Kriisiviestintä rikos- ja riita-asioiden sovittelussa

Esitys aiheesta: "Kriisiviestintä rikos- ja riita-asioiden sovittelussa"— Esityksen transkriptio:

1 Kriisiviestintä rikos- ja riita-asioiden sovittelussa
Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta Aune Flinck Esityksen nimi / Tekijä

2 Sovittelun yhdenmukainen viestintä- ja vaikuttaminen
Yhdenmukaisella viestinnällä voidaan tukea sovittelupalveluiden kehittämistä vahvistaa yhteistyöverkoston vuorovaikutusta rakentaa yhteistyön ilmapiiriä toimijoiden välille ehkäistä päällekkäistä toimintaa ja korjata tiedottamisen puutteet yhdenmukaistaa lakien ja ohjeiden tulkintaa säästää henkilö- ja taloudellisia resursseja edistää väestön tietoisuutta sovittelupalveluista ja niiden merkityksestä Esityksen nimi / Tekijä

3 Kriisi ja erityistilanne
Voi alkaa äkkiä tai kehittyä hitaasti. Tavallisesti suuronnettomuus tai poliittinen kriisi, epidemia, tietojärjestelmähäiriö tms. Usein väestössä ja tiedotusvälineissä kiinnostusta herättävä tilanne voi saada aikaan kriisin. Tilanteet voivat johtaa esimerkiksi julkisuuskriisiin tai maineen tai uskottavuuden heikkenemiseen, jos viestintä ja tilanteen johtaminen on huonoa. Huono viestintäkin voi olla kriisi. Kaikki erityistilanteet vaativat tehostettua johtamista ja viestintää. Esityksen nimi / Tekijä

4 Esimerkkejä sovittelun kriiseistä
Sovittelun aikana tai jälkeen tapahtuva väkivallan teko tai onnettomuus. Sovittelun uskottavuuden menetys. Sovittelun toimijatahojen työntekijään tai sovittelijaan liittyvä, suurta julkisuutta herättävä tilanne. Sovittelutoimijoiden välinen tiedotusvälineitä kiinnostava konflikti tai henkinen tai fyysinen väkivalta, työpaikkakiusaaminen tms. Sosiaalisen median keskustelu voi synnyttää kriisin. Esityksen nimi / Tekijä

5 Esityksen nimi / Tekijä
Kriisiviestintä Onnistuneella viestinnällä hallitaan ja selviydytään kuormittuneista ja kriittisistä tilanteista. Perustuu normaalioloissa luotuun suunnitelmaan ja vakiintuneihin toimintatapoihin sekä selkeisiin tehtävä- ja vastuujakoihin - viestinnän vastuut ovat erityistilanteissa pääsääntöisesti samat kuin normaalitilanteissakin. Kriisiviestintä on osa tilanteen johtamista. Sovittelun maine ja uskottavuus testataan. Erityistilanteessa viestinnän tulee olla nopeaa, tehokasta, laajamittaista. Tilanteen johtaminen ja hallinta edellyttää ennakoimista. Esityksen nimi / Tekijä

6 Esityksen nimi / Tekijä
Viestinnän ja vaikuttamisen vastuu- ja tehtäväjako ja kriisiviestintäsuunnitelma Selkeä viestinnän työnjako ja eri toimijoiden tehtävänkuvat. Selkeät prosessit. Avoimuus, selkeys, nopea tiedon saatavuus ja ajantasaisuus. Tieto tavoittaa kohderyhmät ja on ymmärrettävää. Oikea, luotettava ja yhdenmukainen ja ristiriidaton tieto eri kohderyhmille, huhujen kumoaminen. Monikanavaista ja eri kieliryhmät huomioivaa. Kriisiviestintä rajoittaa erityistilanteiden laajentumista. Kriisitilanteiden ennakointi. Varautuminen ja valmistautuminen. Esityksen nimi / Tekijä

7 Sovittelun kriisiviestintäsuunnitelman laatiminen
Rikos- ja riita-asioiden sovittelun viestintä- ja vaikuttamistyöryhmän laatima ehdotus viestinnän ja vaikuttamisen työnjaosta vaatii hyväksynnän ja vahvistamisen. Viestintä- ja vaikuttamistyöryhmä laatii sovittelun kriisiviestintäsuunnitelman, jossa selkiytetään kunkin toimijan viestinnällinen vastuu erityistilanteessa. Kriisiviestintäsuunnitelma esitellään nk:lle ja tuodaan hyväksyttäväksi. Kriisiviestintäsuunnitelman lähtökohtina ovat kunkin organisaation omat kriisiviestintäohjeet Esityksen nimi / Tekijä