TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUMINEN

Esitys aiheesta: "TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUMINEN
Työkyky Aktivoiva kuntoutus

2 TYÖKYKY, työllisyys, työkyvyttömyys – kuntoutuksen viitekehyksessä
Marja Koukkari

3 Kuntoutustoiminnan perusta/ Vastuujärjestelmä Kohderyhmä
Kuntoutuksen tavoite ja luonne Erityisopetus peruskoulussa, ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai muussa ammatillisessa oppilaitoksessa Erityisopetusta tai ohjauspalveluja tarvitsevat peruskoulujen tai ammatillisen opetuksen oppilaat Peruskoulun erityisopetus, ammatillinen lisäkoulutus, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä opiskelijan muu kuntoutus Kelan järjestämä kuntoutus kuntoutujat, joilla sairauden tai vamman aiheuttama työkyvyttömyyden uhka tai työkyky on oleellisesti heikentynyt ( 2§) vaikeavammaiset alle 65-vuotaat (3§) muu kuntoutustarpeessa oleva työikäinen väestö, jolla ei oleellista haitan edellytystä (4§) ammatillinen kuntoutus; mm. koulutus, työkokeilu, työhön valmennus, TYK-toiminta (2§) Lääkinnällnen kuntoutus (3§) Harkinnanvarainen ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus (4§) Työeläkejärjestelmän mukainen kuntoutus; työeläkelaitokset, VKK Työeläkkeelle siirtyneet tai työkyvyttömyysuhan alaiset kuntoutujat Ammatillinen kuntoutus, työkokeilut, työhönvalmennus ja uudelleen koulutus Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus; VKK Työtapaturman, ammattitaudin tai liikennetapaturman johdosta kuntoutusta tarvitsevat Kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, ammatillinen koulutus, vaikeavammaisten sosiaalinen osallisuuden ja itsenäisyyden tukeminen mm. apuvälineet ja asunnon muutostyöt sekä elinkeinotuki Työhallinnon kuntoutus Työttömät vajaakuntoiset työnhakijat sekä vajaakuntoiset henkilöt Ammatinvalinta ja urasuunnittelu, työ- ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, työkokeilut työpaikalla, valmentava ja ammatillinen työvoimakoulutus, työolosuhteiden järjestelytuki, starttiraha asiakkaalle, palkkatuet työnantajalle Työterveydenhuolto Työssä käyvät, oireilevat ja vajaakuntoiset työntekijät Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Marja Koukkari

4 Linnakankaan ym. (2006) tutkimuksesta kävi ilmi, että kaikista vuotiaista vammaisista henkilöistä ( ) työkyvyttömyyseläkkeellä oli 73% ( 161 000), joista kuitenkin suuri osa ( 55 000-60 000) halusi tehdä työtä ja koki työkykynsä joko erinomaiseksi tai hyväksi. Tutkimuksessa todetaan, että vammaisten henkilöiden käyttämätöntä työvoimareserviä on runsaasti. Marja Koukkari

5 Työkyky itsessään ei sijoitu tietylle tieteenalalle, jonka vuoksi sen yhtenäistä määritelmää on lähes mahdoton tuottaa. Kuntoutuksen näkökulmasta ( Järvikoski 1994, 96-97) työkyky ymmärretään nykyään moniulotteisena ja laaja-alaisena ilmiönä aina yksilön voimavaroista ja työorganisaation ominaisuuksista yhteiskunnallisiin ja eri toimijoiden rooleja kuvaaviin tekijöihin. Työkyky on yksilön, hänen työnsä sekä ympäristön ominaisuus. Työkykyyn liitetään yksilötasolla mm. ammatilliset valmiudet, hallinnan tunne, työssä jaksaminen, työn merkitys ja arvomaailma, stressinsietokyky ja persoonallisuus, työhyvinvointi sekä työllistymiskyky. Työelämän tasolla työkykyyn liitetään mm. työn organisointi ja työnjako, työyhteisö, töiden sujuvuus, työn hallinta ja kiire, kehitysmahdollisuudet työssä, organisaatiomuutokset sekä työkuormituksen selvittäminen. Marja Koukkari

6 Työkykyisyys on dynaaminen tila, joka muuttuu työorganisaatiossa, työssä ja elinolosuhteissa tapahtuvien muutosten seurauksena. Yksilön työkykyisyyteen liittyy aina keskeisenä osana tuloksellisuus eli työhön kuuluu työssä menestyminen, selviytyminen ja jaksaminen kuin myös työn tulosten kohtaaminen, työmotivaatio ja työnilo. (Järvikoski 1994, 97; Ilmarinen ym. 2006, ) Marja Koukkari

7 Kuntoutuksen näkökulmasta työkyvyttömyys ymmärretään usein lääketieteellisenä kysymyksenä huolimatta kuntoutuksen tavoitteesta pyrkiä kohti sosiaalisen syrjäytymisen uhkaan tai työkyvyn heikkenemistä muista kuin lääketieteellisestä syystä. Mannilan ( 2001, 73) mukaan kuntoutustoiminnan arvioinnissa kiinnitetään liian vähän huomiota yhteiskunnan tason ilmiöihin, joilla on merkittävä vaikutus niin yksilö- kuin ympäristötason toimintoihin. Eräänä syynä voidaan pitää yksilötason sairauslähtöistä työkyvyn arviointia, joka muodostaa ihmisen profiilin työkyvystä ja työssä selviytymisestä. Marja Koukkari

8 Virran ( 2008, 58-59) mukaan vajaatyökykyisyyden asioita organisoitaessa tulisi korostaa entistä enemmän asiakasnäkökulmaa, jonka keskeisenä lähtökohtana ovat yksilön henkilökohtaiset prosessit ja niiden kokonaisvaltainen huomioiminen sen sijaan, että toimeenpannaan irrallisia ja toisistaan koordinoimattomia asioita. Marja Koukkari

9 Ilmarinen, Juhani & Gould, Raija & Järvikoski, Aila & Järvisalo, Jorma 2006: Työkyvyn moninaisuus. Teoksessa Gould, Raija & Ilmarinen, Juhani & Järvisalo, Jorma & Koskinen, Seppo (toim.): Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia Eläketurvakeskus. Helsinki. Järvikoski, Aila & Härkäpää, Kristiina & Manila, Simo 2001: Moniulotteinen työkykykäsitys ja työkykyä ylläpitävä toiminta. Kuntoutus 3, 3-11. Linnakangas, Ritva & Suikkanen, Asko & Savtschenko, Victor & Virta, Lauri 2006: uuden alussa vai umpikujassa? Vammaiset matkalla yhdenvertaiseen kansalaisuuteen. Stakes. Raportteja 15. Helsinki. Mannila, Simo & Peltoniemi, Jyri 1997: Köyhiä ja kipeitä. Terveydentila ja syrjäytyminen Kuntoutussäätiö. Tutkimuksia 57. Helsinki. Virta, Lauri & Järvisalo, Jorma 2008: Kelan järjestämien kuntoutus- ja työkykyarviointien ajoitus ja yhteydet sairauspäivärahaan ja eläkkeeseen. Kuntoutus Marja Koukkari

10 KUNTOUTUS ON: ” suunnitelmallista ja monialaista, yleensä pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa… ” ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen” ” lakisääteinen kuntoutus perustuu todettuun oireeseen, sairauteen, vajakuntoisuuteen tai vammaan – kuntoutuksen perusteiksi on alettu katsoa myös työkyvyn heikkenemisen tai vakavan sosiaalisen syrjäytymisen uhka” ( Valtioneuvoston kuntoutusselonteko 2002) Marja Koukkari

11 Kuntoutus elämänhallinnan tukijana:
” suunnitelmallista ja monialaista toimintaa, jonka yleistavoitteena on auttaa kuntoutujaa toteuttamaan elämänprojektejaan ja ylläpitämään elämänhallintaansa tilanteissa, joissa hänen mahdollisuutensa sosiaaliseen selviytymiseen ja integraatioon ovat uhattuina tai heikentyneet” ” perustuu kuntoutujan ja kuntouttajien yhteisesti laatimaan suunnitelmaan ja jatkuvaan prosessin arviointiin” ” sisältää yksilön voimavaroja, toimintakykyä ja hallinnan tunnetta lisääviä sekä ympäristön tarjoamia toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä” ” voi perustua sekä yksilö- että ryhmäkohtaiseen työskentelyyn ja siinä käytetään hyväksi lähiyhteisöjen sosiaalisia verkostoja” ( Järvikoski, A & Härkäpää, K 1995) Marja Koukkari

12 KUNTOUTUS ON VÄLIINTULO TILANTEESSA, JOSSA IHMINEN ON JOUTUNUT MORAALISTEN JA OMAA OLEMASSAOLOA KOSKEVIEN PERUSKYSYMYSTEN ETEEN. KOKEMUS ELÄMÄN HALLITTAVUUDEN ROMAHTAMISESTA VOI OLLA VAIKEAA, KOSKA YHTEISKUNTA KOROSTAA HENKILÖKOHTAISTA HALLINTAA JA ON VALMIS LEIMAAMAAN MENETYSKIERTEESSÄ OLEVAT PIITTAAMATTOMIKSI TAI TYÖHALUTTOMIKSI (Järvikoski 1994) Marja Koukkari

13 KUNTOUTUKSEN KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON AUTTAA KUNTOUTUJAA TOTEUTTAMAAN PYRKIMYKSIÄÄN TAI - MIKÄLI SIIHEN EI OLE MAHDOLLISUUKSIA – LUOPUMAAN AIKAISEMMISTA JA MUODOSTAMAAN UUSIA; SAAVUTTAMATTOMISSA OLEVISTA TAVOITTEISTA LUOPUMISTA, KOMPETENSSIEN LISÄÄMISTÄ NIILLÄ ALUEILLA, JOILLA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN ON REALISTISTA. KUNTOUTUKSEN TULISIA ANTAA MAHDOLLISUUKSIA SELLAISEEN ELÄMÄNHALLINTAAN JOSSA PRIMAARINEN JA SEKUNDAARINEN HALLINTA OVAT TASAPAINOSSA JA JOSSA HENKILÖKOHTAINEN AUTONOMIA EI OLE RISTIRIIDASSA YHTEISYYDEN KANSSA. (Järvikoski 1994) Marja Koukkari

14 Kuntoutujan voimavaroja kehittävät ympäristöön vaikuttavat toimenpiteet
Ristiriitatilanne Elämänhallinnan saavuttaminen Mihin, miten? Tilanteen arviointi Tavoitesuuntainen toiminta Toiminnan arviointi Ympäristön resursseja lisäävät ja esteitä poistavat toimenpiteet Marja Koukkari

15 KUNTOUTUKSEN ARVOT kuntoutussuunnittelun lähtökohtana
ONNELLISUUS; ELÄMÄNLAADUN LISÄÄNTYMINEN VAPAUS; VELVOLLISUUS KUNNIOITTAA KUNTOUTUJAN AUTONOMIAA, SUBJEKTIUTTA JA VALINNAN MAHDOLLISUUKSIA OIKEUDENMUKAISUUS; KUNTOUTUSTA TAVITSEVIEN TASA-ARVOINEN KOHTELU KUNTOUTUSPALVELUISSA Marja Koukkari

16 Y M P Ä R I S T Ö Y K S I yY L Ö K KUNTOUTUMISEN ULOTTUVUUDET
Marja Koukkari

17 ELÄMÄNHALLINTA ELÄMÄNPROSESSIN ELEMENTTINÄ
Yleistyneet hallintakäsitykset Elä-män-projek-tien, Hallinnan objektiivinen perusta Kompetenssit Elinehdot,aineel-linen turva Tavoit-teiden suuntainen toiminta/ toteutumat-tomuus selviytyminen Koettu hallinta (millaiset tavoitteet?) Tehdyt valinnat säätelevät elämän kulun muotoutumista Tavoitteiden ja keinojen määrit-tely Kyky valita ympäristöstä toiminnan kannalta olennaiset tekijät ja suunnitella tavoitteiden mukainen toimintamalli. Kyky ja valmius käsitellä todellisuuta, sosiaalisia ja aineellisia elämisen ehtoja. (ks. Lindroos, R 1993) Koettu kompetenssi tulkitaan yhdistelmäksi yleisistä hallintakäsityksistä ja pystyvyysodotuksista. Marja Koukkari

18 Aktivoiva kuntoutus; KUNTOUTUSOHJAUKSEN KEINOJA TYÖIKÄISTEN KUNTOUTUKSESSA
5. FLOW itseään toteuttava kuntoutus 3. ITSE ASETETTUJEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4.OPTIMISMI, TOIVO 1. OMAN ITSENSÄ JA TERVEYTENSÄ YMMÄRTÄMINEN 2. SISÄINEN HALLINNAN TUNNE KASVAA Järvilehto,S 1997: Hallinnan tunne työkyvyn kulmakivenä.) Marja Koukkari