TOIMIA –tietokanta ja työvälineen / mittarin validointi

Esitys aiheesta: "TOIMIA –tietokanta ja työvälineen / mittarin validointi"— Esityksen transkriptio:

1 TOIMIA –tietokanta ja työvälineen / mittarin validointi
Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

2 TOIMIA-verkosto ja TOIMIA-tietokanta
Yhtenäistää toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin käytäntöjä Yhtenäistää terminologiaa Kansallinen TOImintakyvyn MIttaamisen ja Arvioinnin asiantuntijaverkoston tavoitteet Noin 40 organisaatiota Noin 80 asiantuntijaa Työ pohjautuu laajaan eri tahojen yhteistyöhön Ammattilaisten apuna mittareita valittaessa Julkaistaan TOIMIA-tietokannassa Asiantuntijat laativat mittariarvioita ja suosituksia Heli Valkeinen

3 TOIMIA:n organisaatio
u s Asiantuntijaryhmät *) Iäkkäiden toimintakyky Lasten ja nuorten toimintakyky Työvaliokunta Toimintakyky väestötutkimuksissa Työikäisten toimintakyky Vaikeavammaisten toimintakyky Käsiteryhmä Sosiaalialan sosiaalisen toimintakyvyn arviointi *) Uusia työryhmiä perustetaan tarvittaessa Heli Valkeinen

4 omien tavoitteiden välillä.
Mitä on toimintakyky? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakykyä voidaan kuvata myös tasapainotilana kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä. Viitekehyksenä WHO:n ICF-luokitus eli ”Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus” Heli Valkeinen

5 www.thl.fi/toimintakyky -aihesivut
Heli Valkeinen

6 Heli Valkeinen

7 Heli Valkeinen

8 Heli Valkeinen

9 Lainsäädäntö edellyttää hyvää arviointia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta (145/2015) Heli Valkeinen

10 Suomalainen artikkeli
Mäenpää H ym. Hajanaisista käytännöistä yhtenäisiin suosituksiin CP-lasten kuntoutuksessa. Suomen Lääkärilehti 2012. ”….. Suomessa oli käytössä 217 erilaista CP-lasten toiminnan arviointimenetelmää… Niistä ainoastaan 37 mittaria käytettiin viidessä tai useammassa arviointiyksikössä….” ”…. Kuntoutuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja tuloksellisuuden arviointi on mahdollista vasta, kun käytämme yhteisesti hyväksyttyjä toimintakyvyn arviointimenetelmiä. Hanke osoitti yhdenmukaisista käytännöistä sopimisen olevan mahdollista. …” TOIMIA-tietokannassa julkaistu em. hankkeeseen liittyen ”Suositus CP-vammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioinnista ja seurannasta”. Heli Valkeinen

11 Mittarin kehittäminen….
Hyvän, toimivan, pätevän ja luotettavan mittarin kehittäminen vaatii runsaasti Erityisosaamista Aikaa Rahaa Suositeltavaa olisi etsiä Suomesta/maailmalta jo olemassa oleva mittari käyttöön Tarvittaessa huolellinen dokumentoitu käännösprosessi Käyttöoikeudet selvitettävä Ei saa lähteä muokkaamaan ”meidän työpaikan tarpeisiin”! Ei kehitetä uusia mittareita! --> Toimintakyvyn arviointi  Toimintakykymittarin kehittäminen Heli Valkeinen

12 Vertailukelpoista tietoa saadaan, kun….
Tiedetään miksi halutaan mitata  Mittauksen tarkoitus Vastaus tiedettävä, koska vaikuttaa valittavaan mittariin Jos tarkoitusta ei tiedetä, ei mittaamista tarvita vain mittaamisen vuoksi Esim. Kuvailla Erotella Ennustaa Seurata Heli Valkeinen

13 Tiedetään mitä halutaan mitata  Mitattava ominaisuus/asia
Tiedetään ketä halutaan mitata  Mittauksen kohderyhmä Yleisesti toimintakykyä vai jotain spesifiä asiaa? Erilaiset mittarit sopivat erilaisille kohderyhmille Lapsi Aikuinen Iäkäs yksin asuva heikkonäköinen Mäkihypyssä polvensa telonut Neliraajahalvaantunut Syrjäytynyt nuori Jne. jne. Heli Valkeinen

14 Tiedetään miten ja millä mitataan  Käytettävä(t) mittari(t)
Psykometriset ominaisuudet tarkoittavat mittarin kykyä mitata sitä, mitä sen on tarkoitus mitata validiteetti (pätevyys) tuottaa tuloksia toistettavasti reliabiliteetti (toistettavuus, luotettavuus) havaita muutos muutosherkkyys Lisäksi on arvioitava mittarin käyttökelpoisuutta soveltuvuus haluttuun käyttötarkoitukseen mm. saatavuus, hinta, käytön helppous, turvallisuus jne. Heli Valkeinen

15 Mittarin ominaisuudet ja mittauksen tarkoitus
Esim. Kuvailla Erotella Ennustaa Seurata Mittarin mitattava haluttua asiaa / ominaisuutta (sisältövaliditeetti) Kyky erotella ryhmiä (ryhmien erotteluvaliditeetti) Kyky ennustaa asia X tapahtuvaksi (ennustevaliditeetti) Kyky havaita mitattavassa ominaisuudessa muutosta (muutosherkkyys) Kyky tuottaa sama tulos toistettavasti / luotettavasti; mahdollisimman vähän mittausvirhettä (reliabiliteetti) Heli Valkeinen

16 Vertailukelpoista tietoa saadaan, kun….
Tiedetään miksi halutaan mitata  Mittauksen tarkoitus Tiedetään mitä halutaan mitata  Mitattava ominaisuus/asia Tiedetään ketä halutaan mitata  Mittauksen kohderyhmä Tiedetään miten ja millä mitataan  Käytettävä(t) mittari(t) … ja kun kaikki mittaavat samoilla kohderyhmillä sovittujen ohjeiden mukaisesti systemaattisesti ja kirjaavat saadut tulokset täsmällisesti!  Tulosten tulkinta – tavoitteiden asettaminen - toimenpiteiden valinta - seuranta Heli Valkeinen

17 Mittaaminen lyhyesti Ihmisellä jokin ongelma/hätä – tarvitsee apua
Määritellään / mitataan mikä ongelma – apuna mittarit Saadaan tulos – tulkitaan mittari + kaikki muu tieto Asetetaan tavoitteet – yhdessä ihmisen kanssa Päätetään toimenpiteet – yhdessä ihmisen kanssa Sovitaan seurannasta – yhdessä ihmisen kanssa Mitataan uudestaan – tulkinta – onko muuttunut? Asetetaan tavoitteet – päätetään toimenpiteet jne. Tavoite: ihminen saa avun Täyttyikö tavoite? Heli Valkeinen

18 Yhteistyössä laadukkaampaan mittaamiseen
Asiakas tuntee tilanteensa parhaiten Yhdenvertainen kohtelu Asiakkaiden oma arvio Onko tahtoa muuttaa käytäntöjä? Mittari on ammattilaisen apuväline; ei vähennä ammattitaidon merkitystä Ammattilaiset Vaaditaanko yhtenäisiä käytäntöjä? Järjestetäänkö koulutuksia? Esimiehet, päälliköt, johtajat Halutaanko 217 mittaria? Yhteinen keskustelu ja sopiminen Organisaatiot, alueet Tutkimustiedon hyödyntäminen Mittareiden ominaisuuksien tutkiminen Asiantuntijat / Tutkijat Mitä sisältöjä opetetaan? Opetussuunnitelmien laatijat / Opettajat

19 Mittarin validointivaiheet (mukailtu)
Mukaeltu seuraavasta dokumentista: PROMIS Instrument Development and Validation Scientific Standards, Version 2.0 (revised May 2013). Heli Valkeinen

20 VamO-hankkeessa ei (varsinaisesti) validoida mittareita
Validointi on pitkäaikainen ja monia vaiheita sisältävä prosessi, jossa mittarista kertyy tietoa ajan kuluessa Vaatii useita erilaisia tutkimusasetelmia Validointia ei tehdä laajasti VamO:ssa, vaan pyritään tunnistamaan soveltuvia mittareita ja välineitä haluttuihin käyttötarkoituksiin sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta ja käyttökelpoisuutta TOIMIA-arviointi ja soveltuvuusarviointi keskeisille mittareille Käyttökelpoisuusarviointi Heli Valkeinen

21 Huomioitavia asioita Työmenetelmä, arviointiväline vai mittari? Kysely? Eksote: Jos em. halutaan tarkastella asiakasosallisuutta, on tiedettävä mitä asiakasosallisuudella tarkoitetaan Käsite on avattava ja ns. purettava osiin Määriteltävä mitä arvioidaan / mitataan Työmenetelmän osalta määriteltävä miten esim. edistää / estää Mitkä on kriteerit, että voidaan sanoa työvälineen tai mittarin asiakasosallisuus –kelpoisuuden täyttyvän? Millaisia työvälineitä / mittareita etsitään? Espoo: Suunnitteilla pilotti – lyhytaikaisen hoidon vaikuttavuuden arviointi Miksi mitataan? Mitä mitataan? Ketä? Millä? Heli Valkeinen