Sosiaalityön tutkimuksen päivät

Esitys aiheesta: "Sosiaalityön tutkimuksen päivät"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalityön tutkimuksen päivät
Vammaissosiaalityön asiantuntijuus konsultaatiota edellyttäneiden tilanteiden valossa Sosiaalityön tutkimuksen päivät Marjo Romakkaniemi

2 OSALLISUUDEN VARMISTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN VAMMAISSOSIAALITYÖN ASIAKASPROSESSISSA (VamO) -hanke Toteutusaika – Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen – pääpaino palveluorganisaatioiden ja asiakkuuksien prosesseissa kehittämis- ja tutkimushanke Vammaissosiaalityön ja palvelujen asiakas­lähtöisyyden kehittäminen sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen palveluissa toimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen kolmannen sektorin roolin vahvistaminen syrjäytymisen ehkäisyssä yhteisöllisyyden vahvistaminen yhdenvertaisuus

3 Hankkeen keskeiset lähtökohdat
Asiakkuus - sujuvat asiakasprosessit - asiakasosallisuuden analyysi ja kehittäminen - tiedon saamisen ja tiedon tuottamisen yhdenvertaisuus Vammaissosiaalityö - erityisasiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen - toimivat, tutkimukseen ja kokeiluihin perustuvat osallisuutta vahvistavat, yhdenvertaiset käytännöt Yhteiskehittäjyys Yhteistutkijuus Vammaissosiaalityön asiakasprosessi Vammaissosiaalityön vahvistaminen Valtakunnallinen yhdenvertaisuu

4 Taustaa ja lähtökohtia
Tutkimusta vammaisuudesta ja kuntoutuksesta, mutta vain vähän vammaissosiaalityöstä Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista arjessa asenneilmapiirin vammaisia kohtaan koki huonoksi tai erittäin huonoksi yleensä Suomessa 51 %, asuinpaikkakunnalla 20 %, julkisissa palveluissa 49 %, järjestöissä 17 % 60 % kokenut syrjintää jollain elämänalueella viimeisen vuoden aikana vammaisten asiakasosallisuuden toteutumisessa on edelleen puutteita (esim. Kivistö 2014; Oikeusministeriö 2016; Gelech ym. 2017) Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän raportti

5 Vammaissosiaalityön haasteita (Laisi, Lappalainen & Vauramo 2016)
Asiakas-lähtöisyys Valinnan-mahdol-lisuus Infor- maatio ja tuki Osallistu-minen kuntoutus-poliittiseen työhön Palvelu-tarpeen määrittely, seuranta Vaihtelevuus (lain soveltaminen, palveluiden sisällöt ja saatavuus)  eriarvoisuus Arviointi- ja lainsäädäntöosaamisen vahvistaminen Kohdentuminen, oikea-aikaisuus Palvelutarpeen arviointi - diagnoosikeskeisyys Palvelusuunnitelmaa yleisesti pidetään toimivana välineenä – osa sitä mieltä, että jäävät yleiselle tasolle, eivät päivity – edellyttää osaamista vaikeavammaisuuden määrittely vaikea, suhde ikääntymisen tuottamaan toimintakyvyn laskuun Kirjataan asiakkaan toiveet ja syntyy kuva palvelulupauksesta, joka ei toteudu Päätöksentekoka ohjaa liiaksi raha ja kunnan taloustilanne Kelan vaikeavammaisille kohdennetun tutkimuksen mukaan terävin kritiikki oli tiedon saamisen puutteissa Järvikoski ym Kosciulekia mukaillen

6 Teoreettis-käsitteellinen viitekehys
keskustelut harkintavallasta (Juhila 2009; Evans 2010; Lipsky 2010; Rajavaara 2014, Blomberg ym. 2014) ja sosiaalityön asiantuntijuudesta Harkintavalta - hyvinvointipoliittisten tavoitteiden muokkaaminen käytännön toiminnaksi ja päätöksiksi harkintavalta kontekstuaalisena ilmiönä - sidos organisatorisiin (oikeudelliset, hallinnolliset, taloudelliset) ja professionaalisiin sitoumuksiin ja periaatteisiin sekä tilannekohtaisiin tekijöihin laaja harkintavalta sekä välttämättömyys että riski harkinnan sääntely - sosiaalityöntekijän tilivelvollisuus resurssit suhteessa toiveisiin ja tarpeisiin vähäiset organisaatioiden tavoitteiden ja moninaisuus ja sisäinen jännitteisyys Etunimi Sukunimi

7 Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuuksia (Freidson 2001; Fook 2002; Sipilä 2011; Rostila ym. 2011, Kam 2014) Valtateoreettinen keskustelu professioista; paikka ja tehtävä yhteiskunnallisessa työnjaossa, ammatillinen status teoreettisen tiedon ja käsitteiden soveltamiseen perustuva harkintavalta, työn itsenäisyys, ideologia, arvot (Freidson) Metodisuus (Kananoja 2017) tiedot ja taidot, etiikka (Fook, Sipilä) Kontekstuaalinen tieto (eri tietoperustojen soveltaminen yksittäistapauksissa tarkoituksenmukaisesti) ”sosiaalisen” katoaminen sosiaalityöstä, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, oikeudet, yhdenvertaisuus (Kam) Anita Sipilä Tieto:

8 Sipilä (2011) Sosiaalityöntekijöiden ammatillisen tiedon ulottuvuudet
1) psykososiaalinen tieto 2) teoreettinen ja tutkimusta korostava tieto 3) managerialistis-ekonomistinen tieto 4) oikeudellinen tieto 5) kunnallispoliittinen tieto 6) yhteiskunnallinen tieto 7) tieto psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen vaikuttavista tekijöistä Etunimi Sukunimi

9 Aineisto ja sen analyysi
Sosiaalialan osaamiskeskukseen vuosina osoitetut vammaispalvelun konsultaatiopyynnöt 82 konsultaatiopyyntöä niihin liittyvine konsulttien välisine keskusteluineen ja keskusteluista koottuine vastauksineen, 170 sivua Konsultit sekä kehittämistyössä että vammaissosiaalityössä Kehysanalyysi; kehys määrittää, millainen tapahtuma, kulttuurisesti ja ammatillisesti määrittyneet kehykset - arjen monikerroksisuus määrittää soveltuvien toimintamallien repertuaarin tie subjektiivisen tason tarkasteluun (Puroila 2002) Kehykset ilmentävät kulttuurisia käsityksiä ilmiöistä Kehyksen valossa erilaiset ilmiöt saavat merkityksensä Kehysten avulla tuodaan näkyväksi arjen tilanteiden monikerroksisuutta ja monitulkintaisuutta, kehys määrittelee, millaisesta tapahtumasta on kyse Kehysanalyysi ei käsitteellistä sosiaalista todellisuutta yksinomaan järjestyneisyyden kautta, vaan yhtä oleellista on tarkastella sitä, miten tällainen järjestyneisyys on haavoittuva, so. todellisuuden moniulotteisuutta. Etunimi Sukunimi

10 Tutkimuskysymykset Millaista asiantuntijuutta vammaispalvelun sosiaalityöntekijät kokevat tarvitsevansa konsultaatiopyyntöjen perusteella? Millaisten erilaisten kehysten kautta vammaispalveluiden asiakkaiden tilanteita tulkitaan ja Millaista vammaissosiaalityön asiantuntijuutta löytyneet kehykset rakentavat? Etunimi Sukunimi

11 Eettisyys, dialogisuus
Esimerkkejä tulkintakehyksistä ja niiden rakentamasta asiantuntijuudesta Eettisyys, dialogisuus Sosiaalisten oikeuksien toteutuminen Tulkinta rajoittavasta ja/tai mahdollistavasta, soveltamisalue Byrokraattis-rationaalinen, erilaisia etuja yhteen sovittava osaaminen Laillisuus-perustainen Vammaisuuden merkitys toimintakykyyn, selviytyminen, yksilöllinen tilanteen tulkinta Palvelu- ja etuusjärjestelmien hyödyntäminen Yhdenvertaisuus vammaisuudesta huolimatta Subjektivoiva osaaminen Lääketieteellis-perustainen Vuorovaikutussuhteet, perhesuhteet Itsenäisyys, valinnat, itsemääräämisoikeus Arjen rikastaminen, osallisuuden vahvistaminen Valtaistava osaaminen Arjen asiantuntijuus Kokonaisarvio, palvelutarpeen selvitys ja päivittäminen Muutososaaminen, prosessin fasilitoiminen Palveluissa navigoiminen Elämänkulullinen Liikutaan eri professioiden rajapinnoilla, mutta niiden sisällä olevat tulkinnat sosiaalisen näkökulmasta

12 ”Sosiaalinen” asiantuntijuus vammaissosiaalityössä
Painotetaanko inkluusiota – vai integraatiota Vammaisten oikeus työelämään (ihmisoikeuskysymys, potentiaalien käyttämättömyys) Vajavuuskeskeisyydestä toimintavalmiuksiin, sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkaan Asiakkaan osallisuus harkinnassa Sosiaalityön osaamisalueiden kehittämistarpeet (Sipilä 2011): eettinen osaaminen, sosiaalityön strateginen kehittäminen, yhteiskunnallinen vaikuttamisosaaminen, sosiaalityön tiedeperusta Etunimi Sukunimi

13 KIITOS

14 Lähteet: Blomberg, Helena & Kallio, Johanna & Kroll, Christian. (2014) Regulatiivista vai liberatiivista? Teoksessa Kalliomaa-Puha, Laura & Kotkas, Toomas & Rajavaara, Marketta (toim.) Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Kelan tutkimusosasto. Helsinki Evans, Tony (2010) Professional Discretion in Welfare Services. Beyond Street-Level Bureaucracy. Farnham: Ashgate. Fook, Jan (2002) Social work: critical theory and practice. Sage. London. Freidson, Eliot (2001) Professionalism. The Third Logic. San Francisco: University of California. Gelech, Jan & Desjardins, Michel & Matthews, Elise & Graumans, Raissa (2017) Why do working relationships not change? The need for a new approach to disability partnership research and social change. Disability & Society, DOI: / Juhila, Kirsi (2009) Sosiaalityön selontekovelvollisuus. Janus 17 (4), 296–312. Järvikoski, Aila & Hokkanen, Liisa & Härkäpää, Kristiina & Martin, Marjatta & Nikkanen, Pirjo & Notko, Tiina & Puumalainen, Jouni (2009) Johdanto. Teoksessa Järvikoski, Aila & Hokkanen. Liisa & Härkäpää, Kristiina (toim.) Asiakkaan äänellä. Odotuksia ja arvioita vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80. Helsinki. Kuntoutussäätiö. Kananoja, Aulikki (2017) Asiakastyön yleiset lähtökohdat sosiaalialalla. Teoksessa Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo (toim.) Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma. Helsinki. Kam, Ping Kwong (2014) Back to the ”Social” of Social Work: Reviving the Social Work Profession´s Contribution to the Promotion of Social Justice. International Social Work 57 (6), 723−740. Kivistö, Mari (2014) Kolme ja yksi kuvaa osallisuuteen monimenetelmällinen tutkimus vaikeavammaisten ihmisten osallisuudesta toimintana, kokemuksena ja kielenkäyttönä. Acta Universitatis Lapponiensis 283. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

15 Laisi, Nina & Lappalainen, Tiina & Vauramo, Mirja (2016) Selvitys vammaispalveluiden sosiaalialan ammattilaisten näkemyksistä. Invalidiliitto ry. Talnetia ry. Helsinki Lipsky, Michael (2010) Street-Level Bureaucracy: Dilemmas of the Individual in Public Services. New York: Russell Sage Foundation. Oikeusministeriö, Yhdenvertaisuusvaltuutettu (2016) ”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen”. Selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista arjessa. Helsinki. Puroila, Anna-Maija (2002) Erwing Goffmanin kehysanalyysi sosiaalisen todellisuuden jäsentäjänä. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. B. Tutkimusraportteja ja selvityksiä. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Rajavaara, Marketta (2014) Ammattilaisten harkintavalta sosiaaliturvan edellytyksenä ja riskinä. Teoksessa Kalliomaa-Puha, Laura & Kotkas, Toomas & Rajavaara, Marketta (toim.) Harkittua? Avauksia sosiaaliturvan harkintavallan tutkimukseen. Kelan tutkimusosasto. Helsinki Rostila, Ilmari & Mäntysaari, Mikko & Suominen, Tarja & Asikainen Paula (2011) Sosiaalityön professionaalisuuden erot kuntaorganisaatioissa – Organisaatiokulttuurien ja organisaatioilmapiirien kirjo. Janus 19 (2), Sipilä, Anita (2011) Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet - Tiedot, taidot ja etiikka työntekijöiden näkökulmasta kunnallisessa sosiaalityössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 28. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.