Terveellinen työ -kampanja 2018–2019

Esitys aiheesta: "Terveellinen työ -kampanja 2018–2019"— Esityksen transkriptio:

1 Terveellinen työ -kampanja 2018–2019
Tunnista ja hallitse kemialliset tekijät työpaikalla

2 Johdanto kampanjaan Kampanjaa koordinoi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA). Kampanja järjestetään yli 30 maassa. Kampanjaa tukee yhteistyökumppanien verkosto: Kansalliset koordinointikeskukset Kampanjan viralliset yhteistyökumppanit Euroopan työmarkkinaosapuolet Mediakumppanit Enterprise Europe Network EU:n toimielimet EU:n muut virastot

3 Keskeiset tavoitteet Tietoisuuden lisääminen kemiallisten tekijöiden työpaikalla aiheuttamista riskeistä Ennaltaehkäisemisen kulttuurin edistäminen riskien poistamiseksi tai hallitsemiseksi tehokkaasti Syöpää aiheuttaviin aineisiin liittyvien riskien ymmärtämisen lisääminen Toimien kohdentaminen työntekijöihin, joilla on erityistarpeita ja jotka ovat erityisen alttiita Toimintalinjojen kehityksestä ja asiaa koskevasta lainsäädännöstä tiedottaminen

4 Mistä on kyse? Monet työntekijät altistuvat kemiallisille tekijöille työpaikoilla Euroopassa. Tietoisuus ongelmasta on usein vähäistä. Kemialliset tekijät voivat aiheuttaa välittömiä ja pitkäaikaisia terveysongelmia – esimerkiksi ihoärsytystä, hengityselinsairauksia ja syöpää turvallisuusriskejä, kuten tulipaloja, räjähdyksiä ja tukehtumista huomattavia kustannuksia yrityksille suojatoimenpiteiden ja vastuuvelvollisuuden takia.

5 Mitä kemialliset tekijät ovat?
Mitä tahansa aineita (kaasuja, nesteitä tai kiinteitä aineita), jotka vaarantavat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden: kemikaalit esimerkiksi maaleissa, liimoissa, desinfiointiaineissa, puhdistustuotteissa tai torjunta-aineissa prosessien yhteydessä syntyvät epäpuhtaudet, esimerkiksi hitsaushöyryt, piioksidi tai palamistuotteet, kuten dieselpakokaasut luonnossa esiintyvät aineet, kuten viljapöly, asbesti tai raakaöljy ja sen ainesosat Kemiallisia tekijöitä esiintyy todennäköisesti lähes kaikilla työpaikoilla. Vahinkoa voi aiheuttaa sekä lyhyt- tai pitkäaikainen altistuminen että pitkäaikainen kertyminen kehoon.

6 Kemiallisia tekijöitä koskevan direktiivin määritelmät
a) ’Kemiallisella tekijällä’ tarkoitetaan yksinään tai seoksessa olevaa alkuainetta tai seosta sellaisena kuin se esiintyy luonnontilassa tai jonkin työtehtävän yhteydessä tuotettuna, käytettynä tai vapautuneena, jätteiden päästöt mukaan lukien, riippumatta siitä, onko se tuotettu tarkoituksellisesti vai tahattomasti ja onko se saatettu markkinoille vai ei. b)’ Vaarallisella kemiallisella tekijällä’ tarkoitetaan i) kemiallista tekijää, joka jonkin asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 vahvistetun fysikaalisten ja/tai terveysvaarojen luokan mukaisesti luokitellaan vaaralliseksi aineeksi riippumatta siitä, onko kyseinen aine luokiteltu tuossa asetuksessa iii) kemiallista tekijää, joka ei täytä [...] vaarallisuusluokitusperusteita mutta saattaa aiheuttaa riskin työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle fysikaalis-kemiallisten, kemiallisten tai toksikologisten ominaisuuksiensa vuoksi ja sen tavan johdosta, jolla sitä käytetään tai se esiintyy työpaikalla, mukaan lukien kemialliset tekijät, joille 3 artiklan mukaisesti on määritelty työperäistä altistumista koskeva raja-arvo. ’Työtehtävällä, johon liittyy kemiallisia tekijöitä tarkoitetaan työtä, jossa käytetään kemiallisia aineita tai jossa niitä on tarkoitettu käytettäväksi missä tahansa vaiheessa, mukaan lukien valmistus, käsittely, varastointi, kuljetus tai hävittäminen ja edelleenkäsittely, tai jonka seurauksena kemiallisia aineita syntyy.

7 Fakta- ja tilastotietoja
Kemiallisia tai biologisia tekijöitä esiintyy EU-OSHAn yrityksille suunnatun kyselytutkimuksen1 mukaan 38 prosentissa yrityksistä. Suuret yritykset käyttävät usein yli tuhatta erilaista kemiallista tuotetta. Yksittäinen työntekijä voi olla kosketuksissa satojen erilaisten kemiallisten tekijöiden kanssa. EU:n työntekijöistä 17 prosenttia ilmoittaa olevansa ihokosketuksessa kemiallisten tuotteiden tai aineiden kanssa vähintään 25 prosenttia työajastaan2, ja 15 prosenttia hengittää sisään savua, höyryjä (kuten hitsaushöyryjä tai pakokaasuja), jauheita tai pölyä (kuten puupölyä tai mineraalipölyä). Uusia riskejä tulee esiin jatkuvasti. 1) Tiivistelmä – Toinen Euroopan yrityksille tehty kyselytutkimus uusista ja kehittyvistä riskeistä (ESENER-2), EU-OSHA, 2015, s. 5. Saatavana osoitteessa 2) Raportti kuudennesta Euroopan työolotutkimuksesta, Eurofound, 2016, s. 43. Saatavana osoitteessa

8 Fakta- ja tilastotietoja
Aloihin, joilla kemialliset tekijät ovat yleisiä, kuuluvat muun muassa maatalous (62 %), tuotantoteollisuus (52 %) ja rakennusala (51 %)1. Monilla aloilla kemikaalien käyttö (esimerkiksi torjunta- aineet, muovit ja eristys) on lisääntynyt kemikaalipohjaisen teknologian korvattua perinteiset työtavat. Vuonna 2014 Ruotsissa käytettiin 3,7 tonnia kemiallisia aineita asukasta kohden. 1) ESENER-2 – raportti: Managing Safety and Health at Work, EU-OSHA, 2016, s. 18. Saatavana osoitteessa

9 Miten kemiallisia aineita voi hallita?
Ennaltaehkäisyn kulttuurin luominen ja tietoisuuden lisääminen ovat avainasemassa. Kemiallisia tekijöitä koskevaa lainsäädäntöä on voimassa EU:ssa – työnantajien on oltava tietoisia oikeudellisista velvoitteistaan. Riskinarviointi on tehokkaan ennaltaehkäisyn kannalta ratkaisevan tärkeää. On otettava käyttöön tehokkaita ehkäisy- ja suojatoimenpiteitä. Työntekijät on pidettävä ajan tasalla siitä, mitä riskinarvioinnissa on saatu selville mille vaaroille he altistuvat, ja niiden mahdollisista vaikutuksista heihin mitä heidän on tehtävä itsensä ja muiden turvaamiseksi mitä heidän on tehtävä tapaturman sattuessa tai kun jokin menee pieleen. Käytännön työkalut ja ohjeet voivat auttaa yrityksiä hallitsemaan riskejä ja takaamaan työpaikan terveellisyys ja turvallisuus.

10 Riskinarviointi Riskinarviointeja on tehtävä kaikkien terveys- ja turvallisuusriskien havaitsemiseksi. Kaikkien – työnantajien, johtajien, työsuojelupalvelujen ja työntekijöiden – on oltava mukana. Riskinarvioinnin on katettava kaikki työntekijäryhmät ja alihankkijat sekä myös poikkeukselliset työtilanteet, esimerkiksi huolto- ja korjaustyöt. On tärkeää, että kaikki riskien poistamiseksi, korvaamiseksi tai hallitsemiseksi tehtävä työ katsotaan ensisijaiseksi. Riskinarviointi on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava, kun vaaratilanteita syntyy. Työntekijöille on tiedotettava hyvin tuloksista, ja heitä on koulutettava käyttämään ehkäiseviä toimenpiteitä. Yrityksille on saatavana työkaluja ja välineitä, joiden avulla ne voivat toteuttaa riskinarvioinnin.

11 Kemiallisten tekijöiden hallinta kolmessa vaiheessa
Selvitä vaarat: Laadi luettelo työpaikalla käytettävistä ja siellä syntyvistä aineista / kemiallisista tuotteista Kerää tietoa vahingoista, joita ne voivat aiheuttaa, ja siitä, miten tämä voi tapahtua, esimerkiksi merkintöjen ja käyttöturvallisuustiedotteiden avulla Arvioi, onko käytössä syöpää aiheuttavia tai perimälle vaarallisia aineita, joihin sovelletaan tiukempia sääntöjä Arvioi altistuminen: Selvitä, ketkä saattavat altistua, siivoojat ja huoltotyöntekijät mukaan luettuina Arvioi työntekijöiden altistuminen tarkastellen altistumisen tyyppiä, voimakkuutta, kestoa ja yleisyyttä, altistumisyhdistelmät mukaan luettuna Ota huomioon vaikutusten yhdistyminen muiden riskien kanssa, esimerkiksi tulipaloriskin, ihon kautta altistumisen tai märkätyön Määritä toimenpiteet: Vaaraluetteloa voidaan sitten käyttää toimintasuunnitelman laatimiseksi, mukaan lukien sen toteuttaja. Tarkista toimenpiteiden toteutus ja vaikutus.

12 STOP-periaate Työnantajien on laadittava tehokkaat ehkäisevät ja suojaavat toimenpiteet Osa vaarallisista aineista ja prosesseista voidaan poistaa kokonaan työpaikoilta (esimerkiksi suunnittelemalla uusia työprosesseja) Jos niiden poistaminen ei ole mahdollista, riskejä on hallittava ehkäisytoimenpiteiden hierarkian – STOP-periaatteen – avulla Substitution (korvaaminen turvallisilla tai vähemmän vaarallisilla vaihtoehdoilla) Technological measures (tekniset toimenpiteet, kuten suljettu järjestelmä tai ilmanvaihdon kohdepoisto) Organisational measures (organisaatioon liittyvät toimenpiteet, kuten altistuvien työntekijöiden määrän tai altistumisajan rajoittaminen) Personal protection (henkilösuojainten käyttö)

13 Lainsäädäntö Työnantaja on oikeudellisesti vastuussa työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamisesta. Työterveys- ja -turvallisuuslainsäädäntö, muun muassa direktiivi 89/391/ETY (työsuojelun puitedirektiivi) direktiivi 98/24/EY (kemiallisia tekijöitä koskeva direktiivi, CAD) direktiivi 2004/37/EY (syöpävaarallisia ja perimälle vaarallisia aineita koskeva direktiivi, CMD) Täydellinen katsaus asiaan liittyvään työsuojelulainsäädäntöön: Hyödyllistä tietoa kemikaalilainsäädännöstä: Asetus (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) Asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus)

14 Erityisen riskialttiit ryhmät
Tietyt työntekijäryhmät voivat olla erityisen alttiita kemiallisten tekijöiden aiheuttamille riskeille, muun muassa seuraavat: naiset nuoret työntekijät siirtotyöläiset tilapäiset työntekijät kouluttamaton tai kokematon henkilöstö siivoojat ja urakoitsijat Tämä saattaa johtua erityisestä herkkyydestä, kokemattomuudesta tai koulutuksen tai tiedon puutteesta. Näihin työntekijöihin kohdistuvat riskit on otettava huomioon riskinarvioinnissa.

15 Kampanjaan osallistuminen
Kampanjaan voivat osallistua kaikenkokoiset eri aloilla toimivat organisaatiot sekä yksittäiset henkilöt levittämällä ja julkaisemalla kampanja-aineistoa osallistumalla tapahtumiin ja toimintaan tai järjestämällä niitä käyttämällä kemiallisten tekijöiden hallinnan työkaluja ja edistämällä niiden käyttöä ryhtymällä kampanjakumppaniksi pysyttelemällä ajan tasalla sosiaalisen median avulla.

16 Kampanjan yhteistyökumppanien edut
Onnistuneet yhteistyökumppanuudet EU-OSHAn ja keskeisten sidosryhmien välillä ovat ratkaisevia kampanjan onnistumisen kannalta. Euroopan laajuiset ja kansainväliset organisaatiot voivat ryhtyä kampanjan virallisiksi yhteistyökumppaneiksi. Kampanjan mediakumppanit mainostavat kampanjaa. Etuihin kuuluvat tervetuliaispaketti kumppanuustodistus näkyvyys EU:ssa ja tiedotusvälineissä verkostoitumismahdollisuudet ja hyvien käytäntöjen vaihto muiden kampanjan yhteistyökumppanien kanssa kutsu EU-OSHAn tapahtumiin.

17 Terveellinen työ – Hyvän käytännön kilpailu
Tunnustus työpaikan innovatiivisista työsuojelukäytännöistä Organisaatioita palkitaan onnistuneista ja kestävistä aloitteista työpaikan kemiallisten tekijöiden hallinnassa. Osallistumismahdollisuus on organisaatioilla, jotka toimivat EU:n jäsenvaltioissa ehdokasmaissa mahdollisissa ehdokasmaissa Euroopan vapaakauppajärjestöön (EFTA) kuuluvissa maissa. Voittajat julkistetaan palkitsemistilaisuudessa.

18 Kampanja-aineisto Kampanjaopas Käytännön verkkotyökalu Raportit
Tiedotteet ensisijaisista aiheista Resurssien ja työkalujen tietokanta Tapaustutkimusten ja audiovisuaalisen aineiston tietokanta OSHwiki: päivitetty osio ja uudet artikkelit Napo-elokuvat Markkinointiaineisto Kampanjaesite Hyvän käytännön palkintoa koskeva esite Juliste Videot Verkkobanneri Sähköpostiallekirjoitus Linkkejä hyödyllisille sivustoille

19 Tärkeitä päivämääriä Kampanjan aloitus: Huhtikuu 2018
Hyvän käytännön palkinnot -kilpailu jäsenvaltioissa ja Euroopan tasolla: ja 2019 Terveellinen työ – hyvien käytäntöjen vaihdon tapahtuma: Vuoden 2019 toinen neljännes Euroopan työsuojeluviikko: Lokakuu 2018 ja 2019 Terveellinen työ – hyvän käytännön palkintojenjako - tilaisuus: Marraskuu 2019

20 Lisätietoa Lisätietoa kampanjan verkkosivuilla:
Tilaa kampanjan uutiskirje: Ajankohtaiset tiedot toiminnasta ja tapahtumista sosiaalisessa mediassa: Lisätietoa kotimaasi tapahtumista antaa kansallinen koordinointikeskus: