Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue

Esitys aiheesta: "Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue"— Esityksen transkriptio:

1 Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue
Susanna Keskinarkaus Anne Matilainen, Sami Kurki Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet

2 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki
edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö luonnonvarat, elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta, yrittäjyys, luomu ja osuustoiminta yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella työntekijöitä noin 80

3 Tausta Tehdä perusselvitys niistä metsästyksen kaupallisista toimintamalleista, joita on tällä hetkellä käytössä valtion mailla. kuvaus taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta: pienriista, hirvi ja karhu Väestökehityksen vaikutus paikalliseen metsästyspaineeseen yhdistämällä kunnittaiset ennusteet metsästäjärekisterin tietoihin Aluetaloudellisia vaikutuksia REGFIN –malli

4 Aineisto Haastattelut metsästyksen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa: 34 haastattelua, 39 haastateltua metsästysmatkailuun liittyviä muita keskusteluja 18 kpl ja 99 henkeä Lupametsästäjäkysely pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille n=314 kpl puhelut 50 kpl Yrittäjäkysely postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut n=33 kpl Tutkimusta tukeva muu aineisto: referenssiryhmä NorthHunt metsästysmatkailun sosiaalisen kestävyyden tutkimus taloudellinen merkitys

5 Valtion maiden metsästysmatkailun toimintamallit
Kaupallisen erätalouden toimintamallit toimijat markkinointi asiakkaat maksut tuotteet palveluintensiivisyys hyödyn jakautuminen metsästysluvat, jälkimarkkinat

6 Arviolta 30 – 50 metsästysmahdollisuutta myyvää seuraa 8-alueella
Toimijat Yritykset Seurat Koko Suomessa on noin 200 metsästys-mahdollisuutta markkinoivaa yritystä: 8-alueella noin 120 suurin osa tarjoaa majoitusta metsästäjille osa on tuotteistanut metsästyksen palveluvalikoimaansa ja tarjoavat mm. opaspalveluita Arviolta 30 – 50 metsästysmahdollisuutta myyvää seuraa 8-alueella ottavat asiakkaita hirvijahtiin myös valtion maille pienriistanmetsästystä myydään seuran yksityismaille

7 Markkinointi & Asiakkaat
suusta suuhun internet lehti-ilmoitukset Asiakkaat sekä kotimaisia että ulkomaisia

8 Toimintamallit Hirvi: 4 toimintamallia Pienriista: 2 toimintamallia
valtion maat ja yksityismaat usein yhdessä Yritykset myyvät yhteistyössä seurojen kanssa Seurat myyvät yhteistyössä yrityksen kanssa Seurat toimivat yksin asiakkaat otetaan mukaan hirviporukan jahtiin Yritykset myyvät yksin asiakkaille haetaan oma alueosoitus ja kaatoluvat Pienriista: 2 toimintamallia Asiakkaat ostavat itse luvan Villi Pohjolalta Yritys hankkii asiakkailleen luvat Villi Pohjolalta Karhu: 2 toimintamallia Myydään karhukontaktia Metsästetään myös hirvijahdin yhteydessä

9 Hirvi

10 teoreettinen 8-alueella
Hirvi: Toimintamallit Yritykset myyvät yhteistyössä seurojen kanssa 1: Seurat myyvät yhteistyössä yrityksen kanssa 2: Seurat toimivat yksin 3: 4: Yritykset myyvät yksin 100% valtion maalla teoreettinen 8-alueella yleisin malli seura ali-hankkii matkailu-palvelut seura hoitaa itse kaiken yrityksellä useitakin seuroja Itse lupaa ei ole kaupallistettu missään mallissa MUTTA lupaa ei saa ilman palvelua eli hirvenmetsästys on tuotteistettu niin, että metsästysmahdollisuus on kytketty palveluun.

11 Hirvi: hinnan muodostumisen elementit
tätä ei jälleenmyydä vaan asiakkaalle maksetaan oikeus osallistua seuran jahtiin metsästys-oikeus 42 euroa  päivämaksu palvelumaksu siitä, että asiakas otetaan mukaan tapahtumaan sekä korvaus palveluista (kuljetukset, ruuat jne) 50 – 350 € (seurueen) hirven ampumisesta 40 – 2000 € kaatomaksu trofee-maksu trofeen saamisesta (ja valmisttelusta) € jäljitysmaksu haavoittuneen eläimen 0 – 500 € Hirvenmetsästysmahdollisuuden mahdolliset hintakomponentit poislukien matkailulliset kulut kuten sauna ja matkat. Majoitus saattaa joissain tapauksissa sisältyä hintaan.

12 Tuote: hirvi - sosiaalinen kestävyys
seuran kanssa yhteistyössä yritys toimii yksin Ei nähdä tuomittavana koska seurat käyttävät rahat yhteiseen toimintaan Lihat jäävät seuralle Asiakkaan kaatama hirvi tulee seuran ”kiintiöstä” Hirveä pidetään pyyntiluvan saamisen jälkeen seuran hirvenä Hirven ”pystyyn” myyntiä pidetään jälleenmyyntinä Asiakas on seurueen mukana eikä omin päin Sosiaalisesti kestämätöntä vapaan metsästysoikeuden alueella yritys kilpailisi sekä paikallisten metsästäjien että ulkopuolisten, omatoimisten seurueiden kanssa samoista alueista ja luvista Malli on käytössä 8-alueen ulkopuolella

13 Kaupallisen hirvenmetsästyksen ongelmakohdat
Ilman hirvilupaa jääviä seurueita toistaiseksi vähän, mutta paineen koettiin olevan kasvussa ulkopuolisia seurueita ei ole kuultu tässä selvityksessä tämä ryhmä todennäköisesti vastustaa kaupallisia järjestelyitä Metsästyksen järjestelyistä vastaavat asiantuntijat ovat ristiriitaisten vaatimusten edessä yrittäessään toteuttaa lain kirjainta ja joustavia järjestelyitä

14 Missä ongelma: lait ja säädökset
Metsästyslaki Ei ongelmaa ainoastaan oikeudenmukaisuus johtuen lain kirjaimesta: ”Jos jollakin valtion alueella on tarpeen rajoittaa lupien määrää, lupia myönnettäessä etusijalle on asetettava sellaiset metsästäjät, joilla muutoin ei olisi kohtuullista metsästysmahdollisuutta” mutta mahdollista ostaa myöhemminkin: ”...tarkoitettu vain satunnaisten vieraiden tai avustavien koiramiesten käyttöön. Varsinaiset seurueen jäsenet tulee aina ilmoittaa luvanhaun yhteydessä.” Kappale ei suoranaisesti koske kaupallisia järjestelyjä koska asiakkaat voivat olla sellaisia, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuuta Hirvilupa ensisijaisesti ampujalistassa nimetylle seurueelle

15 Onko muutostarvetta? Ristiriita lain kirjaimen ja käytännön välillä
Lain edellyttämistä luvista huolehditaan eli toiminta on teknisesti laillista Ongelmia aiheuttaa enemmän vaikeasti touteutettava ja tulkinnanvarainen laki kuin hirvenmetsästyksen kaupalliset käytännöt Lakitekstiongelma ei suoranaisesti liity kaupalliseen metsästykseen koska säädöstä ei valvota minkään ryhmän kohdalla

16 Johtopäätökset hirveä koskien
Kaupallisen toiminnan kieltäminen veisi sen todennäköisesti maan alle: valtiolta jäisi saamatta 42 euron metsästysoikeusmaksu ja tieto siitä, ketkä hirvimetsillä kulkevat toiminnan väitettäisiin rajoittuvan yksityismaihin asiakkaan ja vieraan välisen rajanvedon valvominen olisi mahdotonta Asiakkaiden kieltäminen seurueissa pakottaisi yritykset hakemaan asiakkailleen omaa hirvenmetsästysaluetta ja kaatolupia sosiaalisesti kestämätöntä 8-alueella koska tällöin kaupallinen toiminta kilpailee paikallisten kanssa samasta hirvisaaliista ja seurat jäisivät ilman hyötyä! Asiakasseurueita olisi vaivatonta muodostaa ulkomaisistakin metsästäjistä, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta paikallisen vastustuksen voidaan odottaa olevan suurta RHP kommentti: eivät anna. Sana ”paikallinen” laissa

17 pienriista

18 Asiakkaat ostavat luvat Villi Pohjolalta 1:
Pienriista Asiakkaat ostavat luvat Villi Pohjolalta 1: Asiakkaille ostetaan lupa Villi Pohjolalta 2:

19 Yritykset myyvät oheispalveluita: majoitus, ruoka, ohjelma, opastus
Pienriista: hinnan muodostumisen elementit (pimeää jälleen-myyntiä ei tullut ilmi) lupa majoitus ruoka ohjelma Yritykset myyvät oheispalveluita: majoitus, ruoka, ohjelma, opastus

20 Pienriistasaaliista kilpailevat toimijat
Paikalliset metsästäjät eivät välitä, kenelle luvat menevät, kunhan ei vaikuta heidän metsästysmahdollisuuksiinsa yrittäjien kautta tuleviin suhtaudutaan jopa positiivisemmin Lupa-metsästäjät metsästysmatkailuyrittäjyyden kannattajia metsästysmatkailuyrittäjyyden vastustajia Yrittäjät toivovat osuutta luvista, jotta voivat myydä metsästysmatkailupalveluja pakettina Pienriistasaaliista kilpailevat toimijat

21 Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä
1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

22 Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä: yrittäjäkiintiön salliminen
54,8 % 39,7 % Nähdään mustavalkoisesti kannatettavana tai vastustettavana asiana peilaavat aiempaan järjestelmään peilaavat omiin metsätysmahdollisuuksiinsa Puolustajat vetoavat alueen elinkeinomahdollisuuksiin näkevät järjestelmän helpottavan omia lomasuunnitelmiaan Vastustajat katsovat lupien olevan suoraan pois omatoimimetsästäjiltä pelkäävät mökkihintojen ja metsästyslupien kallistumista kantoivat huolta riistakantojen kestävyydestä olettavat ”kaikenmaailman liikkujien” ja ruuhkan lisääntyvän

23 Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta
1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

24 Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta: ”kytkykauppa”
58,4 % Metsästysmatkailuyrityksillä tulee olla mahdollisuus kytkeä metsästylupa pakettiinsa myös valtion maalla Ristiriitaisia näkemyksiä: pakettien tulisi olla halpoja lupia pitäisi myydä kaikille yrittäjille lupa mökin kanssa Palvelee vanhoja ja taidottomia metsästäjiä On asiakasystävällisempää Mahdollistaisi suunnittelun Pelkona: yrittäjien kautta luvat menevät ”rikkaille turisteille”

25 Miksi kriisiytyy? Ongelmana Metsähallituslain tulkinta, jonka mukaan viranomaispäätöksiä ei voi siirtää yrityksille Lupametsästäjät ihmettelevät miksei lakia noudateta, eli luvansaannissa ei katsota onko muuta metsästysmahdollisuutta

26 Missä ongelma: pienriista
Pienriistaluvat On ongelma: yritykset haluavat osan luvista lupametsästäjät omatoimiset haluavat säilyttää nykyisen järjestelmän itsensä asiakkaaksi ennustavat haluavat edistää yrittäjyyttä

27 Missä ongelma: lait ja säädökset
Metsästyslaki Ei ongelmaa ainoastaan oikeudenmukaisuus johtuen lain kirjaimesta: ”Jos jollakin valtion alueella on tarpeen rajoittaa lupien määrää, lupia myönnettäessä etusijalle on asetettava sellaiset metsästäjät, joilla muutoin ei olisi kohtuullista metsästysmahdollisuutta” Kappale ei suoranaisesti koske kaupallisia järjestelyjä koska asiakkaat voivat olla sellaisia, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuuta Metsähallituslaki lupapäätökset viranomaispäätöksiä

28 paikallisten metsästäjien määrän muutos

29

30 Koko 8§ paikallisten metsästäjien määrä

31 8§-alueen mies- ja naismetsästäjien osuus väestöstä

32 Metsästäjämäärän muutos P-Pohjanmaan vapaan metsästysoikeuden kunnissa
Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski  muutos -25 %

33 metsästys-matkailun alue-taloudelliset vaikutukset esimerkkinä itä-lapin seutukunta

34 Aineisto ja menetelmät
Lupametsästäjäkysely lupametsästäjien rahankäytöstä pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille n=314 kpl (Itä-Lapissa käyneet, n=90) puhelut 50 kpl Yrittäjäkysely postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut n=33 kpl Luotu tyyppiyritykset alhaisen ja korkean jalostustason yrityksille, joita käytetty REGFIN-mallissa esimerkkeinä Lupamäärät, kesto ja hinnat: Metsähallituksen tietokannat

35 Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen
Lupametsästäjät (n= 90), kulutus maakunnan alueella/reissu: Majoitus: 219,96 €/hlö Kuljetuskustannukset: 140,24 € /hlö Ruoka- ja vähittäistavarat: 150 €/hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 50 €/hlö Metsästyspalvelut: 60 €/hlö Muut ohjelmapalvelut: 10€/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 50 €/hlö Keskimääräinen viipymä 5 pv Ryhmän koko, ka 3,26 hlö:ä Keskimääräinen matka metsästysalueelle: 710 km ( km)

36 High Ryhmäkoko: 2-6 henkilöä Saapumispäivä: Saapuminen ja tervetulokahvit Majoitus kahden hengen huoneissa. Opastus ja valmistautuminen jahtiin Illan metsästys Illallinen Sauna, iltapala ja nukkumaanmeno Päivä II Aamun metsästys kyttäysjahtina alkaen 05.30 Aamupala 09.30 Tauko. omatoiminen onki/virvelikalastus mahdollista Lounas klo 13.00 Iltapäivä jahti Kahvitauko ja välipala Illan metsästys kyttäysjahtina Päivällinen n. klo 21.00 Sauna ja nukkumaanmeno Lähtöpäivä Aamun metsästys kyttäysjahtina alkaen 05.30 Aamupala klo 9.00 Kotiin lähtö klo 10.30 Paketin hinta: 410 eur/ henkilö. Hinta sisältää ALV:n. Low Palvelut: metsästystä

37 Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen
Low kulutus High kulutus Yritykselle maksettu osuus 225 €/hlö (sis. majoitus, osuus ruokailuista, yht. 50 €/pv) Kuljetuskustannukset: 126 € /hlö Ruoka- ja vähittäistavarat: 67,5 €/hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 45 €/hlö Metsästyspalvelut: 54 €/hlö Muut ohjelmapalvelut: 9 €/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 45 €/hlö Viipymä: 4,5 pv Yritykselle maksettu osuus 870 €/reissu (sis. majoitus, ruokailut, maastokuljetukset, metsästys- ja muut ohjelmapalvelut) Kuljetuskustannukset: 84,14 € /hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 30 €/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 30 €/hlö Viipymä: 3 pv

38 Aluetaloudelliset vaikutukset: suora kulutus
Itä-Lapin seutukunta 3490 lupametsästäjää ja 12 yritystä (joista 8 matalan jalostusasteen ”low” ja 4 korkean jalostusasteen ”high”) Lupametsästäjät kuluttivat kohdealueella noin 680 euroa per reissu -> 138 €/pvä ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat 570 euroa per reissu  127 €/pvä ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat 1015 euroa per reissu  338 €/pvä

39 Aluetaloudellisten vaikutusten nykytila (2008): suora, välillinen ja aiheutettu vaikutus
Lupametsästäjät kuluttivat alueella noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa, kokonaisvaikutukseksi aluetaloudelle muodostui 4,97 miljoonaa euroa Lupametsästäjien alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,1 €. ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle euroa ”Low”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,4 € ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle euroa ”High”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,8 €. Laskettu RegFin-mallilla huomioi suoran vaikutuksen lisäksi kokonaistaloudellisen vaikutuksen

40 Alustavia johtopäätöksiä
Metsästysmatkailun taloudellinen vaikuttavuus merkittävä jo tällä hetkellä, johtuen lupametsästäjien määrästä Aluetaloudellisesti ajatellen korkeatasoisten yritysten kautta Itä-Lappiin tuodut eurot kertaantuvat paremmin kuin lupametsästäjien kautta tulleet eurot Metsästysmatkailija yhden pienriistan metsästysluvan suora vaikutus yhden pienriistan metsästysluvan kerryttämä aluetaloudellinen kokonaisvaikutus lupien/asiakkaiden määrä/vuosi, kpl Itsenäinen lupametsästäjä 680 € 1424 € 3490 alhaisen palvelutason yritys 582 € 1395 € 304 korkean palvelutason yritys 845 € 2360 € 200

41 NorthHunt selvittää metsästysmatkailun kehittymismahdollisuuksia pohjoisilla syrjäseuduilla ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys Suomi, Ruotsi, Islanti, Skotlanti ja Kanada osa Northern Periphery –ohjelmaa (NPP), jonka tavoitteena on syrjäisten seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä luonnon resurssien kestävä käyttö

42 Kysymyksiä? Toimintamallit Pienriista, lupajärjestelmä
hirvi pienriista Pienriista, lupajärjestelmä paikalliset lupametsästäjät yritykset Aluetaloudelliset vaikutukset Paikallisten metsästäjien määrän muutos Muuta

43 Kiitos Susanna Keskinarkaus Anne Matilainen Sami Kurki Hannu Törmä
Hanna Kasari