ohjaajan ja ohjattavan välillä Aikuisopiskelijan kohdalla ohjaus voidaan rinnastaa myös opetuksen käsitteeseen. Ohjaus on tuutoroinnin yläkäsite, mutta tuutorointia ja neuvontaa käytetään myös ohjauksen synonyymeinä Ohjaus- ja opiskelumenetelmien monimuotoituessa ja opintojen valinnaisuuden ilsääntyessä , opetus siäsltää aikasempaa enemmän ohajustyötä. OHjaus on tuutoroinnin yläkäsite Ohjauksesta käytetään tuutoroinnin käsitettä, kun halutaan korostaa ohjaajan ja ohjattavan tasavertaisuutta. Tuutorisuhteessa opettaja tai toinen opiskelija ohjaa kokemattomampaa opiskelijaa. Tuutorointi on usein myös pitkäkestoisempi kuin yhteen tapaamiskertaan perustuva ohjaussuhde. Tuutoroinnin käsite on tullut suomalaiseen yliopistoon Iso-Britannian ja Pohjois-Amerikan ohjaamisen tutkimuksesta ja käytännöistä. (Lehtinen & Jokinen 1996) Ohjauksen käsite voidaan rinnastaa aikuisopiskelijoiden kohdalla opettamisen käsitteeseen, jolloin Lehtisen ja JOkisen (1996) mukaan on kyse opettajan ammatillisen toiminnan laajentumisesta. Kun opetus- ja opiskelumentelmät monimuotoistuvat ja opintojen valinnaisuus lisääntyy, opetus sisältää aikasempaa enemmän ohjaustyötä. Siten laadukkaan ohjauksen määritelmä voidaan johtaa laadukkaan opetuksen määritelmästä. Opetus (ohjaus) on laadukasta, mikäli se auttaa opiskelijaa oppimaan helpommin, nopeammin tai syvällisemmin kuin ilman ohjausta olisi ollut mahdollista (Korkeakouluopetuksen kehittämistoimikunta 2000) Ohjaajantehtävänä on järjestää oppimiskokemusten hankkimiselle suotuinen oppimisympräist ja tukea reflektioprosessisa analysointia jasynteesien mudostamiseta, eli kokemuksen ksäittellistämistä. Tukemisen edellytksenä on avoimeen dialogiin pohjautuva vuorovaikuts. Dialogisessa ohjauksessa ohjaaja ottaa vastuun siitä, että tekee kaikkensa ohjattavansa kasvun edistämiseksi. Avoimessa dialogissa kysymys enemmän vuorokuuntelusta kuin vuoropuhelusta. Ohjaajan toiminnassa korostuu opiskelijan kunnioittaminen,kuunteleminen ja tiedon muuttuvan luonteen hyväksyminen. Avoin dialogi jättää tilaa myös kysymyksille ja sille, että totuutta ei ehkä löydy. joka toisaalta kuvastaa samalla tasapainottelua rakentavan ohjauksen ja yliohjaavan holhoamisen välillä. Tuutoroinnilla on monia muotoja ja tasoja, ja se voi koskea niin oppisisältöjä (oppimistavoitteiden saavuttamista), opiskelutekniikkaa, tiedeyhteisöön integrointia, uravalintaa kuin psykososiaalisia asioita ja persoonallisen kasvun ja kehityksen ohjausta [1]. Käsitteellä tuskin voikaan olla yksiselitteistä merkitystä: laajasta ilmiökentästä käytetään niin termejä “ohjaus”, “tuutorointi” kuin “neuvonta” suurin piirtein samassa merkityksessä [2]. [1] Levander ym , 173 ja Sollamo Ohjauksen eri tasoilla ratkaistaan mm. missä ohjausta koskevat päätökset tehdään ja kuka vastaa sen suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta, milloin ohjausta tarvitaan ja tarjotaan, mitä se sisältää ja miten ohjaus toteutetaan, jne. Vuorinen Karkeasti ottaen tuutorointi voidaan jakaa yleiseen ja yksilöllisempään ohjaukseen. Yleisen informoivan ohjauksen tavoitteena on opintojen kannalta olennaisista asioista tiedottaminen, esimerkiksi tenttikäytännöistä ja opintososiaalisista etuuksista kertominen kaikille opiskelijoille. Toisen tyyppistä ohjausta taas on opiskelijoiden henkilökohtaisista, yksilöllisistä tarpeista lähtevä ohjaus, esimerkiksi opiskelijan miettiessä juuri hänelle parhaita pää- ja sivuainevalintoja. [2] Sollamo 2004.

5 Ohjauksen määrittelyä
Tuutorointi = opiskelijan tukemista oman toimintansa ohjaamisessa, ”lempeää peräänkatsomista”, usein myös pitempikestoinen kuin yhteen tapaamiskertaan perustuva ohjaussuhde. Tuutoroinnissa korostuu ohjattavan ja ohjaajan (opettajan tai vanhemman opiskelijan) tasavertainen suhde ja opiskelijan oman aktiivisuuden ja panoksen merkitys ohjauksen osana. (Lehtinen & Jokinen 1996) Tuutorointia voidaan kuvata myös toteuttajan, tavoitteen tai kohteen avulla esim. ainetuutorointi (oppisisällöllinen tuutorointi), opettajatuutorointi, vertaistuutorointi tai alkuvaiheen tuutorointi Mentorointi = opiskelijan ja työelämässä toimivan, kokeneen kollegan (mentori) tavoitteellinen vuorovaikutussuhde ja keskusteluyhteys. Ohjaus toteutetaan usein aidossa työympäristössä, autenttisissa tilanteissa. (Juusela ym. 2000) Ainetuutorointi (oppisisällöllinen tuutorointi); - tuetaan opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa mm. autetaan hahmottamaan opintojakson keskeisiä sisältöjä Mentoriointia voidaantoteutaa myös pienryhmissä. Mentori ja opiskleijat soipvat itse vapaamuotisista tapaamisistaan ja luvloat yhdessä tavoitteensa ja toimintatapansa. Taaapmissisa voidaan keskustella koultukseen, työhön ja uraan liittyvistä teemoista. Se voi liittyä työelämäsäs tapahtuvaanharoitteluun tai olla soa muuta opsikelua. Opiskelijallekekusteluta antavat virikkeitä opntojen ja työllistymisen suunnitteluun ja mhdollisuudentutustua työelmään haasteisiin.

6

7 Tuutoroinnin muodot Ainetuutorointi (oppisisällöllinen tuutorointi);
- tuetaan opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa mm. autetaan hahmottamaan opintojakson keskeisiä sisältöjä tuutoritapaamiset ja -tuvat, pienryhmäohjaukset Opettajatuutorointi - opiskelijan oppimisprosessin ohjaaminen - sisällöllinen ohjaus - tiedeyhteisöön integroitumisessa tukeminen - opiskelutaidoissa ohjaaminen - työelämäkontaktien edesauttaja - valmistumisen tukeminen Oppimistavoitteet voivat olla opiskelijan omia, opintojaksolle ennalta asetettuja tai neuvoteltuja oppimistavoitteita. Oppisisällöllistä tuutorointia toteutetaan usein ryhmätilanteessa esim. kurssien yhteydessä tapahtuvissa tuutoritapaamisissa tai esim. tuutorituvissa jne. Tuutoreina toimivat tällöin yleensä opettajat, tutkijat, mutta myös toiset opiskelijat esim ylemmältä vuosikurssilta. oppimisprosessi; opintovalinnat, hops, uraohjaus, kohdentaminen, osaamisen arvointi jne.

8 Tuutoroinnin muodot Vertaistuutorointi
tutustuttaminen opiskelijayhteisöön- ja ympäristöön kokemusten jakaminen tukee opiskelijoiden oppisisältöjen oppimista ja oppimisprosessia Alkuvaiheen tuutorointi opiskelu- ja tiedeyhteisöön integrointi opintojen suunnittelu ja opiskelutaitojen hankinta esim. laskuharjoitusket vertaistuutorointi

9 Opiskelijan ohjauksen lähtökohdat
Taustalla oppimis- ja opetusnäkemys, jossa; Oppiminen nähdään prosessina Opiskelija on aktiivinen osapuoli ja tuo oman panoksensa ohjaukseen Ohjauksessa korostetaan sitä, että opiskelija on aktiivinen osapuoli ja tuo oman panoksensa ohjaukseen

10 Ohjauksen toimijat Ohjaaja = henkilö, joka antaa tai sopii antavansa aikaa, huomiota ja kunnioitusta määräaikaisesti asiakkaan roolissa olevalle henkilölle/ henkilöille (British Association of Councellorsin ohjauksen määritelmästä) Ohjausta suorittavat useat eri tahot - opettajat, opiskelijat, opinto-ohjaajat, opintosihteerit,työelämän edustajat, alumnit, Eri toimijoiden yhteistyö toimivan ohjaustoiminnan edellytys Opettajat ohjauksen antajina * silta opiskelijoiden ja opetushenkilöstön välillä * ohjaus osana opetusta * opettajatuutorointi * dialogisuuden aste korkea Opiskelija ohjaajana vertaistuutorointi alkuvaiheessa tutustuttaminen opiskelu- ja tiedeyhteisöön tukee opiskeluprosessia ja oppisisältöjen oppimista edistävät sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta sekä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä esim. harjoitteluissa työelämän edustajat ohjaajina Alumni; ko yliopistossa opiskelleita Kysymyksessä on melkoinen voimavara. Alumnit muodostavat vahvan ja moniarvoisen verkoston yliopiston ympärille. Alumni-sana on latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomen kielessä alumnilla voidaan tarkoittaa joko yhtä valmistunutta henkilöä tai kaikkien kautta aikojen jostakin oppilaitoksesta valmistuneiden joukkoa. Alumnitoiminnalla ymmärretään valmistuneiden yhteistä tai heidän hyväkseen järjestettävää toimintaa, esimerkiksi tapaamisia ja muuta yhteydenpitoa. tilaisuuden saada ajankohtaista tietoa koulutuksen kehityksestä ja omasta alasta

11 Ohjauksen muotoja Ohjaus työmuotona
- vuorovaikutustilanne, jolla on tavoitteet ja suunnitelma - tavoitteena on jonkin ongelmalliseksi koetun tilanteen tai kysymysten ratkaisu Ammatinvalinnanohjaus työelämän mahdollisuuksista yhdessä neuvottelua, ideoiden, näkemysten, toiminnan vaihtamista ohjaaja prosessin asiantuntija ohjattava oman elämänsä asiantuntija tavoitteena ratkaisu; miten ohjattava jatkaa ohjauksen jälkeen (Vähämättönen 1998) Ammatinvalinnan ohjauksena ohjaus nähdään esim. ”… ohjaajan ja asiakkaan välisenä ideoiden, näkemysten ja toiminnan vaihtamisena, jossa he yhdessä neuvottelevat ei-deterministisesti ja yksilöllisesti työelämän mahdollisuuksista sekä niistä yhteiskunnallisista, sosiaalisista ja yksilöllisistä yhteyksistä, joissa nuo mahdollisuudet voisivat todentua. He neuvottelevat jatkuvasti rooleista, näkemyksistä ja itse ohjausprosessista asiantuntijatiiminä, jossa ohjaaja on prosessin asiantuntija ja asiakas oman elämänsä asiantuntija. Tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen, miten asiakas jatkaa ohjauksen jälkeen.” (Vähämöttönen 1998)

12 Ohjauksen muotoja Ohjaus palvelujärjestelmänä opinto-ohjaus
tiedotus- ja neuvontapalvelua opiskelijoille opiskelija arvioi ja kehittää omia vahvuusalueitaan suhteessa oman toimintaympäristönsä mahdollisuuksiin (Helakorpi & Olkinuora 1997) Uraohjaus tuetaan koulutuksen, ammatinvalinnan sekä urasuunnittelun valintatilanteissa auttaa ohjattavaa arvioimaan omia tavoitteita, kiinnostustaan sekä osaamistaan ja ymmärtämään koulutusjärjestelmiä sekä työmarkkinoita tavoitteena, että ohjattava pystyy tekemään ja toimeenpanemaan omaa oppimista ja työtä koskevia suunnitelmia Tavoitteena työttömyyden ennaltaehkäisy ja laadukas työllistyminen (Raimo Vuorinen 2004)

13 Miksi ohjausta yliopistossa?
Opintojen sujuvuuden edistämiseksi ja keskeyttämisten ehkäisemiseksi Ainevalinnoissa ohjaus, jotta tuloksena olisi mielekäs, hyvä ja kilpailukykyinen tutkinto Opiskelijan oppimistulosten parantaminen, laadukas ja syvällinen oppiminen Luodaan tunne välittämisestä ja hyvästä opiskeluilmapiiristä Opiskelijan motivoimiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Opiskelijalle välineitä henkilökohtaisten opiskeluvalmiuksien kehittämiseen Tuetaan opiskelijaa kasvamaan itseohjautuviksi kansalaiseksi Yliopisto-opettajalle lakisääteinen velvoite Opintojen sujuvuuden edistämiseksi, opiskelun kaikissa vaiheissa olisi ohjausta tarjolla ja vastaavasti keskeyttämisten ehkäisemiseksiOpiskelijalle välineitä opintojen suunnitelmalliseen hallintaan, aikataulutukseen sekä opiskelukäytäntöjen Ohjauksella opiskelijalle välineitä opintojensa suunnitelmalliseen hallintaan, järkevään aikataulutukseen sekä opiskelukäytäntöjen neuvomiseen Opiskelijalle välineitä henkilökohtaisten opiskeluvalmiuksien kehittämiseen Opiskelijan oppimistulosten parantaminen Ohjata ainevalinnoissa, jotta tuloksena mielekäs, työelämänkin kannalta hyvä ja kilpailukykyinen tutkinto Luodaan tunne välittämisestä ja hyvästä opiskeluilmapiiristä; opiskelijan työhyvinvoinnin edistämiseksi Reflektiokyvyn löytymisen tukeminen Oman toiminnan tietoiseksi tekeminen Yliopisto-opettajalle lakisääteinen velvoite (korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja tehtäviä koskevan asetuksen (309/1993) 19 §:n 2 kohta; ”opettajan tehtävissä olevan tulee...ohjata opiskelijoiden opintoja.” ) Ohjaaminen on siis opettajuuden olennainen osa-alue. Lainsäädäntö ei kuitenkaan määritä tarkemmin, millaista tämän ohjauksen käytännössä tulisi olla.

14 Ohjaus opintopolun eri vaiheissa
Ohjaus ennen opintoja Rekrytointi; ohjaaminen oikealle alalle ja koulutukseen Ohjaus opintojen alkuvaiheessa integrointi opiskelijayhteisöön ja tiedeyhteisöön (vertais- ja opettajatuutorointi, ryhmätapaamiset, oppisisällöllinen tuutorointi, viralliset ja epäviralliset tapaamiset) Ohjaus opintojen etenemisvaiheessa Opiskeluprosessin ohjaaminen (valinnat opinnoissa, hops, osaamisen arviointi, uraohjaus, kohdentaminen), Sisällöllinen ohjaus (perusteiden opettaminen, sisällöllinen ohjaus osana opetusta, harjoitusten ohjaus, sosiaalinen tuki, opinnäytetyön ohjaus) Opiskelutaidoissa ohjaus (ryhmätyötaidot, opiskelutekniikat, reflektiotaidot, arviointitaidot) Ohjaus opintojen päättövaiheessa ja työmarkkinoille siirryttäessä - Opinnäytetyö- ja työelämäohjaaminen (opinnäytetyön ohjaaminen esim. gradupiirit, uraohjaaminen, alumniyhteistyö, yritysvierailut)

15 Ohjattu opintopolku äAlkuvaiheessa tärkeä että opiskleija löytää mielekään opiskeluympräitön ja koulutsalan, joka vasta änen odotuksiaan ja mielikuvian. Tavoitteena on saada yilopistoon opisklejioita, jotka sitoutuvat oiskeluun ja ovat moitivoituneita oman oppimisen edistämiseen. ; oppaat, esitteet, netti, alkuvaiheessa tärkeä saada opsikejoijta slekeyttämään omia tavoitteitaan ja mahdollisuuksiaan kasvaa ja oppia alan asiantuntijaksi. Tärkeää löytää toimiva ja oman opiskluen käynnistymistä tukeva sosiaalinen verkosto sekä päästä sisälle tiedeythiesöön ja sen toimintaperiaatteisiin. Opiskelijatuutorointi.

16 Opiskeluprosessin ohjaaminen
Valinnat opinnoissa opintojen esittely kokonaiskuvan saamiseksi pää- ja sivuainevalinnoissa ohjaus henkilökohtainen- ja ryhmäohjaus opiskelijan itsearviointi esimerkit opintovalinnoista, esitteet HOPS vertais-ja opettajatuutorointi lukujärjestys ja opintosuunnitelmat apuna henkilökohtainen ja ryhmäohjaus

17 Opiskeluprosessin ohjaaminen
Osaamisen arviointi itsearviointi ja diagnostiset testit Uraohjaus HOPS Jatko-opintoihin ohjaus Opintovalintojen ja työn yhteyden osoittaminen Työllistymisen seuraaminen Kohdentaminen Ohjausta sitä eniten tarvitseville Ohjaukseen osallistumisen vapaaehtoisuus Opiskeluprosessin ohjaamisesta vastaa yleensä opettajat tai pointoneuvojat. Kohdentaminen; ohjaukseen osalilstumisen vapaaehtoisuus, diagnostinen testi, erilaisten ohjausryhyjien tarjoamien Opiskeluprosessin tuutorointi edistetään opiskelijan mielekkäitä opintojen valintoja, opiskelumenetelmien ja ajankäytön hallintaa, oman toiminnan jatkuvaa tietoista arviointia ja omien opiskeluresurssien mielekästä käyttöä - reflektointi, oppimispäiväkirjat,pofot,HOPS

18 Ohjauksen arviointi Ohjauksen kehittäminen edellyttää toiminnan analysointia ja kriittistä suhtautumista vallitseviin opetus- ja ohjauskäytäntöihin Ohjauksen arvioinnin ongelmia; Ohjauksen tulosten osoittaminen vaikeaa toiminnan luonteen vuoksi Ohjauksen arviointikriteerit puuttuvat Palautteen antamisen ja kommentointi perinteen puuttuminen Ohjauksen tulosten ja vaikuttavuuden seuranta, mittaaminen ja arviointi on keskeinen kehittämiskohde Ohjauksen integrointi opetukseen parantaa palautteen saamista ohjauksesta => ohjaus osana opetuksen arviointi Arviointitapaa kehitettävä edelleen jotta arviointia ei koeta arvosteluna Opetuksen arviointiryhmien rooli Laatumittarit ja laatujärjestelmä Ohjauksen tuloskriteereistä sekä palautejärjestelmästä sopiminen Ongelmana valmiiden laatumittareiden puute Ohjauksen ja tuutoroinnin hyödyn mittaaminen ongelmallista Palautteen kerääminen ja sen perusteella toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen; suullinen, kirjallinen, kyselyt, ryhmäkeskustelut, videointi, teemahaastattelu, itsearviointi, tutkimus, valmistuneiden työllistyminen, valmistuneiden määrä,

19

20 HOPS ohjauksen (ja sen kehittämisen) välineenä

21 What is a personal study plan (PSP)?
also called as an Individual Study Plan or an Individual Education Plan not just a stundeplan, rather a process supported by personal guidance including: - study goals - motivations - course list for each term - career planning; connection of studies and working life, building up of expertise, internship etc - international studies or practice …

22 PSP Background – reforming higher education in Finland
Development of degrees: legislation and guidelines for two cycle degree structures (Bologna) redesigning of curricula (adopting the ECTS system) Development of syllabus: course core content and study load analysis analysis and development of teaching methods and assessment Development of study processes: personal study plans for all students PSP + development of comprehensive tutoring process

23 PSP in practice at the moment
national support project (MinEdu) for the development of curricula and guidance methods (including PSP) M€ yearly universities, faculties, departments are defining their practices to carry out PSPs with the students national and university level training on PSPs and their tutoring processes PSPs will be taken into full-scale use in all Finnish universities in year 2006

24 Why a PSP? The main aims of the PSPs and development of
student guidance are to: enable and support individual choices and degree design (enhancing student mobility) promote students’ commitment to studying define and organize studies more effectively advance studies by taking contextual and situational factors (changes in life, work and studies) into consideration cut down extended study times support students’ working life orientation foster more effective use of the national study grants

25 Who makes the PSP? first year Bachelor/Masters students (during the first study year) together with an academic tutor in a process with guidance on-going process during studies updates along experince and insight should be launched by the end of 2006 in every university in Finland

26 PSP and working life connection - how does it work?
work relevance of degrees in Bologna process PSP raises the study-working life awareness of students but especially also of academic tutors gives a tool to plan employability along studies invites dialogue/co-operate between study & careers advisers

27 Some critical remarks availabily of guidance
the real quality of guidance the motivation of tutor teachers the expertise of tutor teachers in terms of labour market and guidance skills risk of becoming only a bureaucratic tool only one tool among others in enhancing employability real effect on study lenght?

28 YLIOPISTO-OPISKELIJAN HOPS
KASVUPROSESSI Henkilökohtainen opiskelu-/oppimis-suunnitelma AVOIN YKSITYINEN ”KIRJOITTAMATON” Henkilökohtainen opintosuunnitelma RAJATTU JULKINEN ”KIRJOITETTU” Rajattu hops: konkreettinen suunnitelma opiskelun alussa laadittava dokumentti korvaavuuksien kartoitus suunnitelma opintojen etenemisestä, valituista opintokokonaisuuksista ja ajankäytöstä tarkennetaan ulkoisten muutosten vuoksi opiskelun eteneminen on hopsin toteutumista opintosuorituksilla mitattuna kattaa koulutusvaiheen kaikki jaksot keskittyy yksilön opintoihin ja niiden suunnitteluun Avoin hops: ajattelutapa oman oppimisen aktiiviseen havainnointiin erilaisilla työnäytteillä täydennettävä "salkku" aiempien opintojen kriittinen tarkastelu suunnitelman lisäksi oman alan/ammatinpääotsikot, ideakokoelma alan/ammatin asiakokonaisuuksista täydentyy ja laajenee yksilöllisen tavoitteenasettelun ja ammattisuhteen määrittelyn myötä opiskelun eteneminen on oman ajattelutyön syvenemistä, jota arvioidaan itse ja keskusteluissa ohjaajien kanssa katsaus koko omaan ammatilliseen kehittymiseen yksilölliset opinnot kytketään koko työyhteisön kehittämiseen MIKSI ???? yksilölliset oppimistarpeet voidaan määrittää tarkemmin oppimiseen saadaan yksilöllistä joustavuutta opiskelija hallitsee paremmin opiskeluaan, kun hän voi suunnitella sitä jo alusta alkaen tuetaan opiskelijan sitoutumista edistetään syväoppimista oppimista voidaan ohjata yksilöllisemmin Henkilökohtainen opetus-/ opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma AKATEEMINEN OPETUSSUUNNITELMA

29 rajattu/suppea/tekninen hops (w5w-kysely 2004)
suunnitelma valituista opintokokonaisuuksista, aiempien opintojen korvaavuuksista ja ajankäytöstä ”suoritusjärjestys järkevä ja realistinen (jostain syystä opiskelijat lukevat huonosti opinto-opasta)” ” opintojen sijoittaminen aikajanalle+onhan edeltävät opinnot tullut tehtyä ennen kurssille osallistumista+pakollisten kurssien sijoittelu järkevästi” suunnitelmallisuuden puute ja ajankäytön ongelmat yliopisto-opiskelun kompastuskiviä!

30 rajattu/suppea/tekninen hops (w5w-kysely 2004)
suunnitelma valituista opintokokonaisuuksista, aiempien opintojen korvaavuuksista ja ajankäytöstä ”suoritusjärjestys järkevä ja realistinen (jostain syystä opiskelijat lukevat huonosti opinto-opasta)” ” opintojen sijoittaminen aikajanalle+onhan edeltävät opinnot tullut tehtyä ennen kurssille osallistumista+pakollisten kurssien sijoittelu järkevästi” suunnitelmallisuuden puute ja ajankäytön ongelmat yliopisto-opiskelun kompastuskiviä!

31 rajattu/suppea/tekninen hops (w5w-kysely 2004)
kartta, erilaisia vaihtoehtoisia etenemisreittejä myös ”punainen lanka”,”kaava”, ”opintopolku”, ”lukujärjestys” vähentää harha-askelia, ehkäisee ”haahuilua” ja lyhentää opintoaikaa

32 rajattu/suppea/tekninen hops
hopsin muodot * laadittava dokumentti * virallinen ”asiakirja” yhteys yliopiston tietojärjestelmiin * säännölliset ohjaustilaisuudet * (henkilökohtainen tai ryhmä)keskustelut * suunnittelulomake, koulutusohjelman opintoihin perehtyminen itse sekä opettajien esittelyt * osa yliopiston tarjoamaa ohjauspalvelua sis. sekä kirjallisen työn että siihen liittyvät keskustelut, opettajan ja opiskelijan välinen kehityskeskustelu

33 avoin hops (Laitinen 1994) ajattelutapa oppimiseen ja kehittymiseen
salkku, joka täydentyy aiemmin opitun kriittinen arviointi oman alan/ammatin pääotsikot ja niiden asiakokonaisuudet täydentyy, kun yksilölliset tavoitteet tarkentuvat opiskelun eteneminen on ajattelun syvenemistä hopsin toteutumista arvioidaan itse ja sos.vuorovaikutuksessa tieteellinen ja ammatillinen kehittyminen yksilölliset opinnot usein yhteydessä työyhteisön kehittämiseen

34 avoin/laaja hops (w5w-kysely 2004)
oppimisen aktiivinen havainnointi ”hops on ajattelun ja itsereflektion väline – tätä kautta hopsin ’tekninen’ osuus saa enemmän merkitystä, asiat nivoutuvat toisiinsa ja ymmärrys syvenee” omien opiskelutaitojen, strategioiden, vahvuuksien ja sopivien opiskelumuotojen tiedostamista oppimisprosessin ja sen sisältöjen pohdintaa opiskelun eteneminen: opintosuorituksia vai oman ajattelutyön syvenemistä?

35 avoin/laaja hops (w5w-kysely 2004)
ammatillisen kehittymisen väline: mm. tulevan ammatin pääotsikot ” sen avulla voi kohdentaa opintoja suunnitelmallisesti tiettyä ammatillista tavoitetta kohden ” tutkintorakenteet kaikilla akateemisilla aloilla opinnot eivät johda ammattiin → ammattikuvan ja ammatti-identiteetin muodostaminen?

36 avoin/laaja hops (w5w-kysely 2004)
akateemisen asiantuntijuuden kehittyminen ” suunnitelma, missä opiskelija yhdessä ohjaajan avustuksella miettii asiantuntijuutensa kasvua ykkösvuoden aloittelevasta opiskelijasta maisteriksi saakka ” asiantuntijuuden kehittyminen ei ole yksilösuoritus vaan tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa!

37 avoin/laaja hops (w5w-kysely 2004)
elämän jäsentäjä ”opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen” ”henkilökohtainen kasvu” urasuunnitelmat jatko-opintojen ja –kouluttautumisen tarve elinikäinen kehittyminen hops = ajattelutapa, eräänlainen ”elämänfilosofia”

38 avoin/laaja hops (w5w-kysely 2004)
salkku, portfolio ”tie luovan kriittiseen persoonalliseen portfolioon” mm. papereita, tuotoksia opintopolun varrelta, oppimispäiväkirja, itsearviointia palaute – arviointi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa digitaaliset portfoliot

39 dynaaminen hopsajattelu
dynaaminen suunnitelma vs. opiskelun teknistämisen malli ” hops-jops-joustavuus: alkuperäinen suunnitelma voi erilaisista syistä muuttua (perusasetelma pitäisi kuitenkin pohtia niin tarkasti, että se säilyy ” opiskelijan vahvuudet ja tavoitteet voivat muuttua opintopolun varrella! > hops opintojen eri vaiheissa vuorovaikutusprosessi ! ”hops elää/vuorovaikutus ohjaaja & opiskelija”

40 Hopsin ohjaus

41 HOPS ja ohjauskeskustelu
HOPS: muuttuva opiskelun asiakirja aikatauluttaminen tavoitteiden asettaminen sisältöjen valinnoissa ohjaaminen päivittäminen tarkistaminen ongelmatilanteiden löytäminen – ohjaus Sitoutumisen edistäminen ja opiskelijan aktiivisuuden tukeminen vahvuudet oppimistyyli ja sopivat opiskelumuodot tuutorin rooli opas - vierellä kulkija - peräänkatsoja ks. Opettaja 6a/2004

42 HOPS Opiskelija Mahdollistaminen Tunnistaminen OPS Ohjaus Yliopisto /
ohjaaja Yhteiskunta Työelämä Tutkimus Tulkitseminen OPS Mukaillen AiHe-projekti 2002 / OPH

43 HOPS-prosessin osat Osaamisen selvittäminen ja kuvaaminen
Oppimistarpeiden ohjattu selvittäminen Oppijan määrittely oppimistyyli, itseohjautuvuus, vahvuudet ja oppimisvaikeudet Suunnittelu – opetuksen ”tilaaminen” Aktiivinen ja reflektoiva toiminta oman oppimisen ja opiskeluprosessin arvioiminen HOPS-prosessin ja ohjaamisen palaute ks. AiHe-projekti 2002 / OPH

44 Yhteenvetoa 1 Mikä HOPS ? 2 Miksi HOPS ? 3 Milloin HOPS ?
koulutusala, opiskelun vaihe, opintohallinnon tarpeet 2 Miksi HOPS ? itseohjautuvuuden, aktiivisen ja vastuullisen suunnittelun ja laadukkaan oppimisen tuki ohjauksen ja opetusjärjestelyjen tuki 3 Milloin HOPS ? toiminnan malli aluksi - > sitten sitovampi suunnitelma maisterivaiheen aloitus, täydentävät opinnot 4 Miten HOPS ? opiskelijan vastuu ohjausjärjestelmä, toteutumisen arviointi ohjauksen toimijat, resurssit, koulutus ja asiantuntemus

45 Ohjaajan osaaminen

46 asiantuntijuus osaaminen
Yhteisö Kuulua johonkin (”know who”, sos. pääoma) Teoria Tietää jotakin (”know what”) Identiteetti Tulla joksikin (kehityksen viitekohta) OSAAMINEN Käytäntö Tehdä jotakin (”know how”) Kokemus ja arvot Antaa merkitys (”know why”)

47 ideaaliohjaaja? tuntee opetussuunnitelman kokonaisuuden
omaa sosiaalisia neuvottelutaitoja ei vain tekninen apu –tiimin jäsen kyky ohjata oppimisprosessia sisäisesti tasapainoinen ihminen (ei terapeutti ellei alan asiantuntemusta) (w5w-kysely 2004: yliassistentti)

48

49 hopsin ohjaajan perusosaaminen
osaamisen teoriapohja OPS-tuntemus ohjaamisen taidot osaaminen omalla substanssialalla/tieteenalalla työyhteisössä toimiminen

50 hopsin ohjaajan ydinosaaminen
työn ydinprosessit -> palvelutarpeet, tietynlainen asiakaslähtöinen lähestyminen hopsin ohjausprosessin työmenetelmät + vaatimukset -> valinnat, arjen jäsennys tietoja ja taitoja > mm. ryhmän ohjaaminen, tilanteen arviointi, tiedot työmarkkinoista, ammatillisen kehityksen ja ohjauksen teoriat voivat jäsentyä eri tavoin opiskelijan opintojen eri vaiheissa + eri toimijoilla erilaisia ja -tasoisia

51 hopsin ohjaajan avainosaaminen
yleiset ihmissuhdetaidot=> sitovat yhteen perusosaamisen ja ydinosaamisen kognitiiviset prosessit emotionaaliset prosessit => toisen ihmisen kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen, kognitiivinen empatia

52 dialoginen prosessi hopsin ohjaustilanne parhaimmillaan kaksisuuntainen vaatii sekä ohjaajan että opiskelijan/opiskelijaryhmän osallistumista vastuut

53 Kaksi sykliä – kehittyvät ohjauksen rakenteet

54 Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia
tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys (ECTS, DS) yhdenmukaisuus (kaksivaiheisuus) mitoitus liikkuvuus ja kansainvälisyys laadunarviointi elinikäinen oppiminen yhteiset tutkinnot opetuksen laadunvarmistus Lissabon 1997: yleissopimus korkea-asteen tutkintojen tunnustamisesta Euroopassa akateemisen liikkuvuuden edistämiseksi (suomessa voimaan ) Lissabon 2000 (EN): ”Euroopasta on tultava (2010 mennessä) maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta “ Sorbonne 1998, Bologna 1999: yliopistojen rooli euroopan kehittäjänä: tutkintorakenne, ymmärrettävyys (ECTS, DS), yhdenmukaisuus (kaksivaiheisuus), mitoitus, liikkuvuus ja kansainvälisyys, laadunarviointi Praha 2001: opiskelijat, elinikäinen oppiminen, yhteiset tutkinnot Berliini 2003: laadunvarmistus, uudistus 2005 mennessä

55 Kaksivaiheisten opetussuunnitelmien rakenteet

56 Vaihtoehtoiset opetus- suunnitelmamallit
Opetussuunnitelmien luokittelua niiden yleisten ominaisuuksien perusteella Luovat erilaisia haasteita opiskelun ohjaukselle ja henkilökohtaiselle opintojen suunnittelulle Voidaan toteuttaa erilaisina yhdistelminä

57 Ohjauksen kysymyksiä eri opetussuunnitelmaympäristöissä
OPINTOJAKSOPERUSTAINEN OPS ongelmana, että opintojaksoja suuri määrä ja niiden väliltä usein puuttuvat määritellyt yhteydet opetuksen koordinoimattomuus ja opiskelijoiden ennakoimattomat valinnat voivat aiheuttaa viivästyksiä MODUULI- JA BLOKKI OPS kursseja laajempien kokonaisuuksien muoto ohjaa ymmärtävään oppimiseen – kokonaisuuksien hallintaan, mutta voi rajata valinnaisuuksien valintaa (erit. blokki) ohjausjärjestelyjen toteuttaminen voi olla opintojaksoperustaista helpompaa, mutta vaatii tehokasta ohjausta suositeltava/pakollinen suoritusjärjestys mahdollinen JUONNE, MATRIISI, PROJEKTIOPS - tärkeää monipuolinen ydinainesanalyysi, opintojen tehokas ohjaus

58 Kaksi vaihetta kaksi alkuohjauksen vaihetta
integroituminen yliopistoon, tiedeyhteisöön kaksi opinnäytteen ohjauksen vaihetta aiemmin opintojen keskivaihe ongelmallinen, nyt siihen tulee toinen opinnäyte, tuleeko uusi kynnys ?! kaksi hopsia yhdessä vai erikseen ohjausvastuu ”siirtymä” vaihe osaamisen täydentäminen eurooppalainen, kv-, liikkuvuus aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

59 Oppimisprosessin ohjaus
ohjauksen ja neuvonnan kohdentaminen tarpeen tunnistaminen opetukseen integroitu ohjaus opettajatuutorien, vertaistuutorien roolit koulutus, tuki, resurssit Jokaisella tieteenalalla HOPS avoin / rajattu HOPS HOPS ohjaus: opintojaksot, uraohjaus, opinnäytteet, maisteritutkinnot ohjausmateriaalit, täydentävät opinnot

60 Täydentävien opintojen ohjaus
OPISKELIJAN HENKILÖ- KOHTAINEN OPINTOJEN SUUNNITTELU JA OHJAUS KAND MAIST TÄYD MAIST 1: täydentävät opinnot irrallinen toteutus, paketti, erillinen opintokokonaisuus, esim. tietyltä lähialalta tulleelle joukolle 2. täydentävien opintojen suorittamisen mahdollisuus rakennettuna osaksi maisteritutkintoa, esim. vapaasti valittavien opintojen kokonaisuus, joka voidaan hyödyntää täydentävien opintojen suorittamiseksi 3. täydentäminen suoritetaan osallistumalla alan kandidaattiopiskelijoiden opetukseen ja suoritetaan mahdollisesti kandidaattitutkinto, esim., mikäli opiskelijan kandidaattiopinnot ovat olleet vielä kesken siirryttäessä MAIST

61 Elinikäisen oppimisen ohjaus
koulutuksesta valmiuksia reflektiiviseen toimintaan – asiantuntijana kehittyminen opintojaksoilla ja opiskelumenetelmien kautta opitaan reflektiivisiä käytäntöjä ja välinetaitoja eri akateemisten koulutusorganisaatioiden yhteistyö ohjauksessa ja rekrytoinnissa ohjausmateriaalit kohderyhmien tarpeiden tarkka analyysi organisaatiosta riippumattomien ohjausvälineiden kehittäminen (portfoliot, CV, päiväkirjat) työpaikoilla tapahtuvan ohjauksen kehittäminen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen kehittäminen

62 Ohjauksen laatu Ohjaus kiinteä osa yliopiston opetustoiminnon laatua
jokainen opettaja on ohjaaja – ja opetuksen (sis. ohjauksen) kehittäminen on yliopiston tehtävä Ohjauksen laadun kriteereitä (esim. OPEDlaatu 2004): ohjauksen saatavuus ja ohjaukseen pääsyn takaaminen työelämävalmiuksien kehittymisen ja ammatillisen kasvun tukeminen opintojen ohjauksen läpinäkyvyys, tasa-arvoisuus ja tavoitteiden yhdenmukaisuus ohjauksen integroituminen koulutukseen, opetukseen ja oppimiseen ohjauksen niveltyminen korkeakoulujärjestelmään (kans/kv) ohjauksen arviointi-, seuranta- ja laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen terminologian yhtenäistäminen ja käsitteiden määrittely

63 Opintojen ohjauksen mitoittaminen
Varataan opiskelijalle riittävästi aikaa myös ohjaukseen: oman oppimisen reflektointi ja itseohjaaminen hopsin laatiminen ja täydentäminen ohjauskeskusteluihin osallistuminen ajankäytön suunnittelu ja ohjaus (verkko-opetus!) ohjauksen suorittaminen - integrointi opintojaksoon ? Ohjauksen kuormittavuuden seuranta hopsien pisteytys, ohjauskeskustelut, valmistautuminen jne. harjoittelun ohjaus ja mitoitus, harjoittelupäiväkirjat

64 Ohjauksen kehittämisen voimavarat ja haasteet
KKA 2001 ohjauksen pääsuositukset: opintojen ohjauksen käsitteen selkeyttäminen opintojen ohjauksen suunnitelma ohjauksen työnjaon kehittäminen ohjaus palvelujärjestelmänä ohjausmenetelmien monipuolistaminen ohjauksen kattavuus koko opintopolulla ohjauksen arviointi ja systemaattinen kehittäminen opintojen ohjaus tulosneuvottelujen keskustelukohteeksi

65 Toimenpiteitä Suomessa….
KKA: Korkea-asteen ohjauksen arviointi Ohjaus OPM:n ja yliopistojen tulossopimuksissa 2004 – 2006 Ohjauksen valtakunnalliset kehittämishankkeet OpOKe, Tuella ja taidolla, W5W, Oped Ohjausta koskevat linjaukset KESUssa opintojen ohjauksen tehostaminen ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat Yliopistojen omat hankkeet… (Raimo Vuorinen 2004)

66 Ohjauksen kehittämisen ongelmat
Palovaara ym. 2001

67 Ohjauksen kehittämisen uhkat
Johtopäätökset: 1. Kaikkien osapuolien sitoutuminen takaa ohjauksen onnistuneen kehittämisen. Se näkyy osallistujien motivaationa ja ohjauksen kokemisena mielekkäänä. Sen myötä opetuksen arvostus voi lisääntyä (keskustelun lisääntyminen), opintoja estäviä tekijöitä tunnistetaan ja ohjauksen kehittämiseen panostetaan. 2. Ohjauksella voidaan tasoittaa opiskelijoiden heterogeenistä tasoa opintojaksoilla. Ohjaustarpeen tunnistaminen, riittävä ohjaushenkilöstön määrä ja ohjauksen kohdentaminen ovat edellytyksiä tarkoituksenmukaisen, oikea-aikaisen ja yksilöllisen ohjauksen järjestämiselle. Opettajien kokemattomuus, vaihteleva osaamistaso, sitoutumattomuus ja vaihtuvuus vaikeuttavat ohjausta. 3. Ohjauksen integrointi opintojaksoihin parantaa sen kohdentamista ja lisää ohjaukseen osallistumista. Se säästää aikaa verrattuna erilliseen ohjaukseen, vaatii vähemmän aktiivisuutta niiltä opiskelijoilta, jotka eivät tunnista ohjauksen tarvetta ja parantaa ohjaussuhteen jatkuvuutta. 4. Toimijoiden puutteellinen osaaminen vaikeuttaa ohjausta ja sen kehittämistä sekä heikentää ohjauksen laatua. Ohjaustoiminta on myös oppimismahdollisuus, esimerkiksi vertaistuutoreille. Ohjaajien yhteistyö on tärkeää ohjauksen onnistumiselle ja sujumiselle. 5. Ohjauksen kehittämisellä voidaan parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta opettajien, johdon ja opiskelijoiden välillä. Yhteistyötä hankaloittavat henkilöiden vaihtuvuus ja toiminta- ja näkemyserot laitosten ja toimijoiden välillä. Kaikki opettajat eivät ole yhtä innostuneita ja motivoituneita ohjaamiaan opiskelijoita. Ongelmiin voidaan vaikuttaa keskustelemalla enemmän, tiedottamalla, kouluttamalla, selkeyttämällä rooleja ja kehittämällä ohjaushenkilöstön resursointia ja etsimällä ohjauksen tuloksellisimmat vaiheet. 6. Keskeistä ohjauksen kehittämisen onnistumiseksi on organisaation ja johdon tuki. Se mahdollistaa esimerkiksi koulutuksiin osallistumisen ja ohjauksen sisällyttämisen työsuunnitelmiin ja näin ohjaukseen tarvittavan ajan resursoinnin. Ohjaustyön vastuun jakaminen mahdollistaa yhteisen kehittämisen ja tukee keskustelun kautta yksittäisenkin ohjaajan työn kehittämistä. Ohjauksen kehittäminen ja toteuttaminen vaatii taloudellista, koulutuksellista ja kollegiaalista tukea. 7. Oman ohjaustoiminnan systemaattisella itsearvioinnilla yksikkö voi lisätä tietoisuutta omasta opetus- ja oppimiskulttuuristaan, mikä auttaa ohjauksen kehittämisessä. Verkostoihin ja hankkeisiin osallistumalla tietotaito ja hyvät käytännöt leviävät. Kokemusten jakaminen motivoi myös omaa kehittämistyötä. Palovaara ym. 2001

68 Ohjauksen kehittämisen vahvuudet
Palovaara ym. 2001

69 Ohjauksen kehittämisen mahdollisuudet
Palovaara ym. 2001

70 seminaarit, verkkokoulutus, räätälöidyt (yo,tdk,laitos...) WWW.W5W.FI
W5W - OHJAUSKOULUTUS seminaarit, verkkokoulutus, räätälöidyt (yo,tdk,laitos...)