Yliopistokeskus ja hyvinvointialan kehittämismahdollisuudet Kainuussa

Esitys aiheesta: "Yliopistokeskus ja hyvinvointialan kehittämismahdollisuudet Kainuussa"— Esityksen transkriptio:

1 Yliopistokeskus ja hyvinvointialan kehittämismahdollisuudet Kainuussa
Kehitysjohtaja Pentti Malinen

2 KYK:n yksiköiden toiminnan ja suunnitelmien esittelyä
Yliopistokeskuksen rooli hyvinvointipalvelujen ja –teknologian kehittämisessä KYK:n yksiköiden toiminnan ja suunnitelmien esittelyä

3 MIKÄ ON YLIOPISTOKESKUS
Opetusministeriön tavoitteena oli koota yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa yliopistotoimintaa muutamaan monipuoliseen yliopistokeskukseen, joissa on usean yliopiston toimintaa Yliopistokeskukset kokoavat alueillaan olevan yliopistollisen toiminnan yhden sateenvarjon alle niin, että eri yksiköt toimivat alueen näkökulmasta yhtenäisenä kokonaisuutena Yliopistokeskuksella on ammatti-korkeakoulun kanssa yhteinen aluestrategia Kajaani on yksi kuudesta vuoden 2004 alussa aloittaneesta yliopistokeskuksesta Itä-Suomi

4 KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS
Kajaanin yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoimana. mukana kaikki Kainuussa toimivat yliopistoyksiköt 230 henk; budjetti 16,4 m€ Erillislaitos, jossa toimivat Joensuun, Kuopion, Jyväskylän ja Lapin yliopistot Yliopistojen yhteistyö-sopimus allekirjoitettiin

5 KAJAANIN YLIOPISTOKESKUKSEN ORGANISOINTI 2005
KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS Johtaja: Juhani Suortti ja kehitysjohtaja: Pentti Malinen YHTEISET PALVELUT Aikuis-koulutus Esimies Timo Pinola Lönnrot-Instituutti Esimies Jouni Ponnikas Bioteknii-kan labo-ratorio Tutkimus-johtaja Vesa Virtanen Mittalaite-laborato-rio Tutkimus-johtaja Juha Kalliokoski Opettajan koulutus-yksikkö Johtaja Juhani Suortti Tietojen-käsittely-tiede Professori Ari Heiskanen Liikunta-teknologia Vesa Linnamo JOHTOKUNTA Johtoryhmä

6 Liikuntateknologia Jyväskylän yliopiston liikunta-biologian laitoksen Liikunta-teknologian muuntokoulutus (VuoTech) ohjelma (50 op) käynnistynyt Vuokatissa 2003 loppuvuodesta ja tohtorikoulutus 2005 Toimintaa tukevat hankkeet: Snowpolis –hankkeen piirissä kartoitetaan yrityslähtöisten t&k-hankkeiden mahdollisuudet MILA: Liikuntamittausten kehittämishanke käynnistetty BIO: Biomittausten kehittäminen käynnistetty KOKY: Liikuntakasvatuksen vahvistaminen aloitettu

7 BIOTEKNIIKAN LABORATORIO
Osaamisalana terveysvaikutteiset elintarvikkeet, painopisteinä: Metsämarjojen ja pohjoisen erikoiskasvien tutkimus Elintarvikkeiden ja maidon biotekniikka-osaamisen vahvistaminen Teknologiansiirto-, innovaatio- ja yrityspalvelutoimintojen kehittäminen Perustettu 1996 budjetin toteutuma 1,0 m€ Laboratorio on mukana valtakunnallisessa ELO-osaamiskeskusohjelmassa Henkilöstöä 20 Toimitilat sijaitsevat Sotkamossa

8 Biosensorit: BiMi -hanke
Tavoitteena on kehittää non-invasiivisia mittausmenetelmiä joita sovelletaan ’in vitro’ ihmisfysiologisiin mittauksiin etenkin liikunta/urheiluympäristössä. Biotekniikan laboratorio toteuttaa Surface plasmon resonance -tutkimusta MeRCiin kuuluvassa BiMi-hankkeessa (Biosensors for monitoring bioprocesses and human physiology). Meibi –yhteishanke MILA:n kanssa on haasteellinen ja asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa vain yhdistämällä poikkitieteellistä erikoisosaamista optisten menetelmien, analyyttisen kemian, biokemian, liuoskemian, fysiikan, mittalaitekehityksen ja urheiluun/liikuntaan/ terveyteen liittyvän fysiologian alueilta.

9 MITTALAITELABORATORIO
Tutkimuksen osaamisalueet: sellun ja paperin karakterisointi prosessimittaustekniikka mekaanisen puun mittaukset ympäristömittaukset liikuntateknologiset sovellukset optinen suunnittelu langaton instrumentointi (VTT-yhteistyö) Perustettu DI-muuntokoulutusohjelmat budjetin toteutuma 3,0 m€ Henkilöstöä noin 50 Mittalaitelaboratorion tilat sijaitsevat Kajaanin teknologiapuistossa

10 Liikuntateknologian mittaustekniikat, Liikute
Liikutteen perusideana on kehittää innovatiivisia mittausmenetelmiä ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä jo olemassa olevan MILAn osaamisen että fysiologian ja biomekaniikan pohjalta. Projektin aikana on tarkoitus koota tutkimusryhmä, jonka tavoitteena on tuottaa kansainvälisesti arvostettua julkaisu- ja tutkimustoimintaa yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustoimintaa suoritetaan pääosin Tekes- ja yritysrahoitteisissa projekteissa. Projektipäällikkö: Mari Lahtinen

11 Tietojenkäsittelytieteen Kajaanin yksikkö
Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen (TOL) Kajaanin yksikkö aloitti toimintansa Pysyvä FM-koulutus (40 ap) ohjelmistotuotanto ohjelmistoliiketoiminta Projektilaboratorio käynnistynyt, suunnitteilla tutkimuslaboratorio Muuntokoulutushankkeita 70 op Budjetti v ,3 m€ Henkilöstöä kaikkiaan 15 Tietojenkäsittelytieteen (TOL) Kajaanin yksikkö sijaitsee Linnankadulla.

12 Vahva profiloituminen yrittäjyyteen
TOL:n Kajaanin yksikössä aletaan toteuttaa uudentyyppistä opiskelu- ja tutkimusmetodia. Projektilaboratorio-hankkeessa rakennetaan Kajaanin Linnaan projektioppimiseen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan perustuva oppimisympäristö sekä käytettävyyslaboratorio. Fyysisen toimintaympäristön ja opetustilan rakentamisen lisäksi Kajaanissa aloitetaan tutkimus- ja kehittämis-toiminta, jonka päämääränä on luoda toimintamalleja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen sekä kehityskelpoisten ideoiden tuotteistamiseen, myyntityöhön ja markkinointiin. Hankkeen päämääränä on vakiinnuttaa yksikön toiminta Kajaanissa sekä kehittää opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia etenkin kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan alueella.

13 Kainuun korkeakoulustrategia/ hyvinvointi
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on liikuntateknologian maisteri- ja tohtoriohjelmien vakinaistaminen pysyviksi koulutusohjelmiksi Snowpolis-ympäristöön Vuokattiin. Ammattikorkeakoulu aloittaa liikunta-alan t&k-toiminnan vuonna Ammattikorkeakoulu aloittaa englanninkielisen liikunnanohjaajakoulutuksen vuonna 2009. Biotekniikan laboratorio ja Kuopion yliopisto suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä elintarvikebiotekniikan maisterikoulutuksen sekä laajentavat ja kehittävät alan resursseja ja tutkimusyhteistyötä keskenään ja MTT:n kanssa. Biotekniikan laboratorion perusrahoitus vakiinnutetaan osana alueen innovaatiojärjestelmän rahoitusta.

14 Hyvinvointialan kehittäminen osana Kainuun innovaatiojärjestelmää
Maakunta- ja korkeakoulustrategian valintojen pohdintaa

15 Kilpailukyvyn neljä vaihetta

16 Uudistuva Kainuu –tulevaisuuden kuva

17 Innovaatio -käsitteitä
Innovaatio on käyttöön otettu uusi tai parannettu tuote tai prosessi. Innovaation on oltava joko kaupallistettu tai se on otettu käyttöön osana julkisvetoista palveluprosessia.   Innovaatioita ovat: teknologiset innovaatiot prosessi-innovaatiot tuotekonseptit liiketoimintainnovaatiot ja yhteiskunnalliset eli sosiaaliset innovaatiot. Innovaatiot edellyttävät: Innovaatiojärjestelmää, joka tarjoaa osaamisen ja rahoituksen infrastruktuurin Innovaatioympäristöä, joka tarjoaa innovaatio-toiminnalle suotuisan fyysisen ja henkisen toimintaympäristön Varsinaista innovaatio-toimintaa, joka on uusia oivalluksia tuottava prosessi

18 Alueen kilpailukyvyn osatekijät
SEUTU - KUNNAN TILA KILPAILU TEKIJÄT HAASTEET ALUEEN TAVOITTEET 1. INHIMILLINENPÄÄOMA 2. INNOVAATIVISUUS 3. KESKITTYMINEN 4. INFRASTRUKTUURI 5. YRITYKSET 6. INSTITUUTIOT 7. ASUINYMPÄRISTÖN LAATU 8. KEHITTÄJÄVERKOSTOT 9. LUOVA JÄNNITE 10. IMAGO kilpailu- kyky veto voima uudistu- miskyky Ståhle & Sotarauta 2002 Uudistumiskyky eli innovatiivisuus on myös alueen (mahdollinen) ominaisuus !!!

19 Osaamisen johtaminen kehittäjäverkostossa
kehittäjäorganisaatioiden roolien selkeyttäminen kehittäjät tiiviiseen verkostomaiseen yhteistyöhön =kehittäjäverkosto avoin vuorovaikutus; kohtaamispaikat vetovoimaisen maakuntakuvan luominen dynaaminen ja luova paikka/alue

20 Osaamisen instituutiot ja välittäjäorganisaatiot Kainuussa

21 Korkeakoulun ja alueen vuorovaikutus

22 Triple helix Yliopistojen, elinkeinoelämän ja hallinnon vuorovaikutusta on alettu nimittää alan tutkijan Henry Etzkowitzin antamalla termillä "Triple helix" (kolmoiskierre). Oleellista vuorovaikutteisessa mallissa on se, että osaamisen siirto ei kulje ketjumaisesti perustutkimuksesta sovellukseen, vaan tieteen ja käytännön välinen suhde on monimuotoinen ja moni-suuntainen.

23 3. Aluekehityksen perustaa luova osaaminen
Kainuussa panostetaan alue- ja yrityskehittämisen läpäiseviin kehittämisteemoihin, erityisesti: kansainvälistymiseen, yrittäjyyteen ja liiketoimintaosaamiseen, Koulutusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyden huollon palvelujen uudistaminen ovat mittavia, alueellisesti merkittäviä kehitysprosesseja, joissa hyödynnetään korkeakoulujen erityisosaamista.

24 2. Liittoutuminen osaamiskeskittymiin
Toisena tasona Kainuun innovaatiojärjestelmässä on tiivis yhteistyö muiden alueiden korkeakouluyksiköiden ja osaamiskeskusten kanssa metsä- ja puualan kehittäminen yhteistyössä Pohjois-Karjalan kanssa (Puugia, Joensuun yliopisto), metallialan kehittämisyhteistyö Ylä-Savon kanssa ja elintarvikealan kehittäminen Pohjois-Savon kanssa kivi- ja kaivosalan kehittäminen. Ei-jatkuvat korkeakoulutustarpeet ja t&k-toiminnan aktivointi hoidetaan uudella ns. maakuntakorkeakoulun toimintamallilla

25 1. Osaamiskärjet Kainuussa pysyvät koulutusrakenteet ja t&k-panostukset sekä innovaatiojärjestelmän kehittäminen keskittyy seuraaviin klustereihin, ja niiden sisältä haetaan ns. osaamiskärjet: Tieto- ja viestintäklusteri: mittaustekniikka, ohjelmistotuotanto Hyvinvointiklusteri: IT:n soveltaminen Elämystuotanto: matkailun kans.väl. tuotteet

26 Tieto- ja viestintäklusterin kasvualueet
Ohjelmistotuotteet Maailman- markkinoiden kasvu Hidas Nopea Terveydenhuollon ICT ratkaisut Tietotekniikka- palvelut Komponentit Langattomat tuotteet ja palvelut Tietoliikennepalvelut Sisältö- liiketoiminta Instrumentit ja automaatio Menestystä teknologiajohtajuudesta ja innovatiivisista sovelluksista Pieni Suomalaisen liiketoiminnan kasvupotentiaali Suuri DM Copyright © Tekes

27 Mittaustekniikan osaamiskeskittymä
Kainuun osaamiskeskusohjelman avulla terävöitetään kuvaa Kainuusta korkean teknologian ja kulttuurin maailman luokan tekijänä. Mittaustekniikan osaamisalan tavoitteena on kehittää edelleen vahvaa Kajaanin seudun mittaustekniikan tutkimus-, koulutus- ja yritystoimintaa. Measurepolis-Kajaani vahvistaa asemaansa Kainuun korkean teknologian tukijalkana, kansallisesti merkittävänä mittaustekniikan tutkimus- ja yrityskeskittymänä sekä kansallisesti ja kansainvälisesti aktiivisena alan vaikuttajana

28 U-yhteiskunta Antti Hautamäki: Japanissa kysyntä ylitti tarjonnan, kun yksinäisten vanhusten turvaksi tarjottiin kalliita kotirobotteja, jotka utelevat vointia ja muistuttavat lääkkeistä. Ilmiö on osa U-yhteiskuntaa, jossa tietotekniikan halutaan olevan kaikkialla samanaikaisesti läsnä. U tulee sanasta ubiquitous, joka tarkoittaa kaikkialla samanaikaisesti läsnä olevaa. Samaa tarkoittaa termi ambient. Antti Hautamäki ohjelmajohtaja Sitra 

29 Vapaa-ajan ja elämysteollisuuden klusteri
Mitä valintoja tehdään?

30 Hyvinvointiklusterin kasvualueet
Terveyttä edistävät elintarvikkeet Maailman- markkinoiden kasvu Suomalaisen liiketoiminnan kasvupotentiaali Suuri Pieni Hidas Nopea Lääkkeet ja diagnostiikka Terveydenhuollon tekniikka Hyvinvoinnin palvelut Hyvinvoinnin ympäristölliset puitteet * Hyvinvoinnissa markkinoita ja mahdollisuuksia * Ei sisällä rakennuksia ja muuta infrastruktuuria DM Copyright © Tekes

31 Väestön vanheneminen – mahdollisuus!

32 Seniorpolis Suomen ”Delivering Services in Rural Areas” (DESERVE) pienhankkeiden valintaryhmä on kokouksessaan hyväksynyt Ristijärven kirkonkylän kyläyhdistys ry:n uutta mobiiliteknologiaa koskevan hankkeen, jolla pyritään uuden teknologian käytön oppimiseen, testaamiseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon harvaanasutulla alueella elämänlaadun parantamiseksi. Kohteena ovat ihmisryhmät, joille ei aiemmin ole ollut tarjolla matkaviestinpalveluja.

33 Kainuu: hyvinvointipalvelujen ”koekenttänä”

34 p tai f