Ministeriöiden välisellä yhteistyöllä kohti kokonaisturvallisuutta

Esitys aiheesta: "Ministeriöiden välisellä yhteistyöllä kohti kokonaisturvallisuutta"— Esityksen transkriptio:

1 Ministeriöiden välisellä yhteistyöllä kohti kokonaisturvallisuutta
Pääsihteeri Vesa Virtanen 2015

2 Toimintaympäristö

3 Häiriöherkkä nyky-yhteiskunta
Mikä kaataa korttitalon? Kenen on vastuu?

4 Globaalit muutostrendit
Puolustusyhteistyön lisääntyminen Puolustusmenojen lasku Sotilaalliset uhkat Energiariippuvuus Resurssikonfliktit Teknologian kehitys Informaatiosodankäynti Painostus Kyber CBRNE Ei-sotilaalliset uhkat Terrorismi ja kapinallistoiminta Vaikuttaminen yhteiskuntaan Ei-valtiolliset toimijat Talouden globalisaatio Ilmastonmuutos Arktinen sulaa Rannikoituminen Kaupungistuminen Väestönkasvu Muutosnopeus Ennakoimattomuus Epävarmuus Toimintaympäristö laajenee Uhkakuvat laajenevat Sodan kuva laajenee Konventionaalinen voimankäyttö säilyy Keskinäisriippuvuus

5 Kokonaisturvallisuus
laaja turvallisuuskäsitys kaikki sellaiset turvallisuuskysymykset, jotka voivat aiheuttaa merkittävää haittaa tai vaaraa Suomelle, ja sen väestölle kokonaisturvallisuus yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana (VNS12, s.90) Yhteensovittaminen – yhteiset toiminnot Valtion johtaminen Kansainvälinen toiminta Suomen puolustuskyky Sisäinen turvallisuus Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Henkinen kriisinkestävyys

6 Kokonaisturvallisuuden perusteita
Hallbergin komitean mietintö 2010 Valtioneuvoston periaatepäätös kokonais-turvallisuudesta 2012 Valtioneuvoston asetus Turvallisuus-komiteasta 2013 Yhteiskunnan turvallisuus- strategia 2010 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012

7 Turvallisuuskomitea – tehtävät ja kokoonpano
PEPÄÄLL Rannikko PV Pääjohtaja Nissinen Tulli VSI Hetemäki VM KP Virtanen TEM KP Lehikoinen OKM KP Sillanaukee STM Pysyvä asiantuntija VIJOHT Mantila VNK VSI Stenlund UM Avustaa kokonaisturvallisuuden hallintaan tähtäävässä varautumisessa ja varautumisen yhteen sovittamisessa. Seurata ja arvioida Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen ympäristön ja yhteiskunnan muutosten vaikutuksia kokonaisturvallisuuden järjestelyihin. Seurata hallinnon eri alojen ja tasojen toimia kokonaisturvallisuuteen liittyvien varautumisjärjestelyjen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Sovittaa tarvittaessa yhteen laajoja ja tärkeitä varautumista koskevia asiakokonaisuuksia, kuten valtakunnallisen varautumisen yhteensovittaminen sekä yhteistyömuotojen, toimintamallien, tutkimuksen ja harjoitustoiminnan kehittäminen. PÄÄLL Kaukanen RVL VSI Heinonen VNK Poliisi- ylijohtaja Paatero SM KP Räty PLM Pelastus- ylijohtaja Koskinen SM KP Tanner TPK Pysyvä Asiantuntija VSI Halonen VNK TJ Luoma HVK KP Husu-Kallio MMM KP Astola OM KP Nerg SM KP Pursiainen LVM KP Pokka YM

8 Varautumisen kehittäminen
Turvallisuus- ympäristön muutokset Tunnistetaan uhkien muutokset Kokonaisturvallisuus Varautumisen perusteet Kehitetään varautumisen mekanismeja Yhteiskunnan ajantasainen valmius Tunnistetaan yhteiskunnan rakenteelliset sekä arvo- ja asennemaailman muutokset Yhteiskunnan muutokset

9 Kokonaisturvallisuus – yhteiskunnan varautumisen periaate
Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden periaatteella, joka tarkoittaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. (Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2012, s. 88)

10 Yhteiskunnan turvallisuusstrategian periaatteet
Kokonaisvaltainen koko yhteiskunnan turvallisuusstrategia Kaikki toimijat mukana, ml. järjestöt ja elinkeinoelämä Kansainvälinen ulottuvuus kaikissa elintärkeissä toiminnoissa Uhkamallit koko yhteiskunnan ”riskianalyysin” perusta Kriisijohtamisen perusteet kyky hallita normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja. Yhteiskunnan haavoittuvuus; sähkö, kybertoimintaympäristö, logistiikka… Huoltovarmuus – jatkuvuudenhallinta 3

11 Varautumisen peruslinjaukset
Muutoksia tehdään vain välttämättömissä tapauksissa. Toimintoja tulee voida säädellä joustavasti ja tehokkaasti tilannetta vastaavasti. Selkeä vastuunjako luo edellytykset häiriötilanteiden hallinnalle. (Strategiset tehtävät) Yhteisiin uhkamalleihin pohjautuva kattava varautumisen suunnittelu luo edellytyksiä myös ennalta odottamattomista kriiseistä selviytymiselle.

12 Strategian toimeenpano
VALTIONEUVOSTO Yhteiskunnan turvallisuusstrategia OHJAA YHTENÄISTÄÄ PERUSTEITA Ministeriöt Kunnat Yritykset Järjestöt Ohjaus, lainsäädäntö, budjetointi Toiminta, resursointi Yhteistoiminta eri hallinnon ja toiminnan tasoilla Alainen ja ohjaus- vastuulla oleva hallinto Turvallisuuskomitea yhteensovittaa, seuraa ja kehittää sekä raportoi valtiojohdolle

13 Kokonaisturvallisuus - esimerkkejä varautumisesta
Perusteet Koulutus ©puolustusvoimat ©puolustusvoimat | Jerry Riipinen Harjoittelu Ennaltaehkäisevä toiminta

14 Merellinen yhteistoiminta
Kokonaisturvallisuus - esimerkkejä toimeenpanosta ©Jouko Pirttijärvi/YHA Kuvapankki. Myrskytuhot Ympäristönsuojelu ©puolustusvoimat Räjähdeturvallisuus Merellinen yhteistoiminta

15 Lisää suorituskykyä 20XX 2010 2006 2003

16 Kuntien ja alueiden varautumisen kehittäminen
Tausta Pienimpien kuntien resurssivaikeudet varautua uhkiin kattavasti Lainsäädäntö varautumisen osalta ei ole yksiselitteistä ja koordinoitua Sisältyy eri hallinnonalojen kautta tuleviin eri alojen säädöksiin Tarvitaanko ValmL 12§ lisäksi jotain tarkennusta velvoitteesta? Hallinnon eri tasojen välillä ei ole yhtenäistä mallia varautumisen yhteensovittamiseen Pelastustoimien johtaminen aluepelastuslaitosten vastuulla, missä kuntarajat ylittävä päätöksenteko? Alustavia näkemyksiä toimista Yhteensovittavan vastuuviranomaisen nimeäminen paikallisella – alueellisella tasolla Toimittu jo vuosikymmeniä -> hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan olevia rakenteita ja järjestelyjä VIRSU-hankkeen lopputulemat huomioitava Järjestelyjen katettava perinteisten turvallisuustoimialojen ulkopuolinen varautuminen ja kaikki YTS:n uhkamallit Mietittävä myös tilannekuvan välittyminen paikallistasolta valtionjohtoon (ja päinvastoin) Tavoitteena: selkeyttää toimijoiden roolit ja vastuu luoda kokonaisturvallisuuden konseptien kehittämisjärjestelmä -> varautumisen eri osa-alueiden (tilannekuva, johtaminen, järjestöyhteistyö jne.) kehittäminen ja seuranta pitkäjänteisesti Valmistelussa mukana ainakin SM, VM, AVI:t, ELY:t, Kuntaliitto, aluepelastuslaitokset ja (otos) kunnista

17 Kokonaisturvallisuuden keskeiset haasteet
Asenteet ja ymmärrys Globalisaatio Eriytyminen Talous ja julkisen hallinnon kehitys Tilannekuva, järjestelmät ja tilat Uudet uhkat Vahvuus: Uudet kokonaisturvallisuuden rakenteet ja yhteistyömallit

18 The Security Committee
Eteläinen Makasiinikatu 8 P.O. Box 31, FI HELSINKI Tel: