JOHDATUS OIKEUSINFORMATIIKKAAN Professori Rauno Korhonen:

§ @ JOHDATUS OIKEUSINFORMATIIKKAAN Professori Rauno Korhonen:
Juridiikan perusteet; klo 12-16 JOHDATUS OIKEUSINFORMATIIKKAAN @ 7.9. klo 9

Tervetuloa Lapin pääkaupunkiin!

Taustatietoa professorista:
- 15. vuosi oikeusinformatiikan professorina alkoi Väitöskirja vuonna Aiheena: Yhteiskunnan perusrekisterit ja tietosuoja. Lisensiaattityö (300 s.) vuonna Aiheena: Suomen väestökirjanpidon historiaa. Julkaissut myös 2005 teoksen Poliisin valvontakeinoista sekä kymmeniä artikkeleita eri aihepiireistä. Työskennellyt mm. assistenttina, Akatemian tutkijana ja yliassistenttina. Auskultoinut 1995 Lapin käräjäoikeudessa. Aiemmin myös opetusupseerina 6 kk, vanginvartijana 1 v ja nimismiehenä……. - Erikoistumisalueet: yksityisyys ja tietosuoja, tietoturvallisuus, sähköinen asiointi ja viestintä, julkisuus- ja salassapito, hallinnon avoimuus sekä sananvapaus Yleisemmin informaatio-oikeus ja viestintäoikeus Tiedekuntaneuvoston jäsen ja professoriliiton paikallinen luottamusmies! Oikeusinformatiikan instituutin johtaja s Oulu

--- Vastuu omasta opiskelusta, työnteon moraali!
TEESEJÄ YLIOPISTO-OPISKELUSTA UUSILLE OPISKELIJOILLE! - Yliopisto-opiskelu poikkeaa huomattavasti lukio-opiskelusta --- Vastuu omasta opiskelusta, työnteon moraali! ---Lukeminen on jokapäiväistä/kokopäiväistä työtä luentojen ja muun opiskelun ohella! - Opiskelu vaatii realistisen päivittäisen lukusuunnitelman laatimista jokaista tenttiä varten! --- Esim. ruutupaperille tai almanakkaan! - Tarkkaile oman opiskelusi edistymistä! --- Lukunopeus, yleinen ajankäyttö??- Älä vertaile liikaa edistymistäsi ja suorituksiasi muihin! - Opiskelun vastapainoksi on välttämätöntä rentoutua ja pitää huolta sosiaalisista suhteista sekä yleiskunnosta! Yöunet, liikunta, muut harrastukset, järjestötoiminta!

- Jos et lukukauden ja lukuvuoden lopussa ole päässyt välitavoitteisiin, mieti korjauksia opiskeluusi! - Älä erakoidu, pyydä tarvittaessa apua! --- professorit, assistentit, opintopäällikkö, YTHS, opintopsykologi, opiskelijapastori, kaverit - Jokaisella on oma elämäntilanteensa ja opiskelu etenee omaa tahtiaan! --- Suurin osa sisälle hyväksytyistä kyllä yleensä valmistuu aikanaan! - Opiskeluaika on ainutkertainen jakso elämässäsi! Ota siitä kaikki irti! - Jos mahdollista, luo aktiivisesti kontakteja opiskelijatovereihisi. Ne ovat hyvää pääomaa, kun työelämässä tarvitse tietoa ja apua!

OIKEUSINFORMATIIKKA ENNEN SYKSYN 2014 TUTKINNOUUDISTUSTA
Perusopintojakso: Oikeusinformatiikan perusteet (7 op.) (sisältää 20 h luentoja, 12 h pienryhmäharjoituksia ja tentin) Täydentävät perusopintojaksot (tenttipainotteisia): Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus (6 op.) Viestintäoikeus (6 op.) Oikeudellinen informaatio (8 op.) Tietosuoja ja tietoturvallisuus (8 op.) Sähköinen asiointi ja viestintä viranomaistoiminnassa (6 op.) Poliisi, informaatio ja tietojärjestelmät (5 op.)

Hallinto-oikeuden ja oikeusinformatiikan pooli (10 op)
OIKEUSINFORMATIIKKA SYKSYN 2014 TUTKINNOUUDISTUKSEN JÄLKEEN: Hallinto-oikeuden ja oikeusinformatiikan pooli (10 op) Valinnaiset opintojaksot (ONVAL….; tenttipainotteisia): Informaatio-oikeus ja tietotekniikkaoikeus (5 op.) Viestintäoikeus (5 op.) Tietosuoja ja tietoturvallisuus (5 op.) Sähköinen asiointi ja viestintä viranomaistoiminnassa (5 op.) Poliisi, informaatio ja tietojärjestelmät (5 op.)

OTM0007 Ajankohtaista viestintäoikeutta ja informaatio-oikeutta; 5 op
Uuden tutkintorakenteen maisteritutkinnon valinnainen opintojakso: OTM0007 Ajankohtaista viestintäoikeutta ja informaatio-oikeutta; 5 op Kurssi järjestetään kerran vuodessa ja siihen otetaan max 30 opiskelijaa Sisältö keskittyy mediaan ja sananvapauteen suhteessa yksityiselämän suojaan, tietosuojaan ja julkisuusperiaatteeseen. Toteutus vaihtelee vuosittain sisältäen luentoja, ryhmätöitä, esseitä ja vierailevia luennoitsijoita.

Notaaritutkielman laatiminen uudessa tutkintorakenteessa:
ON-tutkinnon notaarityöhön kuuluvat seuraavat vaatimukset: Notaaritutkielma (ONPOOL14); 10 op. Notaariseminaari (ONPOOL15); 5 op. --- 5 op sisältää 3 osiota ( op.); professori vastaa varsinaisesta notaariseminaarista 2 op., joka oikeusinformatiikassa toteutetaan tutkielman esittelyllä ryhmätapaamisessa. Oikeusinformatiikan uusi notaaritutkielmien ohjausryhmä aloitetaan yleensä kerran vuodessa tammikuussa!!!

Osa pakollisesta kurssikirjallisuudesta vuonna 1995!
Lukeminen kannattaa aina!!!!!

Voit kirjoittaa luentopäiväkirjaan seuraavista aiheista:
Suhteeni nykyiseen tietotekniikkaan ja verkkopalveluihin? Kuinka pitkään voisin elää ilman matkapuhelinta, sähköpostia ja sosiaalista mediaa? Miten riippuvainen olen näistä? Olenko nyt rehellinen vastatessani?

OIKEUSINFORMATIIKASTA
ja INFORMAATIO-OIKEUDESTA

- Oikeusinformatiikan suhteesta muihin oikeudenaloihin
- Oikeusinformatiikan kehityksestä - Oikeusinformatiikan yleinen osa - Oikeusinformatiikan erityinen osa: 1) Oikeudellinen tietojenkäsittely 2) Oikeudellinen informaatio 3) Tietotekniikka-oikeus 4) Informaatio-oikeus ----- Informaatio-oikeudessa yksityisyys, tietosuoja ja julkisuus, joista enemmän kevään pooliluennoilla.

Mitä oikeusinformatiikka on ?
Oikeusinformatiikka on määritelty oikeustieteelliseksi tutkimus- ja opetusalaksi, jonka puitteissa tutkitaan ja opetetaan oikeuden ja informaation sekä oikeuden ja tietotekniikan välisiä suhteita eri muodoissaan samoin kuin niissä ilmeneviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintakysymyksiä. (+ viestinnällinen näkökulma Korhonen) - Lapin yliopistossa (korkeakoulu) oikeusinformatiikka pakollisena oppiaineena jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. - Maamme ensimmäinen oikeusinformatiikan instituutti Instituutin johdossa toimii nyt professori Korhonen. - Syksyllä 2004 ensimmäinen oikeusinformatiikan professuuri Suomeen alkaen Korhonen jatkanut vakinaisena.

Ahti Saarenpää, yksityisoikeuden professori emeritus
Professori Saarenpää alkoi 1980-luvun alussa kehittämään suomalaista oikeusinformatiikkaa….>

Oikeustiede jakaantuu systemaattisesti eri oikeudenaloihin.
* Jaottelu saattaa vaihdella riippuen oikeuskulttuureista ja maista. * Perinteisesti oikeudenalat ovat jakautuneet yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen * On syntynyt oikeudenaloja, joissa liikutaan perinteisten oikeudenalojen rajapinnoilla ja työskennellään usean eri oikeudenalan käsitteistöillä. Näistä voidaan mainita oikeusinformatiikan ohella esimerkiksi naisoikeus, potilas- ja lääkintäoikeus, urheiluoikeus, viestintäoikeus, asianajo-oikeus, insolvenssioikeus ja mm. informaatio-oikeus, uusimpina vanhuusoikeus, saamelaisoikeus ja ehkä myös matkailuoikeus * Näiden uusien ”oikeudenalojen” sisällöstä voi olla eri tutkijoilla ja lainkäyttäjillä vaihtelevia käsityksiä.

OIKEUSINFORMATIIKAN KEHITYKSESTÄ
- Oikeusinformatiikkaa on luonnehdittu uudehkoksi, jatkuvaksi muuttuvaksi tieteeksi (oikeudenala). Sen taustalla on palveluyhteiskunnan muutos informaatioyhteiskunnaksi. Oikeusinformatiikka on yhteydessä monien perinteisten oikeudenalojen kiinnostuksen kohteisiin: - - Oikeusinformatiikka tarkastelee esim. tietokoneohjelmien tekijänoikeuksien kannalta osin samoja oikeudellisia kysymyksiä kuin immateriaalioikeus. - - Sähköinen kauppa on oikeusinformatiikan lisäksi esillä velvoite-, kauppa- ja vero-oikeudessa, sähköinen asiointi uuden lainsäädännön myötä myös hallinto-oikeudessa.

- - Henkilötietojen suoja ja tietosuoja ovat oikeusinformatiikan keskeisiä tarkastelukohteita, mutta niistä puhutaan myös henkilö- ja persoonallisuusoikeudessa. - - Asiakirjojen julkisuus ja julkisuusperiaatteen kysymykset ovat perinteisesti olleet osa julkisoikeutta, hallinto-oikeutta, mutta nykyään kiinteästi myös oikeusinformatiikkaa. - - Oikeusinformatiikkaa on pidetty myös ns. oikeuden yleistieteenä, jolloin sen juuret ovat oikeusteoriassa. Voidaankin sanoa, että oikeusinformatiikalle tyypillinen piirre on dynaaminen, muuttuva systematiikka eli oikeutta tarkastellaan eri näkökulmista, ei staattisista lähtökohdista.

Oikeusinformatiikan kehitykseen yhteiskunnan muutoksen tieteenä liittyy
- informaatioyhteiskunnan muutos oikeudelliseksi verkkoyhteiskunnaksi ja - hallintovaltion muutos yksilön asemaa korostavaksi oikeusvaltioksi. Oikeudellisella verkkoyhteiskunnalla tarkoitetaan yhteiskuntaa, 1) jossa tietotekniikan informationaalisen hyödyntämisen ja informaatioinfrastruktuurin sekä informaatiomarkkinoiden muutokset johtavat yhteiskunnan informaatio-oikeudelliseen oikeudellistumiseen 2) jossa oikeudellinen viestintä on muuttumassa sähköiseksi, digitaaliseksi viestinnäksi

Oikeudellisella verkkoyhteiskunnalla tarkoitetaan myös yhteiskuntaa
3) jossa hallinto on muuttumassa sähköiseksi, verkkojen avulla toimivaksi hallinnoksi ja informaatioprosesseiksi (informaatiohallinnoksi) – VRK -> Digi- ja väestövirasto 2020 4) jossa perusoikeuksien käyttö siirtyy merkittävässä määrin tietoverkkoihin 5) jossa tietotekniikan sekä tietojärjestelmien käyttö johtavat päätetyöskentelyn keskeiseen asemaan oikeudellisessa elämässä ja hallinnossa ---- Nämä seikat muuttavat oikeuskulttuuria, oikeudellista viestintää ja asettavat uusia vaatimuksia oikeudelliselle ammattitaidolle!!!

- Yhä laajempaa tieteellistä yleissivistystä vaativa tiede.
- Oikeusinformatiikka on paitsi monioikeudellinen eli oikeudenalojen rajoja rikkova tiede, myös monitieteinen eli tieteidenvälinen tiede. - Yhä laajempaa tieteellistä yleissivistystä vaativa tiede. - Oikeusinformatiikalla on kiinteät yhteydet tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn ja yleisemmin informaatiotieteisiin. - Oikeusinformatiikan harrastajan tulisi kulloinkin tutkittavasta aihepiiristä riippuen seurata tietotekniikan kehitystä, tiedon sosiologiaa, kognitiotiedettä, medioiden toimintaa sekä yleisemmin yhteiskunnan teknologiasidonnaisen muutoksen vaikutuksia muiden tieteiden kuten sosiologian piirissä.

- Oikeusinformatiikka on myös yhä kansainvälisempi tiede. Syynä mm:
1) oikeuslähdeaineistojen kansainvälistyminen (EU, EN, OECD, YK…), 2) oikeusteorian kansainvälinen luonne ja 3) tietotekniikan ja tietoverkkojen globaali leviäminen

- Yksin tietotekniikan kehitys ja tietokone eivät sinänsä anna riittävää aihetta oikeuden systematiikan muutoksiin tai uuden/uusien oikeudenalojen synnyttämiselle. --- Merkittävä osa tietotekniikkaan eri tavoin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä voidaan edelleen luontevasti ratkaista perinteistenkin oikeudenalojen puitteissa ja niitä kehittäen. Tällöin vaaditaan kuitenkin syvällisempää tietotekniikan ymmärtämistä!!!!!!!!!!!!!. - Oikeusinformatiikan tarpeen ja merkityksen perusteet on löydettävistä syvemmältä yhteiskunnallisesta muutoksesta: yhteiskunta tietoteknistyy, infrastruktuuri muuttuu, informaation määrä kasvaa ja informaatiomarkkinat paisuvat. Jatkuvasti kehittyvä oikeusinformatiikka tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin näkökulmiin, työskentelymetodeihin ja ajatusrakennelmiin.

Oikeusinformatiikan historiaa:
- Nykyaikaisen tietokoneen synty ja sen käyttömahdollisuuksien arviointi 1940-luvun lopulla antoivat keskeisen sysäyksen uuden oikeustieteellisen tutkimussuuntauksen ja sitä kautta uuden tieteenalan kehitykselle. Silti oikeusinformatiikalla on pitemmätkin, jopa monivuosisataiset juuret oikeusfilosofiassa, oikeusteoriassa ja oikeudellisessa informaation tutkimuksessa. (vrt. esim Pascalin ja Leibnitzin laskukoneet ja tietojenkäsittelyn perusteet)

Blaise Pascal Gottfried Leibniz

Antikytherasta, Kreikasta löydetty
Antiikin ajan ”tietokone”, yli 2000 vuotta vanha.

- Euroopassa Richard de Mulder Hollannissa…..
- Toisen maailmansodan jälkeen oikeustieteessä yhtenä ensimmäisistä tieteistä ryhdyttiin arvioimaan tietokoneen laskuominaisuuksien hyödyntämisen mahdollisuuksia oikeudellisessa elämässä - - yhdysvaltalainen Lee Lovinger ( ) ja jurimetriikka oikeustieteen aputieteenä. - Lähtökohtana oli tällöin tietokoneen käyttö oikeustieteen apuna siellä, missä oikeudellisiin toimintoihin sekä arvioihin tarvitaan täsmällistä, mitattua informaatiota. Oikeuden toteutumista haluttiin edistää ja seurata empiirisesti tietokoneiden tuella. - Jurimetriikasta (jurimetrics) on sittemmin muotoutunut oikeuden ja teknologian suhdetta yleisesti tarkasteleva oikeustieteellinen tutkimussuuntaus, jolla erityisesti Yhdysvalloissa on edelleen tärkeä asema. - Euroopassa Richard de Mulder Hollannissa…..

The Publication of Arizona State University

- Tietotekniikan käyttöönotto eteni aluksi hitaasti, mikä vaikutti oikeusinformatiikan vakiintumiseen erillisenä oikeustieteenä luvun vaihteen oikeustieteessä oikeuden ja tietotekniikan suhdetta koskevan tutkimuksen painopiste oli teoreettisissa, lähinnä kieleen ja päätöksenteon logiikkaan liittyvissä kysymyksissä -- oikeuskybernetiikka Euroopassa. (Norbert Wiener, Vittorio Frosini, Mario Losano, Suomessa osin Kaarle Makkonen…) - Vasta 1960-luvun loppupuolelta lähtien tietotekniikan monipuolistuva kehitys ja erilaiset käyttömahdollisuudet nostivat oikeusinformatiikan laajemmin esille. - Tuolloin oikeudellisia kysymyksiä syntyi tietokoneohjelmien tekijöiden suojan, erilaisten elektronisten asiakirjojen, laajojen henkilörekisterien tietosuojan sekä hallintoautomaation yleistymisen myötä (esim. väestörekisterit ja verotus Suomessa)

- Oikeusinformatiikka alkoi eriytyä omaksi oikeudenalakseen ja opetusalakseen 1970-luvun alkuun tultaessa. Yhteiskunta oli länsimaissa muuttumassa jälkiteollisesta yhteiskunnasta tietotekniikkaa hyödyntäväksi palveluyhteiskunnaksi. Olimme aloittamassa matkaa kohti informaatio- ja verkkoyhteiskuntaa, oikeudellista verkkoyhteiskuntaa. lukujen vaihteessa mm. Saksassa, Ruotsissa ja Norjassa kiinnostuivat useat tutkijat oikeuden, tietotekniikan ja informaation juridiikasta. (Herbert Fiedler, Wilhelm Steinmüller, Peter Seipel, Knut Selmer, Jon Bing)

- Sekä Osloon että Tukholmaan perustettiin oikeustieteellisten tiedekuntien yhteyteen oikeusinformatiikan instituutit. - Maailman ensimmäinen oikeusinformatiikan merkitystä ja teoriaa tarkastellut väitöskirja, Peter Seipelin Computing Law hyväksyttiin vuonna Tukholman yliopistossa  - Sittemmin oikeusinformatiikasta on väitellyt Pohjoismaissa lukuisia henkilöitä. Oslossa on 4 alan professuuria, Tukholmassa 3, Kööpenhaminassa 2 . Jon Bing, Oslo Peter Blume Kööpenhamina

Seipel Saarenpää

Oikeusinformatiikan kansainvälisiä tohtoreita ja professoreita:
Lee Bygrave Dag Wiese Schartum Cecilia Magnusson Sjöberg Herbert Burkert Erich Schweighofer Mads Bryde Anderssen

Jorma Kuopus hallinto-automaation puolelta 1988,
- Lappiin saimme v Suomen ensimmäisen professuurin. Oikeusinformatiikasta on Suomessa väitellyt kymmenkunta juristia: Jorma Kuopus hallinto-automaation puolelta 1988, Tuomas Pöysti ja Rauno Korhonen informaatio-oikeudesta vuosina 1999 ja 2003, OTT Tuomas Pöysti, kotoisin Rovaniemeltä, Artikla-aktiivi 90-luvun alussa. – Nykyinen oikeuskansleri!!!!

Annamari Turunen innovaatioista viestintäprosesseina 2005
sekä Jari Råman tietoturvallisuudesta 2006 (+ kesällä 2009 Tomi Voutilainen hallintotieteessä Joensuussa) Kunniatohtori, prof. Wolfgang Mincke Toiminut osa-aikaisena oikeusinf. professorina

Biometrinen tunnistaminen ja henkilötietojen suoja
Viimeisin oikeusinformatiikan alan väittelijämme on Juhani Korja tutkimuksellaan Biometrinen tunnistaminen ja henkilötietojen suoja Korja väitteli toukokuussa 2016, vastaväittäjänä professori Päivi Korpisaari (entinen Tiilikka), kustoksena prof. Korhonen. Ohjaajat olivat professorit Saarenpää ja Korhonen. Korja on aloittanut ylitarkastajan työt Poliisihallituksessa.

--- väitöskirjojansa odotellaan…!
LL.M Aleksander Wiatrowski LL.M Dino Girardi --- väitöskirjojansa odotellaan…!

Anu Ojala Anu viimeistelee väitöskirjaansa, joka tarkastelee mm. sähköistä kirjaa (eBook) tekijänoikeuksien, sopimusoikeuden ja tietosuojan näkökulmista. Anu on myös julkaissut nuorten kirjoja sekä lemmikkien oikeuksia käsitteleviä tietokirjoja.

- Käsite oikeusinformatiikka sai alkunsa Saksasta 1970-luvulla (Rechtsinformatik) professori Wilhelm Steinmüllerin työryhmässä. Käsitteellä haluttiin painottaa juuri sitä, että kyse on oikeuden ja tietojenkäsittelytieteen välisestä suhteesta, myös oikeustieteestä. Sittemmin käsitteeseen on jo pitkään liitetty myös oikeudellinen informaatio ja informaatio eri muodoissaan. - Anglosaksisessa maailmassa oikeusinformatiikkaa yleisemmin käytetään käsitettä computers and law tai computer law. - Nykyään esillä ovat myös käsitteet information technology law (IT-law) sekä information law. (Roy N. Freed (USA) ja Colin Tapper (GB)) W. Steinmüller, kuoli 2013

Mikä yhdistää tätä symbolia ja monikansallista yritystä???

II maailmansodan aikana monikansallinen IBM- yritys ja Natsi-Saksa tekivät yhteistyötä.
IBM suunnitteli tilauksesta Saksalle logistisia järjestelmiä, joissa käytettiin hyväksi Hollorith-reikäkortteja. Järjestelmien avulla mahdollistettiin mm. miljoonien ihmisten pakkokuljetukset keskitysleireille (Adolf Eichman). Erikoista tilanteessa oli se, että IBM:n pääkonttori oli USA:ssa. Eli välikäsien kuten puolueettoman Sveitsin kautta tehtiin bisnestä vihollisvaltion kanssa. Kts. Edwin Blackin työryhmien laaja julkaistu tutkimus IBM and the Holocaust (2001)

Hollorith -reikäkorttijärjestelmä käytössä sodan aikana!
. Hollorith -reikäkorttijärjestelmä käytössä sodan aikana!

Colossus - Colossus oli uusimpien tietojen mukaan maailman ensimmäinen ohjelmoitava elektroninen tietokone, joka kehitettiin II maailmansodan aikana brittiläisten tutkijoiden toimesta, jotta voitiin purkaa saksalaisten Enigma-salauslaitteen ja sen kehittyneemmän version (Lorenz) koodit. Colossuksen rakennutti insinööri Tommy Flowers. Hän kuului kuuluisan matema- tiikon Alan Turingin työryhmään. Colossuksen olemassaolo (ja tutkijoiden henkilöllisyydet) pidettiin pitkään sodan jälkeen salassa, koska se oli edelleen käyttökelpoinen kylmän sodan aikana.

Enigma – viestinsalauslaite, jota saksalaiset käyttivät mm
Enigma – viestinsalauslaite, jota saksalaiset käyttivät mm. sukellusveneissä. Liittoutuneiden saatua purettua koodin, he saattoivat syöttää saksalaisille harhaanjohtavaa informaatiota, jolla oli merkittävää vaikutusta II maailmansodan lopputulokseen. Mm. Normandian maihinnousu jne….

- ENIAC (Electronic Numerical Integrator And Computer) oli ensimmäisiä täysin elektronisia yleiskäyttöisiä tietokoneita. - Vaikka ENIAC oli ainoa lajiaan ja lopulta lähinnä kokeiluluonteinen hanke, projektista saatu kokemus vaikutti merkittävästi tieteen ja tietokoneiden kehittymiseen. - ENIAC kehitettiin vuosina USA:n armeijan tarvitsemia tykistön ballistiikan laskutoimituksia varten. Käytettiin sittemmin mm. vetypommin ja tuulitunnelien suunnittelemiseen. - Poistettiin käytöstä 1955. - Sen suunnittelijat J. Presper Eckert ja John William Mauchly kehittivät myöhemmin ensimmäisen magneettinauhaa datan varastointiin käyttäneen BINAC-tietokoneen. - Remington Rand Corporation (myöh. Unisys) osti heidän yrityksensä 1950 ja siellä tehty kehitystyö johti erään tärkeimmistä nykytietokoneen esiasteista, UNIVAC:n, kehittämiseen.

- Saksassa oli jo ennen sotaa Konrad Zuse kehittänyt toimivan tietokoneen. Saksan sodanjohto ei kuitenkaan – onneksi - kiinnostunut asiasta riittävästi. - Suomessa herättiin tietoteknologian kehitykseen vasta 1950-luvun alussa. - Ruotsalaiset olivat 1953 rakentaneet maailman tehokkaimman tietokoneen eli BESK:in (Binär Elektronisk Sekvens Kalkylator).

ESKO – Ensimmäinen suomalainen tietokone
Erilaisia laskentakoneita kehiteltiin siis jo ainakin 1600-luvulta lähtien. (Leibnitz, Babbage jne.) Varsinaisen tietokoneen kehityksen historia liittyy siis kiinteästi myös toisen maailmansodan ydinteknologiaan ja salakoodauksen purkuun – amerikkalaiset ja brittiläiset tutkijat sekä Marc- ja Eniac –laitteet. Eniac

Suomessa oli edelleen käytössä vain reikäkorttikoneita, kun Ruotsin kone kykeni tekemään laskutoimitusta sekunnissa. Matematiikkakonekomitea lähetti kaksi nuorta insinööriä, Hans Andersinin (k. 10/10) ja Tage Carlssonin (k. 6/08), Saksaan opiskelemaan matematiikkakoneen rakennusta. – ---Joutuivat mukaan kehittelemään ja suunnittelemaan vielä keskeneräistä laitetta. Andersin ja Carlsson palasivat keväällä 1955 Saksasta ja ryhtyivät kokoamaan ensimmäistä suomalaista tietokonetta, jota kylläkin tuolloin kutsuttiin matematiikkakoneeksi, sähköaivoiksi tai elektroniaivoiksi. Pitkällisen työn jälkeen vuoden 1959 lopulla valmistui ESKO eli Elektroninen Sarja Komputaattori. Se oli ensimmäinen Suomessa rakennettu tietokone ja toinen koko maassa. Postisäästöpankki oli jo 1958 tilannut maahan IBM 650 –koneen (sai nimeksi ENSI).

ESKO, joka on melkoinen järkäle, noin kolme metriä leveä ja kaksi metriä korkea laite, on nykyään Tekniikan museossa. ESKO:on asennettiin lähes 500 elektroniputkea, 2000 puolijohdediodia, 220 ferriittirengasta ja 4000 vastusta ja komponenttia. Laite oli vanhanaikainen jo syntyessään, sillä se kykeni suorittamaan vain 20 laskutoimitusta sekunnissa. Ruotsalaiset olivat kyllä tarjonneet oman laitteensa piirustuksia, mutta komitea päätyi halvemman saksalaisen kopioimiseen. ESKO oli käytössä vain vuoteen 1962 asti. Alkujaan vanhentuneenakin laitteena se merkitsi Suomessa tietokoneaikakauden alkua. Sen kehittäjistä Andersin toimi sittemmin IBM:llä, Valmetilla ja Teknillisen korkeakoulun professorina.

Esko ja sen kehittäjiä Andersin Carlsson

Teoksia informaatioyhteiskunnan kehityksestä:
Tala M. ja von Bell C., Ensin meitä ei uskottu. Tositarinoita suomalaisesta tietotekniikasta Tieturi Oy. Jyväskylä 2003. Manninen Ari T., Näin tehtiin Suomesta tietoyhteiskunta. TTL- julkaisusarja. Talentum. Jyväskylä 2003. Tienari Martti (toim.): Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa. Suomen Atk-kustannus Oy. Gummerus. Jyväskylä 1993. Davis Martin: Tietokoneen esihistoria Leibnizista Turingiin. Art House. Vantaa 2003. Mattelart Armand: Informaatioyhteiskunnan historia. Vastapaino. Gummerus. Jyväskylä 2003.

Oikeusinformatiikan osa-alueet:
* Oikeusinformatiikka voidaan tieteenä jakaa, kuten useimmat muutkin oikeustieteen osa-alueet, yleiseen ja erityiseen osaan. * Oikeusinformatiikan Yleisen osan puitteissa tutkitaan mm. - verkkoyhteiskunnan oikeudellistumista - uutta informaatioinfrastruktuuria - informaation merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa - uudistuvan oikeusvaltion informationaalisia reunaehtoja - lakimiesten/lakimiesammattikunnan ammattitaidolle verkkoyhteiskunnassa asetettavia vaatimuksia

Oikeusinformatiikan yleisestä osasta voidaan nostaa seuraavia tekijöitä, ilmiöitä ja käsitteitä:
@ informaatioyhteiskunta, tietoyhteiskunta ja tietämysyhteiskunta –käsitteet (Peter F. Drucker, Fritz Mahlup, Yonedi Masuda, Frank Webster) @ jokapäiväinen työ yhä enemmän informaationkäsittelyä digitaalisissa verkoissa ja sähköisissä ympäristöissä - - riippuvuus ja sidonnaisuus esim. sähköpostista, matkapuhelimista, verkkopalveluista, verkoissa olevasta informaatiosta - vapaaehtoisuudesta pakkoon!!??? @ yhä useammasta asiasta säädetään laissa - oikeudellistuminen, normitulva ja kansalaisen mahdollisuus ymmärtää oikeudellista informaatiota??– legitimiteetti???

Informaatioyhteiskunnan sukupolvi?

@ perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen kasvu ja vaikutus lainsäädäntöön
@ verkkoyhteiskunnan muuttuminen valvonnan yhteiskunnaksi?? – tunnistus kaikkiin järjestelmiin, teletunnistustiedot, kännykän paikannus, rekisterien yhteiskäyttö ja tietojen luovutus viranomaisten välillä, passiuudistus (sormenjäljet?), dronet jne.. @ tietoverkkojen yhä monipuolisempi käyttö - esim. verkkoäänestäminen, interaktiivisuus, kansalaisviestintä, Some @ työn kuvan muuttuminen: lakimieskin pääte- ja verkkotyöläisenä, pidemmälle vietynä vrt. esim. asianajopalvelut verkossa tai telelääketiede ja näiden edut ja riskit @ uusi informaatioinfrastruktuuri -- tiedon tai informaation valtatiet (highways)

@ Teletoiminnan vapautuminen Euroopassa, tekninen konvergenssi ja viestinnän sääntelyn laajentuminen
- sama verkko palvelee eri toimintoja (viestintä, maksuliikenne, kaupankäynti jne…) tai samoja palveluja eri välineillä (IP-puhelut, televisiolähetykset kännykkään, tietokoneelle) @ Tietoturvallisuuden merkityksen kasvu - jälleen vaatimuksia lainsäädännölle, - pankkitunnusten, luottokorttitietojen ja jopa identiteettien varkaudet, - verkkoinfrastruktuurin haavoittuvuus (Pankit yms.) --- ns. kriittinen infrastruktuuri (viestintä, energianjakelu, vesi, tiestö, rautatiet) @ Kyky hyödyntää oikeudellisia tietolähteitä, tietokantoja yms. - informaatiolukutaito?

@ Edellä kuvaillut oikeusinformatiikan yleisen osan lohkot voidaan liittää oikeuden yleistieteiden piiriin. Niillä on kosketuspintoja oikeusfilosofiaan, oikeusteoriaan, teoreettiseen lainoppiin ja käytännölliseen lainoppiin @ Oikeusinformatiikka toimii sillanrakentajana teorian ja käytännön välillä @ Vaikka laaja-alaisessa, erilaista asiantuntemusta vaativassa oikeusinformatiikassakin on havaittavissa erikoistumista tietyille aloille (esim IT-sopimusjuristit), korostuu oikeusinformatiikan yleisen osan merkitys tiedettä kokoavana ja koossa pitävänä voimana. @ Oikeusinformatiikan yleinen osa, yleistiede palvelee erityistiedettä, oikeusinformatiikan erityistä osaa eri alalajeineen. Oikeustieteen laajentuessa lakimiehen ammattitaidolta vaaditaan vankkaa metodista osaamista ja yleisten oppien hallintaa.

1) Oikeudellinen tietojenkäsittely 2) Oikeudellinen informaatio
Oikeusinformatiikan Erityinen osa jaetaan nykyään neljään eri tutkimusalaan (suomalaisesta näkökulmasta): 1) Oikeudellinen tietojenkäsittely 2) Oikeudellinen informaatio 3) Tietotekniikka-oikeus 4) Informaatio-oikeus Tietotekniikkaoikeuden ja informaatio-oikeuden välinen rajanveto on kansainvälisesti hieman epäselvä. Tietotekniikkaoikeuden, josta käytetään myös termiä IT-oikeus (Information Technology Law), voidaan myös katsoa sisältävän monin osin informaatio-oikeudelle tyypillisiä tekijöitä. - Nykyään yleisemmin ICT-Law eli Information and Communication Technology Law

1) Oikeudellinen tietojenkäsittely
Oikeudellisella tietojenkäsittelyllä (computers and law, tai EDV und Recht) tarkoitetaan yleisesti tietotekniikan hyödyntämismahdollisuuksia ja hyödyntämistä erilaisissa oikeudellisissa toiminnoissa tutkivaa oikeusinformatiikan osa-aluetta. - Tutkitaan erityisesti oikeudellisten tietojärjestelmien mahdollisuuksia, käyttöä ja merkitystä oikeudellisessa elämässä. Tyypillisiä tutkimusaiheita ovat asiantuntijajärjestelmien käyttö päätöksenteossa ja lainvalmistelussa sekä tuomioistuinlaitoksen ja hallinnon tietojärjestelmien kehitys ja vaikutukset Digital Justice!!!

Tutkijamme Juhana Riekkinen viimeistelee väitöskirjaansa, joka käsittelee tuomioistuinlaitoksen digitalisaatiota ja uudistunutta todistelulainsäädäntöä digital justice. Väitös kuuluu prosessioikeuden ja oikeusinformatiikan piiriin. Riekkinen auskultoi hiljattain Lapin käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Riekkinen toimi oikeusinformatiikan instituutin kesäharjoittelijana joitain vuosia sitten

* Oikeustieteellisestä näkökulmasta tutkittu koko oikeusinformatiikan elinkaaren ajan.
* Varhainen jurimetriikka oli alkujaan tyypillisesti juuri oikeudelliseen tietojenkäsittelyyn paneutunut tiede. --Kiinnostus uusiin mahdollisuuksiin, joita automaattinen tietojenkäsittely voi oikeustieteelle ja koko oikeudelliselle elämälle tarjota. * Oikeudellisen tietojenkäsittelyn tutkimuskohteet laajat: -automaattisen päätöksenteon mahdollisuuksien tutkiminen, hallinnon tietojärjestelmien oikeudelliset reunaehdot tietokoneistetun tuomioistuinsalin kehittäminen lakimiehen henkilökohtainen tietojenkäsittely päätteellä * Keskeisinä alueina voidaan tarkastella hallintoautomaatiota sekä päätöksenteon automatisointia.

- Hallintoautomaatio on noussut tärkeälle sijalle toimittaessa informationaalisesti ja kehitettäessä erilaisia tietoverkkojen käyttöön perustuvia hallinnollisia tietojärjestelmiä. (verotus, eläkejärjestelmät, sosiaalietuudet, väestökirjanpito, terveydenhuolto ym..) -- Tällöin korostuvat mm. henkilötietojen suojaa, julkisuutta sekä tietoturvallisuutta koskevat informaatio-oikeudelliset kysymykset. - Tietojärjestelmien kehittämisessä on sähköiseen asiointiin sekä sähköiseen hallintoon (informaatiohallinto) siirryttäessä otettava huomioon yhä enemmän oikeudellisia tekijöitä.

- Aiheen oikeudellista merkitystä korostaa erityisesti se, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon periaatteisiin voidaan perustuslain valossa lukea myös vaatimus julkisen vallan tietojärjestelmien laadukkaasta, häiriöttömästä toiminnasta - Tietojärjestelmät eivät enää ole vain teknisiä apuvälineitä toimistoautomaatiossa, vaan oikeudellisen toiminnan keskeisiä elementtejä digitaalisessa toimintaympäristössä. - Tässä merkitystä on Perustuslain oikeusturvasäännöksellä ja julkisuuslaissa säännellyllä hyvällä tiedonhallintatavalla:

Perustuslain 21§ (Oikeusturva):
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Julkisuuslain 18.1 § (Hyvä tiedonhallintatapa):
Viranomaisen tulee hyvän tiedonhallintatavan luomiseksi ja toteuttamiseksi huolehtia asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen asianmukaisesta saatavuudesta, käytettävyydestä ja suojaamisesta sekä eheydestä ja muusta tietojen laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä tässä tarkoituksessa erityisesti: 1) pitää luetteloa käsiteltäväksi annetuista ja otetuista sekä ratkaistuista ja käsittelyistä asioista tai muutoin huolehtia siitä, että sen julkiset asiakirjat ovat vaivattomasti löydettävissä; 2) laatia ja pitää saatavilla kuvaukset pitämistään tietojärjestelmistä sekä niistä saatavissa olevista julkisista tiedoista, jollei tiedon antaminen ole vastoin 24 §:n tai muun lain säännöksiä.

3) selvittää tietojärjestelmien käyttöönottoa sekä hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia valmisteltaessa suunniteltujen toimenpiteiden vaikutus asiakirjojen julkisuuteen, salassapitoon ja suojaan sekä tietojen laatuun samoin kuin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin tietoon liittyvien oikeuksien ja tiedon laadun turvaamiseksi sekä asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen suojan järjestämiseksi; 4) suunnitella ja toteuttaa asiakirja- ja tietohallintonsa samoin kuin ylläpitämänsä tietojärjestelmät ja tietojenkäsittelyt niin, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivattomasti toteuttaa ja että asiakirjat ja tietojärjestelmät sekä niihin sisältyvät tiedot arkistoidaan tai hävitetään asianmukaisesti ja että asiakirjojen ja tietojärjestelmien sekä niihin sisältyvien tietojen suoja, eheys ja laatu turvataan asianmukaisin menettelytavoin ja tietoturvallisuusjärjestelyin ottaen huomioon tietojen merkitys ja käyttötarkoitus sekä asiakirjoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvat uhkatekijät ja tietoturvallisuustoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset;

5) huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevilla on tarvittava tieto käsiteltävien asiakirjojen julkisuudesta sekä tietojen antamisessa ja käsittelyssä sekä niiden ja asiakirjojen ja tietojärjestelmien suojaamisessa noudatettavista menettelyistä, tietoturvallisuusjärjestelyistä ja tehtävänjaosta, samoin kuin siitä, että hyvän tiedonhallintatavan toteuttamiseksi annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista valvotaan. ---- Siis velvollisuus kouluttaa virkailijat myös lainsäädännön osaamisen kannalta!!!

Julkisuuslain 18.1 § sisältää siis säännökset hyvästä tiedonhallintatavasta ja sen toteuttamisesta.
Sen mukaiset velvoitteet voidaan jakaa tiivistäen neljään osakokonaisuuteen, joita ovat velvollisuus: 1) Laatia julkisuusperiaatteen toteuttamista palvelevat luettelot ja selosteet (1 ja 2 kohta) 2) Kartoittaa tietoon liittyvät oikeudet ja ottaa ne huomioon suunnittelutoiminnassa (3 kohta) 3) Selvittää ja toteuttaa asiakirja- ja tietohallinnossa sekä tietojärjestelmissä hyvä julkisuus- ja salassapitorakenne sekä turvata tietojen laatu, eheys ja suoja (4 kohta) sekä 4) Huolehtia henkilöstön koulutuksesta ja ohjauksesta sekä toiminnan valvonnasta (5 kohta)

- Julkisuuslain 18 §:n sääntelyä täydentää julkisuusasetus eli asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintavasta (1030/1999). - Julkisuusasetukseen lisättiin vuonna 2002 uusi valtionhallinnon viestintää koskeva 2 a luku. - Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) tuli voimaan (tästä jäljempänä enemmän….) - Huom! Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) tuli voimaan - Huom! Olemassa ovat myös: - laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004) ja - laki turvallisuusselvitysmenettelystä (177/2002) --- Laki korvattu uudella: Turvallisuusselvityslaki (726/2014) , joka tuli voimaan

- Lainsäätäjää kiinnosti aiemmin enemmän asiakirjat ja niiden julkisuus, nyt huomion kohteena ovat myös tietojärjestelmien sisältö, laatu ja käyttö. - Julkisuuslain 18 §:ää voidaankin pitää yhtenä suomalaisen julkisen hallinnon merkittävistä säännöksistä, joka avasi osaltaan tien myös sähköisen hallinnon kehittämiselle. - Sähköinen hallinto on ollut aidosti hallinnon uudenlaista kehittämistä oikeusvaltiossa. (vrt. myös perustuslain hyvä hallinto ja hallintolain 2 luku) - Sähköisen hallinnon ja sähköisen asioinnin kehittämisen taustalla ovat mm.: valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 1998, valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 2001, Euroopan unionin komission e-Eurooppa 2005 – toimintaohjelma sekä uudemmat tietoyhteiskuntastrategiat - Sähköisen asioinnin kehittämisessä voidaan löytää kolme merkityksellistä asiaryhmää: 1) julkisen vallan verkkotiedottaminen, 2) sähköisen asioinnin järjestäminen ja 3) sähköisten palveluiden toteuttaminen

- Verkkotiedottamisen taustalla säädöspohjalta ovat kuntalain ja sittemmin julkisuuslain säännökset, joita täsmennetty julkisuusasetuksessa ja valtioneuvoston kanslian viestintäsuosituksessa - Sähköisen asioinnin järjestämisen osalta lainsäädännön kehitys on ollut seuraava - laki sähköisestä viestinnästä tuomioistuimissa (1993) - laki sähköisestä asioinnista hallinnossa (1999) - laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (2003) voimassa, kumosi edellisen - laki sähköisistä allekirjoituksista (2003) - laki vahvasta sähköisestä tunnistamista ja sähköisistä allekirjoituksista (617/2009) –voimassa, kumosi edellisen

- viestintämarkkinalaki (2003) (lukuisine muutoksineen) -kumottu
- Sähköisten palveluiden toteuttamisen osalta on huomattava lainsäädännön kehityksessä mm. - laki tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoamisesta (2002) (ns. sähkökauppalaki) - kumottu - viestintämarkkinalaki (2003) (lukuisine muutoksineen) -kumottu - laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (2003) – laki voimassa edelleen - sähköisen viestinnän tietosuojalaki (2004) -kumottu (viimeisimmät muutokset ns. Lex Nokia ja 365/2011) vrt. työelämän tietosuojalaki (759/2004)- laki voimassa

TIETOYHTEISKUNTAKAARI
Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli tietoyhteiskuntakaaren, johon koottiin keskeiset sähköistä viestintää koskevat kansalliset säädökset. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle tammikuussa 2014. Tietoyhteiskuntakaari sisältää 45 lukua ja 352 pykälää. Aiemmin voimassa olleista säädöksistä poistettiin päällekkäisyyksiä ja sääntelyä pyrittiin selkeyttämään. Käsittelyyn eduskunnassa lisähaasteita toi EU-tuomioistuimen keväällä 2014 antama ratkaisu, jossa todettiin EU:n sähköisen viestinnän tunnistamistietojen tallentamisdirektiivi pätemättömäksi --- säännökset siihen liittyen meillä olivat nyt kumotussa sähköisen viestinnän tietosuojalaissa.

Viestintämarkkinalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki
TIETOYHTEISKUNTAKAARI Tietoyhteiskuntakaareen (917/2014) koottiin säännökset seuraavista nyt kumotuista säädöksistä: Viestintämarkkinalaki Sähköisen viestinnän tietosuojalaki Verkkotunnuslaki Laki tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoamisesta Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista Laki televisio- ja radiotoiminnasta Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista.

1.1.2015 voimaan tulleen uudistuksen pääteemoja:
TIETOYHTEISKUNTAKAARI voimaan tulleen uudistuksen pääteemoja: Päällekkäisten säännösten poistaminen sekä sääntelyn vähentäminen ja selkeyttäminen. Toimilupajärjestelmän uudistaminen. Toiminnan harjoittajan velvoitteet, johon kuuluvat mm. HMV-sääntely ja yhdysliikenne. Sähköisen viestinnän ja palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, viranomaisten avustamisesta aiheutuneiden kustannusten korvausasia. Kuluttajansuojaa koskevien säännösten tarkistaminen. Yksityisyyden suojaa koskevien säännösten tarkistaminen. - TIETOYHTEISKUNTAKAARESSA PAPERILLE PRINTATTUNA NOIN 100 SIVUA!!? LAAJIN SÄÄDÖKSEMME? – Tällaisen sääntelyn hyödyt ja haitat??????

Laki sähköisen viestinnän palveluista.
Tietoyhteiskuntakaaren nimike muutettiin yllättäen lailla 68/2018. -- Taustalla perustuslakivaliokunnan linjaus, jossa katsottiin, että käsite kaari on vanhanaikainen eikä nykyisellään kerro selkeästi säädöksen luonteesta ja merkityksestä. (vrt. holhouskaari, perintökaari, rakennuskaari jne…) Uusi nimike on ollut lähtien Laki sähköisen viestinnän palveluista. Vrt. HE liikennekaareksi -> laki liikenteen palveluista

- Sähköistä hallintoa kehitettäessä riittävää ei ole se, että sähköinen hallinto saadaan vastaamaan perinteistä hallintoa.---On erikseen analysoitava, millä tavoin uudella järjestelmällä edistetään perusoikeuksien toteutumista ja myös sitä, miten perusoikeudet saattavat vaarantua sähköiseen hallintoon siirryttäessä. - Sähköisen hallinnon kehittämisen keskeisimmät ongelmat liittyvät yhdenvertaisuuteen, yksityisyyteen, julkisuuteen, tiedonsaantiin sekä tietoturvaan. Kaikissa näissä on pitkälti kysymys perusoikeuksista. ---- Haasteina mm. anonyymi asiointi ja tiedonsaanti sekä tiedon käsittely viranomaisissa Oikeudellisen ja hallinnollisen päätöksenteon sekä lainvalmistelun automatisointi ei ole toistaiseksi enemmälti kehittynyt, vaikka on luotu asiantuntijajärjestelmiä ja päätöksenteon tukijärjestelmiä sekä pyritty hyödyntämään tietotekniikkaa lainvalmisteluohjelmistojen muodossa. (vrt. henkilötietolain 31 § kielto automatisoidun päätöksenteon käytöstä:)

HetiL 31 § Automatisoitu päätös
Sellaisen rekisteröidyn tiettyjen ominaisuuksien arviointiin tarkoitetun päätöksen tekeminen, joka tapahtuu ainoastaan automatisoidun tietojenkäsittelyn perusteella ja josta aiheutuu rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuksia tai joka muuten vaikuttaa häneen merkittävällä tavalla, on sallittu vain, jos: 1) siitä on laissa säädetty; tai 2) päätös tehdään sopimuksen tekemisen tai täytäntöönpanon yhteydessä edellytyksellä, että rekisteröidyn oikeuksien suojaaminen varmistetaan tai että päätöksellä täytetään rekisteröidyn sopimuksen tekemistä tai täytäntöönpanoa koskeva pyyntö. (- taustalla mm. luottotietokelpoisuutta arvioivat tietokoneohjelmat)

Sähköisestä hallinnosta informaatiohallintoon!!
- Mm. Ahti Saarenpää on meillä nostanut esiin yhdysvaltalaisten tutkijoiden Victor Mayer-Schönbergerin ja David Lazerin ajatukset siitä, että sähköisestä hallinnosta ollaan siirtymässä informaatiohallintoon. -- Hallintohan koostuu informaatioprosesseista, jotka ovat oikeusvaltiossa monin tavoin säänneltyjä. -- Toisaalta hallinnon toiminta on sidoksissa tietojenkäsittelyyn ja tietoverkkoihin. -- Tietojärjestelmät eivät ole toissijaisia teknisiä seikkoja vaan oikeudellisen toiminnan keskeisiä elementtejä digitaalisessa toimintaympäristössä. --- Päätöksenteko oikeudenkäynnissä tai hallintopäätös eivät saa viivästyä tietojärjestelmien toimimattomuuden tai heikon toiminnan vuoksi. Viranomaiset ja virkamiehet eivät voi siirtää vastuuta toiminnan viivästyksistä tietojärjestelmien syyksi!!!! - Esim. EOA (3498/2/04) (Toimeentulotukihakemusten käsittely ja tietojärjestelmäongelmat, jotka eivät voi olla perusteena viivästyksille.)

Saarenpää on todennut, että informaatiohallintoa yksityiskohtaisemmin tarkasteltaessa keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää ns. tiedon tietä. -- Yksittäiseen asiaan liittyvän informaation elinkaari on kokonaisuudessaan oikeudellisesti tärkeä ja sitä arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: - tietojärjestelmien laatu; - tietoturvallisuuden taso; - yhteentoimivuus; - käytettävän informaation määrä ja laatu; - sähköinen asiointi; - kansalaisvaikuttaminen; - viestintä ja medialiitynnät; - poikkeusvalmiudet; - arkistointi Näistä enemmän kts. artikkeli Saarenpää: Oikeusinformatiikka. Teoksessa: Oikeus tänään (2016)

TIETOHALLINTOLAKI – INFORMAATIOHALLINTOLAKI vai YHTEENTOIMIVUUSLAKI???
- Julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteentoimivuus on ollut pitkään yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen ongelma. - Eduskuntaan vietiin syksyllä 2010 HE julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevaksi lainsäädännöksi. - Puhekielessä käytetty nimeä Tietohallintolaki, nyttemmin Yhteentoimivuuslaki, joidenkin mielestä nykyaikaisempi olisi Informaatiohallintolaki. - Lailla monia tavoitteita, mm. lisätä huomattavasti Valtiovarainministeriön toimivaltaa julkisen sektorin tietohallinnon kehittämisessä (huom JulkICT-hanke), tuoda valtionhallintoon konsernirakenteen ja konsernijohtamisen sekä muuttaa asteittain eri hallinnonalojen ja koko julkisen hallinnon tietojärjestelmät yhteentoimiviksi.

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) - voimaan 1.9.2011
1 luku Yleiset säännökset 1 § Lain tarkoitus 2 § Lain soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön 3 § Määritelmät 2 luku Tietohallinnon ohjaus 4 § Ohjaus 5 § Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 6 § Julkisen hallinnon tietohallinnon standardi 3 luku Yhteentoimivuus 7 § Julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuus 8 § Toimialakohtainen tietojärjestelmien yhteentoimivuus 9 § Julkisen hallinnon viranomaisen tietojärjestelmien muuttaminen 10 § Tallennettujen tietojen hyödyntäminen 11 § Yhteiset palvelut 4 luku Erinäiset säännökset 12 § Tietojen saatavuus 13 § Voimaantulo

Laissa tarkoitetaan (3 §) julkisen hallinnon:
Tietohallinnolla tukitoimintoa, jolla turvataan julkisten hallintotehtävien hoitaminen tietoja viestintäteknisiä menetelmiä ja keinoja hyväksikäyttäen; Tietojärjestelmällä tiettyä käyttötarkoitusta varten kerätyistä tiedoista muodostettua automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettyä tiedostoa tai tietovarantoa, jonka avulla käyttäjä voi tuottaa palveluja tai suorittaa muita tehtäviä järjestelmän käyttötarkoituksen ja tietojen käsittelyä koskevien vaatimusten mukaisesti; Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tiehallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osien välisestä suhteesta. Tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja.

UUSI TIEDONHALLINTALAKI TULOSSA…..>
Tiedonhallintaa käsitellään nykyisin useassa säädöksessä. Parhaillaan valmistellaan uutta tiedonhallintalakia, johon on tarkoitus keskittää julkisen hallinnon tiedonhallintaa koskevat säännökset. Uudella yleislailla määritetään tiedon koko elinkaaren hallinta julkisessa hallinnossa. Tarkoituksena on, että jo toimintoja suunniteltaessa ja tietojärjestelmiä toteutettaessa viranomaiset ottaisivat huomioon tietojen hyödyntämisen muiden tahojen toiminnassa –> viranomaisten tiedonvaihdon tehostaminen. Uudella säädöksellä on tarkoitus korvata julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu laki, arkistolaki sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa säädetyn lain tiedonhallintaa koskevat säännökset.

MYÖS ”UUTTA”: tuli voimaan pitkään valmisteltu Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010) --- HE 102/2009 vp. - Laissa säädetään lainkäyttöasioiden käsittelyä ja täytäntöönpanoa sekä oikeusministeriön hallinnonalan tutkimus- ja suunnittelutoimintaa palvelevasta valtakunnallisesta tietojärjestelmästä, siihen talletettavista tiedoista, talletettujen tietojen luovuttamisesta ja muusta käsittelystä sekä tuomioistuinten, syyttäjäviranomaisten ja oikeusaputoimistojen velvollisuudesta liittyä tietojärjestelmään ja toimittaa siihen tietoja. - OIKEUSHALLINNON VALTAKUNNALLINEN TIETOJÄRJESTELMÄ muodostuu ratkaisuja päätösilmoitusjärjestelmästä, diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä sekä raportointi-, tilasto- ja arkistojärjestelmästä. - OIKEUSHALLINNON VIRANOMAISELLA eli tuomioistuimella, syyttäjäviranomaisella ja oikeusaputoimistolla on velvollisuus liittyä oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään ja välittää tietoja. - OIKEUSREKISTERIKESKUS toimii oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän rekisterinpitäjänä.

2) Oikeudellinen informaatio
Oikeudellisen informaation tutkimuksen painopistealueita ovat oikeudellinen tiedonhallinta ja tietohuolto sekä oikeudellisen informaation välittyminen yhteiskuntaan. Lakimieskoulutuksen näkökulmasta informaatiolähdeoppi oppina oikeudellisten informaatiolähteiden optimaalisesta sisällöstä ja käytöstä muodostaa tärkeän opetuksellisen kokonaisuuden.

Asianajotoimisto Borenius § Kemppinen julkisti 10. 8
Asianajotoimisto Borenius § Kemppinen julkisti seuraavanlaisen työntekijän hakuilmoituksen: Haemme tietopalveluumme Helsingin toimistoon OIKEUSINFORMAATIKKOA Sinulla on oikeustieteellisen koulutusalan tutkinto tai jatkotutkinto yliopistosta. Olet hankkinut jo kokemusta juridisesta tiedonhausta esimerkiksi tietopalveluissa. Sinulla on mahdollisesti myös informaatikon pätevyys ja/tai opintoja kirjasto- ja informaatioalalta. Työkokemus asianajoalalta katsotaan eduksi. Arvostamme myös yritysinformaation tuntemusta. Tehtäviisi kuuluu kirjasto- ja tietopalvelutoimintomme kehittäminen. Vastaat siitä, että kirjaston hankintapolitiikka vastaa liiketoiminnan tarpeisiin niin painetun aineiston kuin tietokantojen osalta. Vastaat myös siitä, että tiedonhaut ja seurantapalvelut suoritetaan laadukkaasti. Juridisen tiedon ammattilaisena tunnet hyvin juridiset tiedonlähteet sekä niiden luotettavuuden ja osaat tiivistää tulokset eteenpäin juristeillemme ymmärrettävällä tavalla. Järjestät sisäistä koulutusta tiedonlähteiden käytöstä niin toimiston omalle henkilökunnalle kuin sidosryhmillekin. Olet aktiivinen ja ulospäin suuntautunut, tiimityö sujuu sinulta hyvin. Kykenet toimimaan kiireessä ja osaat priorisoida tehtävät. Olet hyvä viestimään niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Osallistut omalla tärkeällä panoksellasi toimiston sisäisiin kehityshankkeisiin Lisätietoja tehtävästä antaa Knowledge Manager Harri Lindroth.

* Oikeudellisen informaation tuottaminen pitkään itsestään selvyytenä, johtuen Suomen Laki -teoksesta ja yhä lisääntyvästä oikeuskirjallisuudesta. * Oikeudellisen informaation tutkimus on aiemmin kuulunut yleisen oikeustieteen ”marginaalikysymyksiin”. Nykyään se kuuluu kiinteästi oikeusinformatiikan tutkimusintresseihin. * Oikeus viestintään ja oikeusvaltiossa oikeudellisen informaation tuottaminen ja tietohuolto ovat keskeisessä asemassa perusoikeuksien toteuttamisessa. * Oikeudellisen viestinnän näkökulmasta oikeusvaltiossa ei saa olla ns. salaista lainsäädäntöä. * Muunkin keskeisen julkisen oikeudellisen informaation tulisi olla virheetöntä sekä tehokkaasti tavoitettavissa, käytettävissä ja ymmärrettävissä oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä, hallinnossa ja yleisemminkin aina oikeussäännöksiä tarvittaessa ja sovellettaessa.

Salaisella lainsäädännöllä tarkoitetaan
sellaista merkittävää virallista oikeuslähdemateriaalia, joka saatavuudestaan huolimatta on heikosti tai ei lainkaan tavoitettavissa teknisistä, taloudellisista, kielellisistä, sisällöllisistä, ajallisista tai alueellisista syistä. - Esimerkiksi verkossa julkaistava oikeudellinen materiaali ei laitteistojen ja yhteyksien sekä niiden kalleuden vuoksi ole kaikkien kansalaisten käytettävissä. (vrt. periaate kansalaisen velvollisuudesta tuntea voimassa oleva laki) - Laajemmassa merkityksessä salaiseen lainsäädäntöön voidaan lukea ns. esitöissä säätäminen eli säädöstekstin sanamuoto ja perustelulausumat eivät vastaa toisiaan. - Myös normien nopea vaihtuvuus ja nopea voimaantulo niiden julkaisemisen jälkeen voidaan tulkita salaiseksi lainsäädännöksi.

luvun alussa alkanut oikeudellisten tietopankkien nopea leviäminen aiheutti tarpeen tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen oikeudellisen informaation käytössä ja tutkimuksessa - - Esille nousi myös kysymys elektronisen lukemisen (eLiteracy) taidosta eli kyvystä hakea ja lukea oikeudellista informaatiota tietopankeista tehokkaasti tiedonhakuohjelmien avulla. - Tässä on yhä enemmän korostunut oikeudellisen ammattitaidon osuus eli elektroninen lukeminen on nykyään osa lakimiehen välttämätöntä taidollista perusmetodia. - Siirtyminen avointen tietoverkkojen kautta selainten avulla tapahtuvaan tietopankkien käyttöön sekä hypertekstien käyttöönotto tietopankkien sisältämissä dokumenteissa ovat lisänneet tutkimuksen ja koulutuksen tarvetta. - Oikeudellisia tietopankkeja käytetään edelleen varsin suppeasti vain niiden yleisimpiä hakuominaisuuksia hyödyntäen (vrt. ns. käsivarren mitan sääntö)

Eläkeikä nousee – professori työssään v. 2040?
Vai perusopiskelija, jolla valmistuminen ”hieman” viivästynyt?

Informaatiolukutaitoinen opiskelija:
Elektronisen lukutaidon (eLiteracy) ohella puhutaan laajemmin informaatiolukutaidosta, josta on luotu erityiset standardit: Informaatiolukutaitoinen opiskelija: 1. Määrittelee tarvittavan tiedon luonteen ja laajuuden 2. Hakee tarvittavan tiedon tehokkaasti 3. Arvioi tietoa ja sen lähteitä kriittisesti ja liittää valitsemansa tiedon omaan tietopohjaansa ja arvojärjestelmäänsä 4. Käyttää yksin tai ryhmän jäsenenä tietoja tehokkaasti hyväkseen saavuttaakseen tietyn tavoitteen. 5. Ymmärtää useita taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedon käyttöön, ja käyttää tiedonlähteitä ja tietoja eettisesti ja laillisesti oikein.

OIKEUDELLISET TIETOVARANNOT
- Tärkeimmän oikeudellisen informaatioaineiston muodostaa virallinen oikeuslähdeaineisto, joka koostuu säädöksistä, lainvalmisteluaineistoista ja oikeuskäytännöstä. - Asianmukaisesti järjestettynä ja ylläpidettynä kokonaisuutena niistä muodostuu virallinen oikeudellinen perustietovaranto, joka toimii oikeudellisen elämän keskeisenä tiedollisena miljöönä. Tämän kehittämiselle on oikeusvaltiossa asetettava erityinen paino. - Oikeudellisen perustietovarannon kehittämiselle ja ylläpidolle asetetaan keskeisiä yleisiä periaatteita. Niistä keskeisimmät ovat oikeudellisen informaation 1) saatavuus; 2) oikeellisuus; 3) tavoitettavuus; 4) haettavuus; 5) ymmärrettävyys; 6) käytettävyys ja 7) halpuus

1) Saatavuus: Virallisaineisto on julkista ellei perustellusta salassapidosta tai yksityisyyden suojasta muuta johdu. Oikeudellisen perusinformaation tulee olla tietovarannoissa mahdollisimman täydellisesti saatavissa. 2) Oikeellisuus: Kansalaisilla on oltava oikeus luottaa siihen, että virallisinformaatio on virheetöntä. Aiemmin valtiovalta on ottanut vastuun vain perinteisessä muodossa olevasta informaatiosta kuten säädöksistä (vrt. laki Suomen säädöskokoelmasta ja sen muutos 1197/2010)

3) Tavoitettavuus: Virallisaineiston tulee olla kansalaisten saatavissa mahdollisimman ajantasaisena ja lisäksi käyttäjien helposti hyödynnettävissä alueellisista, erilaisista tallennustavoista tai kustannuksista muodostuvista kynnyksistä vapaana. 4) Haettavuus: Virallisinformaatio tulee olla esim. kirjallisuuden indeksoinnin ja asiasanoituksen kautta järkevästi ja tehokkaasti järjestettyä (tietopankit ja tietokannat, dokumentit osineen) 5) Ymmärrettävyys: Virallinen oikeuslähdeaineisto tulisi olla sekä sisäiseltä että ulkoiselta luettavuudeltaan mahdollisimman monen ihmisen, ei vain lakimiesten, sellaisenaan tai tiedon tuottajien tarjoamin neutraalein viittein taikka selostuksin asianmukaisesti ja suhteellisen vaivattomasti ymmärrettävissä.

6) Käytettävyys: On kyse siitä, missä muodossa ja miten informaatio voidaan siirtää tietovarannosta päätekäyttäjän omiin järjestelmiin. Tähän vaikuttaa informaatiologistiikka ja erilaiset standardit tai merkintäkielet, joiden avulla informaatio on merkitty dokumenttijärjestelmiin. (- kaupalliset rajoitukset) 7) Halpuus: Virallisen oikeudellisen informaation tulee olla ilmaista tai ainakin halpaa. Sama vaatimus voitaisiin asettaa yksityisen sektorin tuottamalle informaatiolle, jolla on johtava markkina-asema. (Vrt. Valtion maksuperustelaki, julkisen tiedon uudelleenkäyttödirektiivi (PSI) ja Open Data- ja My Data -keskustelu, kansalaisen velvollisuus tuntea laki, perusrekisterit ja laki Suomen säädöskokoelmasta)

Oikeudellisesta tietohuollosta ja oikeudellisista perusteoksista
- Oikeudellisella tietohuollolla tarkoitetaan yleisesti niiden toimenpiteiden ja toimintojen kokonaisuutta, joiden avulla tuotetaan, ylläpidetään, kehitetään, markkinoidaan ja säilytetään oikeudellisen tietovarannon muodostavaa oikeudellista informaatiota. - Tietohuoltoon osallistuvat eri tahot kuten eduskunta, yliopistot, oikeudelliset järjestöt ja kustantajat sekä yhä enemmän kirjastolaitos. - Laissa Suomen säädöskokoelmasta (188/2000) asetettiin jo aiemmin valtiovallan velvollisuudeksi paitsi säädösten julkaiseminen painetussa säädöskokoelmassa myös säädöskokoelman pitäminen maksutta tavoitettavissa tietoverkoissa. (Huom! Suomen Laki-teokset ja Editan Lakikirjat toimitettuja ja vain epävirallisia säädöskokoelmia!!)

Laki Suomen säädöskokoelmasta (188/2000)
12 § Julkaisemistapa (muutos 1197/2010, voimaan ) Säädöskokoelma ja sopimussarja julkaistaan yleisessä tietoverkossa ja pidetään siellä maksutta yleisön saatavilla. Säädöskokoelmaa ja sopimussarjaa voidaan lisäksi julkaista painettuna ja muulla tavalla tallennettuna. 13 § Säädöksen julkaisemisajankohta Laki on julkaistava säädöskokoelmassa viipymättä sen jälkeen kun tasavallan presidentti on allekirjoittanut lain ja asianomainen ministeri on sen varmentanut. Muut säädökset on julkaistava säädöskokoelmassa hyvissä ajoin ennen niiden voimaantuloa, jollei säädöksen antamisen ajankohdasta muuta johdu.

Oikeudellisen tietohuollon toimivuuden kannalta on tärkeää se, millaisia oikeudellisia perusteoksia on käytössä: * Suomen Laki (I-III) ja Finlands Lag (Talentum). Uutena myös Lakikirja 2008-… (Edita) * Eurooppa-oikeuden suomalaiset lakikirjat, korkeimpien oikeuksien ratkaisujen vuosikirjat ja tietokannat * EIF eli Encyclopedia Iuridica Fennica (oikeudellinen artikkelitietosanakirja) * BIF eli Bibliografia Iuridica Fennica (juridisen kirjallisuuden hakemisto-tietokanta, eduskunnan sivuilla,) * FOKI eli Oikeuskäytäntö kirjallisuudessa -tietokanta (oikeuskirjallisuudessa olevat viittaukset oikeustapauksiin, yli viittausta, oikt.)

Oikeuden perusteosten sisältö löytyy nykyään pääosin maksuttomasta FINLEXistä, joka sisältää ajantasaisen voimassa olevan lainsäädännön kokoelman, joukon alemmanasteisia normeja, korkeimpien oikeusasteiden ennakkoratkaisuja ja alempien oikeusasteiden oikeustapauksia, säädöskäännöksiä, FOKIN sekä eräitä muita tietokantoja Kts. - Finlex sai alkunsa vuonna 1982 ja oli pitkään maksullinen (Aiemmin n. 40 tietokantaa, joista merkittävä osa nyt tiedon tuottajien kotisivuilla, linkit Finlexistä) * CELEX eli EU:n maksullinen oikeudellinen tietopankki * EURLex, joka maksuton ja jossa suuri osa CELEX:in materiaalista.

INFORMAATIOLÄHDEOPPI
Suomalaiseen oikeusinformatiikan ja oikeudellisen informaation tutkimukseen liittyy lähinnä Ahti Saarenpään kehittelemä informaatiolähdeoppi. Sillä tarkoitetaan oppia oikeuslähdeaineistoa sisältävien informaatiolähteiden sisällöstä ja käytöstä. Informaatiolähdeopin tarkoituksena on oikeudellisten informaatiolähteiden sisällön ja käytön kehittäminen ja ohjaaminen niin, että oikeudellisessa toiminnassa saavutettaisiin mahdollisimman optimaalinen oikeudellisen tiedon taso ja että oikeudellinen informaatio välittyisi luotettavasti ja tehokkaasti kaikkien käyttöön.

Informaatiolähdeoppi jaetaan muodolliseen ja materiaaliseen osaan:
- Muodollisen informaatiolähdeopin puitteissa tarkastellaan oikeudellisten informaatiolähteiden ja laajemmin erilaisten oikeudellisten tietovarantojen sisältöön sekä informaation esittämisen muotoon liittyviä kysymyksiä. - Materiaalinen eli sisällöllinen informaatiolähdeoppi kiinnittää huomiota oikeudellisten informaatiolähteiden käytön edellytyksiä ja tosiasiallista käyttöä koskeviin kysymyksiin.

Lainkirjoittajan opas 2013
OM julkisti verkkosivuillaan uuden Lainkirjoittajan oppaan (OM 37/2013) (480 sivua!!!?). Kts. Sillä korvataan Lainlaatijan perustuslakiopas vuodelta 2006 ja Lainlaatijan opas vuodelta 1996. Opas on laadittu lainvalmistelijan avuksi itse säädöstekstin kirjoittamisessa. Hyödyllinen opiskelijankin tutustua!

Avoin tieto – Open Data – Big Data
Taustalla jo 1980-luvulla alkanut keskustelu yhteiskunnan perusrekisteritietojen käytöstä ja maksullisuudesta. Vuoden 2003 PSI-direktiivi (Re-use of Public Sector Information), jota on uudistettu 2013. Lukuisia hankkeita vireillä meillä ja maailmalla Avoimella tiedolla tarkoitetaan maksuttomasti kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten saatavilla olevia julkisia tietoaineistoja, jotka on muutettu sellaiseen muotoon, että ne ovat helposti uudelleen käytettävissä esimerkiksi palvelujen ohjelmistokehityksessä.

Open Data is the idea that certain data should be freely available to everyone to use and republish as they wish, without restrictions from copyright, patents or other mechanisms of control. The goals of the open data movement are similar to those of other ”Open” movements such as open source, open hardware, open content and open access. ”Wikipedia – Open Data”

Big Datalla tarkoitetaan verkossa olevien suurten tietoaineistojen hyödyntämistä. Big Data koostuu eri muodoissa, eri välineissä ja vaihtelevan ajan olemassa olevasta tiedosta. Big Dataa ovat esimerkiksi blogit, kauppojen kanta-asiakastietokannat, pilvipalveluissa olevat tietokannat ja vaikkapa reaaliaikaiset prosessien seurannat, kuten hetkelliset tiedot liikennevirroista. Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti : Big data Suomessa. Keskustelualoite. LVM:n julkaisuja 25/2013. - Uudempi julkaisu on Big Datan Hyödyntäminen. LVM 20/2014

MyData -- Omadata Omadatalla viitataan henkilötietojen sellaiseen käsittelyyn, jossa yksilö itse hallitsee tietojaan. Yksilö asetetaan tiedonhallinnassa keskiöön, jolloin hän voi itse suostumuksellaan antaa eri toimijoille luvan käsitellä tietojaan. Lainsäädäntöratkaisuja selvitetään parhaillaan… Yhtenä toimintamallina voisi olla ns. suostumuksenhallintarekisteri, johon kerätään kansalaisilta tietojen käsittelyä koskevat suostumukset rajauksineen. 5.9. hyväksyttiin Korhosen ja Saarenpään ohjaama, Emilia Laitalan laatima maisteritutkielma otsikolla: Omadata – suostumusperusteinen henkilötietojen luovutus viranomaisen rekisteristä.

3) Tietotekniikkaoikeus
Tietotekniikan kehityksen myötä ilmenee oikeudellisessa elämässä entistä enemmän tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan tietotekniikan käytön ja käyttöyritysten oikeudellista merkitystä. Tietotekniikkaoikeuden puitteissa keskustellaan näistä kysymyksistä ja niiden vaikutuksista eri oikeudenalojen muutostarpeeseen.

Tietotekniikkaoikeus on määritelty myös siten, että sillä
tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan osaa, jonka puitteissa tutkitaan tietotekniikan sekä sen tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja käyttämiseen liittyviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintaongelmia. § Tietotekniikkaoikeudelle on muuta oikeusinformatiikkaa selkeämmin tunnusomaista se, että aihepiirin puitteissa käsiteltävät asiat kuuluvat myös muiden oikeustieteen alojen piiriin.

§ Tietotekniikkaoikeuden yhteinen tekijä on tietotekniikka eri muodoissaan ja eri tehtävissään oikeudellisen elämän eri lohkoilla. § Tietotekniikkaoikeuden synty voidaan ajoittaa 1960-luvun Yhdysvaltoihin, jossa kehittyvän ATK:n ja tietotekniikan käyttöön havaittiin liittyvän merkittäviä oikeudellisia kysymyksiä --- syntyi Computer law. § Kansainvälisesti tietotekniikkaoikeus ja informaatio-oikeus sisältävät samanlaisia oikeudellisia kysymyksiä (esim. sähköinen henkilökortti - tietosuoja informaatio-oikeuden ja elektroninen kauppa tietotekniikkaoikeuden näkökulmasta)

§ Käsite IT-Law (Information Technology Law) ulotetaan muualla usein sekä informaatio- että tietotekniikkaoikeuteen. Tällöin jäljempänä käsiteltävät informaatio-oikeuden yleiset periaatteet jäävät yleensä sivulle. § Kaikki tietotekniikkaan liittyvät oikeudelliset kysymykset eivät kuulu tietotekniikkaoikeuteen. Esim. kannettavan tietokoneen varastaminen on pääasiallisesti rikosoikeutta!! § Tietotekniikkaoikeuteen luetaan lähinnä vain sellaiset oikeudelliset kysymykset, joiden käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttää niihin liittyvien tietoteknisten seikkojen arviointia ja ymmärtämistä.

1) Tietotekniikan sopimusoikeus
Tietotekniikkaoikeudesta voidaan löytää tiettyjä painopistealueita, joihin tutkimus ja opetus keskittyy: 1) Tietotekniikan sopimusoikeus 2) Maksuliikenteen oikeudelliset kysymykset 3) Elektronisten tuotteiden tekijöiden immateriaalinen suoja (mm. tekijänoikeus) 4) Tietotekniikkarikokset (tietoja viestintä) 5) Tietotekniikan verotukselliset kysymykset

Alan puitteissa on pohdittu myös yhä enemmän mm:
- tietotekniikan ja tietoteknisten tuotteiden käyttöä todistelussa - pakkokeinojen käytön rajoja telekuuntelussa ja etsittäessä aineistoja tietokoneiden muisteista. - verkko-osoitteiden hallinnointia ja suojaa koskevia kysymyksiä (kts. verkkotunnuslaki ja laki viestintähallinnosta muutoksineen, domain, ICANN) videovalvonnan sääntelyä (HetiL, RL, TyöelTSL, PoL, laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta) Verkkokauppaa ja verkkomarkkinointia

Esimerkkinä tietotekniikkaoikeuden ongelmista: KKO:2002:85
Poliisi oli takavarikoinut asianajaja A:n tietokoneen kovalevyn kopioimalla sen kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi kopioon sisältyi myös sellaisia B:n, C:n ja D:n A:lle antamia asianajotoimeksiantoa koskevia tietoja, joiden osalta A oli vaitiolovelvollinen ja jotka eivät liittyneet takavarikon perusteena olleeseen A:han kohdistuneeseen rikosepäilyyn. Kun takavarikko riidattomasti kohdistui tietoihin, joita ei pakkokeinolain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan saanut takavarikoida, takavarikko oli B:n, C:n ja D:n vaatimuksesta kumottava. Kts. uudempia esim. KKO:2005:89; KKO:2008:106; KKO:2009:4; KKO:2010:32 Huom! Uusi pakkokeinolaki 806/2011, voimaan 2014.

1) Tietotekniikan sopimusoikeus
- ATK- tai ICT -sopimukset eli informaatioteknologiaan liittyvät sopimukset - Erilaiset ATK- tai ICT-sopimukset tietokoneiden ja tietojärjestelmien hankinnoista ohjelmistojen ja palveluiden hankintoihin ja ylläpitoon muodostavat erityistä oikeudellista ja tietoteknistä asiantuntemusta edellyttävän kokonaisuuden, joihin tietyt sopimusoikeusjuristit ovat viime vuosina erikoistuneet - on syntynyt omia sopimustyyppejä.

--- Sittemmin julkaistu uudet IT2010 -sopimusehdot
- Sääntely enemmän (vakio)sopimusehdoin kuin uusin normein. --- Sopimusehdot keskittyvät kuitenkin paljolti laitteisiin ja ohjelmistoihin sekä niiden toimittamiseen. - Valtion tietotekniikkahankintojen yleiset sopimusehdot (VYSE 1998), jotka vuoden 2007 muutoksen jälkeen nimellä Julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot (JIT 2007) --- Tarkoitettu myös kuntasektorille! --- JIT 2015 - Yksityisellä sektorilla ollut IT2000 -sopimusehdot, joita muutettiin vuonna 2004 ohjelmistojen tekijänoikeuksia koskevilta osin. --- Sittemmin julkaistu uudet IT2010 -sopimusehdot - Esim. tietosuoja- ja tietoturvakysymyksistä ei juurikaan ole syntynyt sopimuskäytäntöä vaan asiat hoidetaan henkilötietolain mukaisin alakohtaisin käytännesäännöin

2) Maksuliikenteen oikeudelliset kysymykset
- Maksuliikenteen siirtyminen elektronisiin järjestelmiin on aiheuttanut oikeudellisia ongelmia vastuusuhteiden järjestämisen suhteen. Oikeuskäytännön myötä maksuliikennejärjestelmien ylläpitäjille asetettiin ankaraa vastuuta lähentelevä asema suhteessa käyttäjään. Vuonna 1999 säädetty tilisiirtolaki asetti vastuun virheellisistä tiedoista maksumääräyksen antajalle. Edelleen tulkintakysymyksiä löytyy esim. maksuliikenteen laatuvaatimuksista ja mm. pankin huolellisuusvaatimuksesta. - Maksu- ja luottokorttitoiminnassa sopimusehtojen lähtökohtana on kortinhaltijan vastuun katkeaminen kortin katoamistapauksissa ilmoitettaessa kortinmyöntäjälle/luottoyhtiölle katoamisesta. -- silti pääsääntönä kortinhaltijan yleinen huolellisuusvelvollisuus (Kts. myös KKO:2006:81 ja KKO:2007:6

- EU:n maksupalveludirektiivi 2007/64/EY
- Direktiivin tavoitteena on edistää EU:n sisämarkkinoiden toimintaa ja tehostaa maksujärjestelmiä luomalla ns. yhtenäinen eurooppalainen maksualue – Tämä edellyttää sekä maksupalveluntarjoajia että maksupalvelun sisältöä koskevien jäsenvaltioiden säännösten yhdenmukaistamista. - Meillä annettu voimaan tullut maksupalvelulaki (290/2010), jolla pannaan täytäntöön maksupalveludirektiivi siltä osin kuin on kysymys maksupalveluntarjoajien tiedonantovaatimuksista sekä maksupalvelujen tarjoamiseen ja käyttöön liittyvistä oikeuksista. - Maksupalveludirektiivi kumosi tilisiirtodirektiivin 97/5/EY ja Suomalainen maksupalvelulaki tilisiirtolain 821/1999. Kts. Lisätietoja myös HE 169/2009 vp.

3) Immateriaalioikeudelliset kysymykset
- Immateriaalioikeudelliset, erityisesti tekijänoikeuksiin liittyvät oikeudelliset kysymykset ovat olleet esillä jo 1960-luvulta lähtien. -Tulkintakysymyksiä syntyy mm. tietokoneohjelmistojen tekijänoikeudellisen teoskynnyksen määrittelystä ja hyperlinkkien tekijänoikeudellisesta sallittavuudesta tietoverkkojen yhteydessä -- Nämä kysymykset ovat myös puhdasta immateriaalioikeutta ja osin informaatio-oikeudellisia. - Tekijänoikeusala eri etujärjestöineen on ollut viime vuosina myllerryksessä--- Uudet teknologiset sovellukset asettavat vaikeita haasteita……! (EU:n direktiivit ja niiden muutokset)

Elokuussa 2009 (ja myöhemminkin) mediassa keskustelua nettipiratismin torjunnasta!
§ Opetusministeriön työryhmä kaavaili mallia, jossa internetin käyttäjä saisi tulevaisuudessa koneelleen varoitusviestin, jos hän rikkoo tekijänoikeuksia vertaisverkossa. - Tällöin musiikki- tai elokuvayhtiö toimisi viestin lähettäjänä, mutta sen toimittaisi perille teleoperaattori. - Ehdotuksesta eivät innostuneet teleoperaattorit eivätkä tekijänoikeusalan ihmiset. - Tekijänoikeusalan tiedotus- ja valvontakeskus (TTVK) piti hahmoteltua ilmoitusmenettelyä hampaattomana, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista tietää kyllä musiikin ja elokuvien jakelemisen netissä laittomaksi. - Teleoperaattorit kauhistelivat ilmoitusmenettelyn aiheuttamaa työmäärää ja kustannuksia. Ja siirtyisivätkö kustannukset kuluttajille lopulta??

- Edellä kuvatun ilmoitusjärjestelmän käyttöönotto olisi edellyttänyt sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamista. (lain korvannut siis nyt tietoyhteiskuntakaari) -- laki ei sallinut sitä, että teleoperaattorin asiakkaan tietoja voitaisiin kaivaa esiin ilmoituksen välittämiseksi ilman oikeuden päätöstä. - HE 235/2010 vp, joka raukesi Eduskunnassa. - Lakia muutettiin jo voimaan tulleella ns. Lex Nokia –muutoksella, jossa kysymys yritysten oikeudesta saada käyttöön työntekijöiden tunnistetietoja lähinnä tapauksissa, joissa epäillään yrityssalaisuuksien vuotamista. (+ tietoturvan parantaminen) - Verkkomaailman tekijänoikeuskiistat ovat johtaneet myös ns. Piraattipuolueiden perustamiseen. Ruotsissa pääsi parlamenttiin, Suomessakin nousussa tällainen ns. yhden asian liike. - Ranskassa ehdotettu mahdollisuutta katkaista nettiyhteys piraateilta, jotka laittomasti lataavat ja levittävät musiikki ym. aineistoa vertaisverkkoryhmissä.

4) Tietotekniikkarikokset (Tieto- ja viestintärikokset)
- Tekniikan kehityksen ja lainsäädännön välisen kilpajuoksun vuoksi tietotekniikkarikokset ovat jo pitkään olleet median huomion kohteena. - Tietotekniikan ja tietoliikenteen käyttöön liittyviä haitallisia tekoja ei ole aina ollut mahdollista katsoa rikoksiksi ilman rikosten tunnusmerkistöjen uudistamista. Rangaistavaahan voi legaliteettiperiaatteen mukaan olla vain se, mikä laissa on rangaistavaksi säädetty tekohetkellä. - Näitä kysymyksiä tutkitaan sekä perinteisen rikosoikeuden kuin myös oikeusinformatiikan tietotekniikkaoikeuden parissa. - EU:lla olisi painetta säädellä aihepiiriä, mutta se ei ole ollut EU:n toimivallan piirissä.---- LISSABONIN SOPIMUS JA MUUTOKSET!! - Rikoslainsäädäntöä on uusien tietotekniikkarikosten muotojen vuoksi uudistettu 1990-luvulla -- esim. tietomurto ja vuonna 1999 säädettiin rangaistavaksi tietokonevirusten valmistaminen ja levittäminen. - RL 38 luku sääntelee Tieto- ja viestintärikoksista:

RL 38 luku Tieto- ja viestintärikoksista (ennen 1.9.2007)
1 § Salassapitorikos (578/1995) 2 § Salassapitorikkomus (578/1995) 3 § Viestintäsalaisuuden loukkaus (531/2000) 4 § Törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus (578/1995) 5 § Tietoliikenteen häirintä (578/1995) 6 § Törkeä tietoliikenteen häirintä (578/1995) 7 § Lievä tietoliikenteen häirintä (578/1995) 8 § Tietomurto (578/1995) 8 a § Suojauksen purkujärjestelmärikos (1118/2001) 9 § Henkilörekisteririkos (525/1999) Lisäksi RL 34 lukuun lisättiin lailla (951/1999) rangaistussäännös 9 a §: Vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle

Tieto- ja viestintärikoksia koskeva sääntely uudistunut!
tuli voimaan Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä lainsäädäntöuudistus ( /2007, HE 153/2006 vp.) - (kts. Tietoverkkorikostyöryhmän mietintö, OM:n työryhmämietintöjä 2003:6, ) Rikoslakiin lisättiin uudet tietojärjestelmän häirintää ja tietoverkkorikosvälineen hallussapitoa koskevat säännökset. Tietoverkkorikosvälineen levittämisen osalta nykyinen sääntely laajennettiin kattamaan tietokonevirusten ja muiden vastaavien haittaohjelmien lisäksi myös tietomurtovälineet ja laitteet. Pakkokeinolakiin lisättiin uudet datan takavarikkoa, säilyttämismääräystä ja tietojärjestelmän haltijan tietojenantovelvollisuutta koskevat säännökset.

Käytännössä em. uudistuksen myötä mm:
- RL 38 lukuun lisättiin uusi 7 a § Tietojärjestelmän häirinnästä ja uusi 7 b § Törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä. - RL 38 lukuun lisättiin uusi 8 a § Törkeästä tietomurrosta (aiemmin siis jo 8 § Tietomurrosta) - RL 34 luvun 9 a § Vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle muutettiin siten, että se kattaa tietokoneviruksen ja vastaavan haittaohjelman levittämisen lisäksi myös muiden tietoverkkorikosvälineiden kuten tietomurto-ohjelmien, tietomurtolaitteiden ja salasanojen levittämisen. - RL 34 luvun uudessa 9 b §:ssä säädetään rangaistavaksi tietoverkkorikosvälineen hallussapito. - Lisäksi uudistuksia tekojen yrityksen ja yhteisövastuun osalta….

Rikoslain uudistuksessa säädettiin myös lukuisten tunnusmerkistöjen osalta jo yrityskin rangaistavaksi: RL 35 luvun 1 §:n 2 momentin mukainen Vahingonteko RL 38 luvun 5 §:n mukainen Tietoliikenteen häirintä 6 §:n mukainen Törkeä tietoliikenteen häirintä 7 §:n mukainen Lievä tietoliikenteen häirintä Samoin yritys on rangaistavaa nyt säädettyjen uusien tunnusmerkistöjen osalta: 7 a §:n mukainen Tietojärjestelmän häirintä 7 b §:n mukainen Törkeä tietojärjestelmän häirintä ja 8 a §:n mukainen Törkeä tietomurto

7 a § Tietojärjestelmän häirintä
Rikoslain 38 luku, uusi 7 a § (laki 540/2007, voimaan ) 7 a § Tietojärjestelmän häirintä Joka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai taloudellista vahinkoa dataa syöttämällä, siirtämällä, vahingoittamalla, muuttamalla tai poistamalla taikka muulla niihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti estää tietojärjestelmän toiminnan tai aiheuttaa sille vakavaa häiriötä, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa tai yhtä ankaraa rangaistusta, tietojärjestelmän häirinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistavaa.

7 b § Törkeä tietojärjestelmän häirintä
Rikoslain 38 luku, uusi 7 b § (540/2007, voimaan ) 7 b § Törkeä tietojärjestelmän häirintä Jos tietojärjestelmän häirinnässä 1) aiheutetaan erityisen tuntuvaa haittaa tai taloudellista vahinkoa tai 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja tietojärjestelmän häirintä on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
Rikoslain 38 luku, uusi 8 a § (540/2007, voimaan ) 8 a § Törkeä tietomurto Jos tietomurrossa 1) rikos tehdään osana 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa taikka 2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja tietomurto on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä tietomurrosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava.

RL 34 luvun 9 a § uudessa muutetussa muodossaan (540/2007)
9 a § Vaaran aiheuttaminen tietojenkäsittelylle Joka aiheuttaakseen haittaa tai vahinkoa tietojenkäsittelylle taikka tieto- tai viestintäjärjestelmän toiminnalle tai turvallisuudelle 1) tuo maahan, valmistaa, myy tai muuten levittää taikka asettaa saataville a) sellaisen laitteen tai tietokoneohjelman taikka ohjelmakäskyjen sarjan, joka on suunniteltu tai muunnettu vaarantamaan tai vahingoittamaan tietojenkäsittelyä tai tieto- tai viestintäjärjestelmän toimintaa taikka murtamaan tai purkamaan sähköisen viestinnän teknisen suojauksen tai tietojärjestelmän suojauksen taikka b) tietojärjestelmän toiselle kuuluvan salasanan, pääsykoodin tai muun vastaavan tiedon taikka 2) levittää tai asettaa saataville ohjeen 1 kohdassa tarkoitetun tietokoneohjelman tai ohjelmakäskyjen sarjan valmistamiseksi, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa tai yhtä ankaraa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

9 b § Tietoverkkorikosvälineen hallussapito
Rikoslain 34 luvun uusi 9 b § (540/2007) 9 b § Tietoverkkorikosvälineen hallussapito Joka aiheuttaakseen haittaa tai vahinkoa tietojenkäsittelylle taikka tieto- tai viestintäjärjestelmän toiminnalle tai turvallisuudelle pitää hallussaan 9 a §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua laitetta, tietokoneohjelmaa tai ohjelmakäskyn sarjaa taikka b alakohdassa tarkoitettua salasanaa, pääsykoodia tai muuta vastaavaa tietoa, on tuomittava tietoverkkorikosvälineen hallussapidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

RL 38 luku Tieto- ja viestintärikoksista (1.9.2007 jälkeen):
1 § Salassapitorikos (578/1995) 2 § Salassapitorikkomus (578/1995) 3 § Viestintäsalaisuuden loukkaus (531/2000) 4 § Törkeä viestintäsalaisuuden loukkaus (578/1995) 5 § Tietoliikenteen häirintä (578/1995) 6 § Törkeä tietoliikenteen häirintä (578/1995) 7 § Lievä tietoliikenteen häirintä (578/1995) 7 a § Tietojärjestelmän häirintä (540/2007) 7 b § Törkeä tietojärjestelmän häirintä (540/2007) 8 § Tietomurto (578/1995) 8 a § Törkeä tietomurto (540/2007) 8 b § Suojauksen purkujärjestelmärikos (1118/2001), (ennen 8 a §) 9 § Henkilörekisteririkos (525/1999) 10 § Syyteoikeus (578/1995) 11 § Menettämisseuraamus (1118/2001) 12 § Oikeushenkilön rangaistusvastuu (540/2007)

Huom! - Legaliteettiperiaatteesta rikosoikeudessa kertoo myös KKO: 2008:86 ennakkopäätös, jonka mukaan tekstiviestien jatkuva lähettäminen ei täyttänyt kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistöä (äänestysratkaisu äänin 4-1). - Tämä johti pikaiseen lainmuutosvalmisteluun HE 232/2008 vp., jossa esitettiin muutettavaksi RL 24 luvun 1 §:ää siten, että kotirauhan rikkomiseen voitaisiin syyllistyä myös tekstiviestejä lähettämällä.

- Laki rikoslain 24 luvun 1 §:n muuttamisesta (685/2009) tuli voimaan 1.11.2009.
-- (Muutos myös SäVTSL 36 §:ään, poliisin oikeus tunnistetietoihin em. Tekstiviestihäirintä – tapauksissa.) - 1 §:n uuden 3 kohdan mukaan kotirauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka oikeudettomasti häiritsee toisen kotirauhaa soittamalla puheluita tai lähettämällä matkapuhelimeen viestejä. - Voidaan tuomita kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rikoslain muutos (879/2013), joka tuli voimaan 1.1.2014:
Uusi tunnusmerkistö Viestintärauhan rikkominen, johon syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää toiselle viestejä tai soittaa siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa. Lisäksi muutoksia RL 24 luvun säännöksiin Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä ja Kunnianloukkauksesta. Myös uusi tunnusmerkistö Vainoaminen.

Identiteettiohjelma Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2008 henkilöllisyyden luomista koskevan hankkeen, jonka keskeisiä tavoitteita oli määritellä ja kartoittaa: Valtion tehtävä henkilöllisyyksien luojana sekä vastuuviranomaiset Henkilöllisyyden määrittely Henkilöllisyyden turvaaminen ja identiteettivarkauksien ennaltaehkäiseminen Identiteettivarkauksien kriminalisoinnin tarpeen selvittäminen Henkilökortin ja passin tulevaisuuden käyttömahdollisuudet sekä tulevaisuuden muodot Biometriikan käyttömahdollisuudet ja toteuttamistavat Kts. Henkilöllisyyden luomista koskeva hanke (identiteettiohjelma). Työryhmän loppuraportti (SM:n julkaisu 32/2010), - saatavissa verkosta Pdf-muodossa. Huom! Ns. Identiteettivarkaus ei nykylainsäädännön mukaan ole ollut yksiselitteisesti rikos! Eri tunnusmerkistöjä kyllä löytyy!!! Muutos !!

Oikeusministeriö julkisti 15.3.2013 arviomuistion:
Identiteettivarkaus: henkilöllisyyden luomista koskevan hankkeen (identiteettiohjelma) työryhmän loppuraportin arviointia ja ehdotuksia jatkotoimiksi. Kts. OM:n verkkosivuilta. Identiteettiohjelma oli hetken ”jäähyllä” ja on seurattiin uusien säädöshankkeiden vaikutuksia: voimaan tulivat Pakkokeinolaki, Poliisilaki ja Esitutkintalaki - EU:n henkilötietoasetuksen valmistelu - European Commission´s Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on attacks information systems and repealing Council Framework Decision 2005/22/JHA. Brussels., COM (2010) 517 final. -- TIETOVERKKORIKOSDIREKTIIVI

Tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpanosta ehdotus (1)
OM:n työryhmä sai toukokuussa 2014 valmiiksi ehdotuksen em. EU:n tietoverkkorikosdirektiivin edellyttämistä kansallisen lainsäädännön muutoksista. Mietintö löytyy ministeriön verkkosivuilta> (OM Mietintöjä ja lausuntoja 27/2014) Samassa yhteydessä ns. identiteettivarkaus kriminalisoitaisiin. Ministeriön työryhmämietintö oli lausuntokierroksella. Direktiivin edellyttämät kansalliset täytäntöönpanotoimet on tehtävä viimeistään syyskuussa 2015.

Direktiivin tarkoituksena on puuttua uusiin uhkakuviin kuten laajamittaisiin tietoverkkohyökkäyksiin niin sanottuja bottiverkkoja käyttämällä sekä tietoverkkorikoksen yhteydessä tapahtuvaan henkilöllisyyden väärinkäyttöön. Työryhmän mukaan direktiivin edellyttämät muutokset rikoslakiin koskevat erityisesti vaaran aiheuttamista tietojenkäsittelylle, vahingontekoa, viestintäsalaisuuden loukkausta, tietojärjestelmän häirintää ja tietomurtoa. Datavahingonteko ja törkeä datavahingonteko erotetaan itsenäisiksi kriminalisoinneiksi.

Datavahingonteon, viestintäsalaisuuden loukkauksen ja tietomurron enimmäisrangaistus nostetaaan kahteen vuoteen vankeutta. Törkeän tietomurron enimmäisrangaistus puolestaan nostetaan kolmeen vuoteen vankeutta. Datavahingontekoa, tietoliikenteen häirintää ja tietojärjestelmän häirintää voidaan pitää törkeänä mm., jos rikoksessa on käytetty hyväksi bottiverkkoa, se on tehty rikollisjärjestön toiminnassa tai rikos on kohdistunut elintärkeään infrastruktuuriin. Törkeiden tekomuotojen enimmäisrangaistus olisi 5 vuotta.

Ehdotettu identiteettivarkautta koskeva kriminalisointi täydentää voimassa olevia säännöksiä esim. petosrikoksissa. Suomen lainsäädännössä ei siis aiemmin ollut itsenäistä identiteettivarkautta koskevaa kriminalisointia, vaikkakin identiteettivarkauksiksi katsottavat tilanteet ovat jo nykyisin hyvin kattavasti rikoksia. Tekijä voitiin kyllä tuomita esim. kunnianloukkauksesta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, petoksesta, väärennyksestä, väärän henkilötiedon antamisesta tai rekisterimerkintärikoksesta. --- Nämä siis säilyvät edelleen jatkossakin…..>

Ehdotuksen mukaan identiteettivarkaudesta tuomitaan se, joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa. Lisäksi teon on tullut aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai muuta vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee. Taloudellista vahinkoa voi syntyä esim. selvittelykuluina tilanteen korjaamiseksi. Vähäistä suurempaa haittaa voi syntyä esim. tilanteissa, joissa asian selvittäminen ja oikaiseminen vaatii paljon vaivannäköä tai ei onnistu lainkaan.

Tilanteessa, jossa toisen henkilötiedoilla on tehty petoksia, saattaa tilanteen ja aiheettomien laskujen selvittäminen vaatia huomattavaa vaivannäköä siltä, jonka henkilötietoja on käytetty. Haittaa saattaisi joissakin tapauksissa syntyä myös silloin, kun internetin sosiaaliseen mediaan on luotu valeprofiili toisen henkilötiedoilla. Profiilin poistaminen voi osoittautua vaikeaksi. Tilanne saattaa myös edellyttää yhteydenottoja lukuisiin henkilöihin, jotka ovat kuvitelleet kommunikoivansa sen henkilön kanssa, jota identiteettitieto koskee. Identiteettivarkaus on asianomistajarikos eli syyttäjä ei voi nostaa syytettä ilman asianomistajan rikosilmoitusta. Enimmäisrangaistus on sakkoa!!

UUDISTUS TULI VOIMAAN Edellä esitelty tietoverkkorikosdirektiivin täytäntöönpanoon liittyvä muutosehdotus on tullut voimaan. Kts. tarkemmin Laki rikoslain muuttamisesta (368/2015) ja sen taustalla oleva Hallituksen esitys HE 232/2014 vp sekä eduskuntakäsittelyssä syntyneet asiakirjat, kuten valiokuntamietinnöt!

5) Tietotekniikkaoikeuden vero-oikeudelliset kysymykset
- Näissä on sekä tulo- että elinkeinoverotuksen alueella aikaisemmin ollut paljon käytännön tulkintaongelmia lähinnä johtuen verottajan ja tuomioistuinlaitoksen heikosta tietotekniikan tuntemuksesta. - Ongelmia on edelleen ja jatkossakin tietotekniikan käytön ja tietoteknisten tuotteiden sekä palveluiden sovittamisessa yleiseen verolainsäädäntöön tietotekniikan kehittyessä. - Tältä osin vero-oikeudellisia tulkintaongelmia aiheuttaa trendi, jossa ohjelmistotuotteiden kaupassa ollaan yhä enemmän siirtymässä ohjelmistojen vuokraamiseen ja toimittamiseen käyttäjälle tietoverkkojen välityksellä. Toisaalta digitaaliset tuotteet pyritään saattamaan käytöstään verkkoriippuvaiseksi eli tuote ei kokonaisuudessaan siirry päätekäyttäjän koneelle.

First in, first out eli fifo –periaate arvopapereiden luovutuksessa.
Kts. uusinta kehitystä verotuksen ja informaatioteknologian suhteesta tenttikirjallisuuden Saarenpään Oikeusinformatiikka –artikkelin 2015 laitoksesta Tietoverkkojen hyödyntäminen ja yhtiön kiinteä toimipaikka --- mikä verotuspaikka??? First in, first out eli fifo –periaate arvopapereiden luovutuksessa. Siirtyminen tuloverotuksessa enimmäkseen ns. koneverotukseen (oikeusturvaongelmat automatisoidun hallinnon yleisenä seurauksena) Siirtyminen verotilijärjestelmään (verotililaki).

4) Informaatio-oikeus Tiellä kohden informaatioyhteiskuntaa ja sen informaatiomarkkinoita ovat informaatio ja sen tuottaminen sekä käyttö muuttuneet aikaisempaa tärkeämmiksi tuotannontekijöiksi ja oikeudellisen sääntelyn sekä sääntely-yritysten kohteiksi. Informaatio-oikeudella tarkoitetaan oikeudenalaa, jonka puitteissa tutkitaan informaation tuottamisen, käsittelyn, välittämisen, markkinoinnin, suojaamisen ja säilyttämisen ja hävittämisen sääntelyä sekä sääntelyn tarvetta ja mahdollisuuksia.

Informaatio-oikeuden tarpeellisuudesta:
* Oikeusinformatiikan professori Peter Seipel on todennut: ”Finns det egentligen något inom rättssystemet som inte på ett eller annat sätt har anknytning till information?” - lähes kaikki oikeus on informaatiota!!!! * Lainsäädäntö sisältää laajan joukon mitä erilaisempia informaation eri tavoin liittyviä, eri tavoin toteutettuja ja erilaisia funktioita omaavia säännöksiä. * Siksi esitetty ajatus erityisen informaatio-oikeuden olemassaolosta ja tarpeesta on ajoittain kiistetty aihepiirin hajanaisuuteen vedoten.

Informaation merkityksen kasvaessa verkkoyhteiskunnassa oikeustieteen velvollisuutena on kuitenkin ottaa lähemmin ja systemaattisemmin kantaa informaatioon, myös erillisen oikeudenalan muodossa. * Informaatio-oikeuden tarpeellisuudesta on keskusteltu 1970-luvulta lähtien. Aluksi informaatio-oikeudellista lainsäädäntöä arvioitiin sisällöllisesti erikseen eri oikeudenalojen puitteissa ja tietoteknisiltä osin oikeusinformatiikan parissa. (Herbert Fiedler, Jon Bing, Egbert Dommering) Vasta 1990-luku toi kansallisesti viimein mukanaan selkeämmän ajatuksen informaatio-oikeudesta omana selväpiirteisenä kokonaisuutenaan (mm. Saarenpään tuotanto ja Pöystin sekä Korhosen väitökset ym.)

1) Informaatiosidonnaiset säännökset
Ahti Saarenpää on jaotellut informaatioon eri tavoin kohdistuvan sääntelyn kehitystä tavalla, joka todistaa informaation uudenlaisesta merkityksestä yhteiskunnassamme ja samalla informaatio-oikeudenkin tapaisen oikeusinformatiikan osa-alueen tarpeellisuudesta: 1) Informaatiosidonnaiset säännökset (erilaiset muoto-, salassapito- ja vaitiolosäännökset sekä julkistamissäännökset) 2) Informaatioperusteisia tuotteita koskevat säännökset (immateriaalioikeudet tekijänoikeuksista patentteihin -- informaatiomarkkinat)

4) Yksilöön liittyvän informaation sääntely
3) Viestinnän sääntely (sananvapaudesta kaupallisen viestinnän hyödyntämisen sääntelyyn) 4) Yksilöön liittyvän informaation sääntely (salassapito- ja kunnianloukkaussääntelystä yksilön itsemääräämisoikeuteen) 5) Julkista informaatiota koskevat säännökset (julkisuusperiaate: julkisen toiminnan valvonta, julkisen tiedon hyödyntäminen, suhde yksityisyyteen ja tietosuojaan, tiedon omistaminen ja arvo?????) 6) Informaatioinfrastruktuurin sääntely (konvergenssi, kilpailu, tietoturva, verkkotunnukset, kansainvälisyys ja käyttäjien oikeudet??)

* EU:n sääntelyn rooli informaatio-oikeudessa on nykyään suuri.
* Erityisesti tietoverkot tarjoavat uusia kommunikaatio- ja markkinointimahdollisuuksia, siten myös vaatimuksia oikeudelliselle sääntelylle. * Ns. Konvergenssi eli lähentyminen on johtanut uuden lainsäädännöllisen sääntelykehyksen tarpeellisuuteen EU:n puitteissa: ---- esim. mahdollisuus käyttää samaa verkkoa erilaiseen digitaaliseen viestintään, sähköiseen asiointiin ja maksuliikenteeseen, markkinointiin sekä erilaisten tuotteiden käyttöön ja välitykseen.

* Informaatiotuotteiden ja -markkinoiden merkitys on olennaisesti kasvanut.
-Tällä on merkitystä lainsäädännön uudistamiselle. * Ihmis- ja perusoikeuksien nousu tuo vaatimuksia yksilön aseman turvaamiselle ja huomioimiselle lainsäädännössä. --- Kaiken kaikkiaan joudumme osin arvioimaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan informaatioriippuvuutta oikeudellisesti uudella tavalla!!!!!

Informaatio-oikeudelle on haettu ns
Informaatio-oikeudelle on haettu ns. yleisiä oppeja, eräänlaisia keskeisiä oikeusperiaatteita, 1) Oikeus tietoon: Voidakseen vapaasti käyttää itsemääräämisoikeuttaan ja perusoikeuksiaan oikeusvaltiossa yksilöllä tulee olla oikeus sekä itseään että yhteiskuntaa koskevaan tietoon. (Huom! PeL, Julkisuuslaki, kirjastolaki) 2) Oikeus viestintään: On tarpeen painottaa myös yksilöiden mahdollisuutta informaatioinfrastruktuurin käyttöön. 3) Tiedollinen itsemääräämisoikeus: Oikeus tiedolliseen yksityisyyteen, tiedolliseen kotirauhaan ja oman digitaalisen identiteetin hallintaan.

4) Informaatiovapaus: Informaation tulee olla vapaasti käytettävissä sekä yksityisesti, yhteiskunnallisesti, viestinnällisesti että kaupallisesti. 5) Informaation kulun vapaus: Yhteiskunnan ja yksilöiden tiedollista ja taidollista kehitystä ei saa estää salaisuuksin, sensuurein eikä monopolein. 6) Oikeus tietoturvaan: Asianmukaisen tietoturvan kautta on taattava demokraattisen yhteiskunnan informaatioinfrastruktuurin toimivuus. Näitä kaikkia ei suoranaisesti säännellä perus-ja ihmisoikeustasolla, mutta ne vaikuttavat taustalla eräänlaisina metaperusoikeuksina, perusarvoina.

Informaatio-oikeuden yleisten periaatteiden ohella voimme puhua erikseen myös niitä täydentävistä ja niitä toteuttavista erityisistä periaatteista, joita ovat: - Henkilötietojen suoja (yksityisyys) - Avoimuus (julkisuus) (kyse myös anonyymistä asioinnista) - Viestinnän vapaus (turvaa myös oikeutta tietoon) - Sananvapaus - Julkisen palvelun periaate (Yhteiskunnan velvollisuus turvata oikeus tietoon ja informaation kulun vapaus niin, että tietyt informaatiopalvelut ja viestintäpalvelut ovat kaikkien saatavilla silloinkin, kun ne ovat taloudellisesti kannattamattomia, esim. laajakaistayhteys.) - Monopolien kiellon periaate (Immateriaalioikeuksien alueella ilmenee yksinoikeuksien rajoituksina. Monopolein ei saa estää markkinoiden toimivuutta) Näillä kaikilla on lainsäädännön tason toteutuksia ja niillä on liittymiä muihinkin oikeudenaloihin.

Informaatio-oikeuden lainsäädännöllisestä kehityksestä:
§ Henkilötietojen suojan, tietotekniikan käyttöön liittyvien tekijänoikeuksien sekä telekommunikaation sääntely olivat etenkin luvulla ja 1990-luvun alkupuolella kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisessä asemassa. § Direktiivipohjainen uussääntely on nyt johtanut uuteen ja uusia lainopillisia tulkintoja edellyttävään lainsäädäntöön näillä sektoreilla § Informaatio-oikeus on levittäytynyt yhä enemmän arkipäivän oikeudeksi (kehityksen näkee mm. henkilötietojen suojan ja tekijänoikeuden kehittymisessä)

Verkkoyhteiskunnan lainsäädännöllisestä viitekehyksestä:
* Eräänlaisena murrosvuotena verkkoyhteiskunnan sääntelyssä voidaan pitää vuotta 1999, jolloin tulivat voimaan henkilötietolaki, televiestinnän tietosuojalaki sekä julkisuuslaki. ---- Nämä muodostivat uudenlaisen oikeudellisen viitekehyksen digitaaliselle toimintaympäristölle. * Henkilötietolaissa ja julkisuuslaissa ei kuitenkaan ollut eikä toistaiseksi ole varsinaisesti tietoverkkoja koskevaa laajempaa erityissääntelyä.

Sittemmin verkkoyhteiskunnan oikeudellista viitekehystä on täydennetty neljällä eri tapaa. On säädetty: - Infrastruktuuria koskevaa lainsäädäntöä (Esim. laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa ja laki kiinteistötietojärjestelmästä, verkkotunnuslaki) - Henkilötietojen suojaa koskevia erityissäädöksiä ja –säännöksiä (esim. laki henkilötietojen käsittelystä tullissa 639/2015) - Verkkoliiketoimintaa ja -palveluita koskevia säännöksiä (sähkökauppalaki ja kuluttajansuojasäännökset) - Yksilön identiteettiä koskevaa lainsäädäntöä (Henkilökorttilaki ja laki sähköisistä allekirjoituksista (korvattu lailla vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista) -- digitaalinen identiteetti?)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/679
Kts. Euroopan unionin virallinen lehti ; L 119/1: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/679 Annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) Tuli sovellettavaksi Henkilötietolaki korvataan uudella suppealla tietosuojalailla!!!? Asetus suoraan velvoittava!!!!

Muutoksen nopeus…..!!! Esimerkkinä lainsäädännön muutostarpeista: > Laki yksityisyyden suojasta televiestinnässä (1999) eli ns. televiestinnän tietosuojalaki >> Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (2003) >>> Tietoyhteiskuntakaari (2014); nyt siis Laki sähköisen viestinnän palveluista >>>> EU:n sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (2018) (tulossa….)

Sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus valmistelussa!
The EU Commission published on 10 th of January 2017 new Proposal for a REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL concerning the respect for private life and the protection of personal data in electronic communications and repealing Directive 2002/58/EC (Regulation on Privacy and Electronic Communications) Brussels, COM (2017) 10 final 2017/0003 (COD) Asetuksella kumotaan vuoden 2002 sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi, jonka pohjalta meillä säädettiin sähköisen viestinnän tietosuojalaki. Tämä puolestaan kumottiin ja sen sisältö siirrettiin muutettuna voimaan tulleeseen tietoyhteiskuntakaareen !!!! Aiheuttanee muutoksia tietoyhteiskuntakaaren eli sähköisen viestinnän palveluista annetun lain säännöksiin???

Medioiden verkkoyhteiskunnallinen sääntely ?
- Perustuslain säännökset julkisuudesta, sananvapaudesta, yksityiselämän suojasta sekä henkilötietojen suojasta. - Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (2004) - Rikoslain 24 luvun 8 §:n intimiteettisäännös (myös 9-10 §:t) – muutokset 2014!!!!! - Henkilötietolain soveltamisalan rajoitussäännös medioiden osalta, joka tuli jo vuonna 1994 aiempaan henkilörekisterilakiin. Tämä jättää medioiden henkilötietojen käsittelyn pääosin lain soveltamisalan ulkopuolelle. - Oikeuskäytäntö: Mediaan viimevuosina kohdistuneet oikeudenkäynnit (kunnianloukkaus ja yksityiselämän loukkaaminen) - Yhteiskunnallinen keskustelu mm. vahingonkorvauksista, JSN:n rooli, poliitikkojen yksityiselämän suoja??

Välikevennys:

KERTAUKSENA TODETTAKOON SIIS, ETTÄ SUOMALAINEN OIKEUSINFORMATIIKAN TUTKIMUS ja OPETUS JAETAAN NYKYÄÄN NELJÄÄN OSA-ALUEESEEN: 1) Oikeudellinen tietojenkäsittely 2) Oikeudellinen informaatio 3) Tietotekniikkaoikeus 4) Informaatio-oikeus

INTERNETIN KEHITYSVAIHEITA ja VIRSTANPYLVÄITÄ

Mikä Internet oikeastaan on?
Internet voidaan määritellä maailmanlaajuiseksi, toisiinsa yhteydessä olevien tietokoneiden avoimeksi verkkojen verkoksi. Noin % Internetin julkisten sivujen informaatiosta on kaupallista - Internetin rakennetta tiedonlähteenä voidaan kuvata kaksitasoisena: * Se on informaationsiirtoverkko * Se on informaatiovarasto - Internet on vaikuttanut merkittävästi viestintävälineiden lähentymiseen eli konvergenssiin (esim. nettipuhelut, netti-TV jne.)

Internetissä voidaan siirtää kaikkea digitoitua informaatiota: tekstiä, kuvia, ääntä, liikkuvaa kuvaa, puhelinliikennettä, keskusteluita, sähköpostia, tiedostoja, tietokoneohjelmia. Merkittävä osa Internetin tietoliikenteestä on sähköpostiviestejä. Olennainen osa Internet-verkon käyttöä ovat erilaiset: keskusteluforumit (postitus- ja keskustelulistat, chat-kanavat, www-forumit ja uutisryhmät sekä sosiaalinen media) ja -- tiedostojensiirto (”imurointi”, ftp-siirto, tiedostojen vaihto) Internet on erittäin laaja informaation julkaisukanava. Informaatio julkaistaan pääasiassa www-hypertekstijärjestelmällä, jossa julkaisut (www-sivut) on yhdistetty toisiinsa linkein. Linkkejä seuraamalla päästään helposti julkaisusta toiseen. WWW-sivujen selaamiseen käytetään erilaisia selainohjelmia.

- VAIKUTUKSET INFORMAATION MÄÄRÄÄN JA LAATUUN???
Internet on periaatteessa täysin vapaa julkaisukanava, jossa on edullista ja helppoa julkaista ilman perinteisiä julkaisukanavia ja jossa jakelukustannukset ovat tiettyyn rajaan asti vähäisiä. Internet mahdollistaa globaalin, tehokkaan, ”vapaan” ja periaatteessa tasa-arvoisen yksityishenkilöiden ja yhteisöjen tiedonvälityksen, mielipiteidenvaihdon ja osallistumisen. Suurin osa Internetin sisällöstä on ilmaista tai mainosrahoitteista. Julkaisemista, julkaisujen kuvailua tai niiden sisältöä ei valvota yleisesti tai keskitetysti - VAIKUTUKSET INFORMAATION MÄÄRÄÄN JA LAATUUN???

--- KÄYTÄNNÖN ONGELMAT??
Internetissä pätevät kaikki samat julkaisemiseen, julkaisijan siviili- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen sekä tekijänoikeuksiin liittyvät säädökset kuin muussakin julkaisutoiminnassa!!!!!!! --- KÄYTÄNNÖN ONGELMAT?? - houkuttelee helposti epäasialliseen, jopa rikolliseen viestintään sekä tekijänoikeuksien rikkomiseen - rikosten selvittäminen ja forum-kysymykset??? - kaivataan kasvatusta, koulutusta ja informointia!!!

Internet on noussut reilu 20 vuodessa lähes tyhjästä medioiden kärkikastiin. Vielä vuonna harvalla meistä oli käytössään nettiyhteyttä ja sähköpostiosoitetta!!! Nykyisellään valtaosalla suomalaisista kotitalouksista on laajakaistayhteys. Valtiovallan tavoite lähivuosina on lähelle 100 % kts. Laajakaistastrategia Toisaalta ikääntyvän väestön kasvava osuus ja sen vaikutukset?? Suurin tekijä nuorten netin käytön kasvussa ovat yleistyneet reaaliaikaiset keskusteluohjelmat sekä sosiaalisen median palvelut (verkkoyhteisöpalvelut). MUTTA MITEN TÄHÄN ON TULTU ELI MINKÄLAISIA VÄLIVAIHEITA TÄSSÄ KEHITYKSESSÄ ON OLLUT????

1969 syntyi Internetin kantaisä Arpanet (armeija ja yliopisto)
1971 ensimmäinen -merkki käyttöön 1978 ensimmäinen roskaposti eli spam 1980 ensimmäinen virus jumittaa koko Arpanetin 1983 Scott Fahlman keksii hymiöt  ja  1984 kehitetään verkkotunnukset eli domain-nimijärjestelmä ja syntyy Funet, korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko 1986 tulevat Internet-uutisryhmät ja haetaan Suomen fi.-maatunnuksen rekisteröimistä 1988 suomalainen tiedeyhteisö pääsee Internetiin. 1988 mato saastuttaa 6000 Internetin palvelimesta 1988 Jarkko Oikarinen kehittää IRC-keskustelupalvelun

Scott Fahlman

1991 syntyy tekstipohjainen Gopher-käyttöliittymä
1990 Internetin ensimmäinen etäohjattava laite: John Romkeyn leivänpaahdin 1991 syntyy tekstipohjainen Gopher-käyttöliittymä 1991 suomalainen Linus Torvalds julkaisee Linuxin 1. version ollessaan opiskelijana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Linux nykyään maailman suosituin käyttöjärjestelmä.

Amerikkalainen tietokoneinsinööri Vinton Cerf (s
Amerikkalainen tietokoneinsinööri Vinton Cerf (s. 1943) oli noin 35 vuotta sitten yksi merkittävimmistä internetin kehittäjistä. Kutsuttu ”Internetin isäksi”. Keskeisiä ICANN:in perustajia ja toiminut mm. Googlen varatoimitusjohtajana.

Tim Berners-Lee esittelee World Wide Webin (WWW)
- 1991 Tim Berners-Lee esittelee World Wide Webin (WWW) - Nykymuotoisen internetin perustan!!!!! - Nykyään aateloituna Sir ja kiinnostunut Open Datasta!!!

- 1992 TKK:ssa tehdään graafinen WWW-selain Erwise
. TKK:ssa tehdään graafinen WWW-selain Erwise Jean Armous Polly keksii käsitteen ”Internetissä surffaaminen” Mosaic-selain (myöhemmin Netscape) kehitetään. Webiin tulee kuvia. Eunet-Finlandilta kaupallisia internet-yhteyksiä Suomessa. Ensimmäiset web-hakukoneet. Valkoinen talo nettiin ja presidentille sähköpostiosoite.

1994 Yhdysvalloissa voi tilata ruokaa Pizza Hutin verkkosivuilta
1994 Yhdysvalloissa voi tilata ruokaa Pizza Hutin verkkosivuilta. Suomessa sähköpostiosoitteet alkavat yleistyä. 1994 ensimmäinen laajalle levinnyt Spam-posti: ”Global Alert for All: Jesus is Coming Soon!” 1994 hakuportaali Yahoo syntyy 1995 Ensimmäinen vain netissä toimiva radio. Altavista- hakupalvelu ja Hotmail perustetaan 1995 Ensimmäiset suuret internet-yhtiöt pörssiin 1996 Jo suomalaista käyttää internetiä työpaikallaan. miljoonaa netin käyttäjää maailmassa 1998 Google -hakupalvelu perustetaan ja Webissä noin miljoonaa eri sivua

1999 Napster-ohjelma popularisoi musiikkipiratismin
2000 Nettiyrityskupla puhkeaa konkursseihin. 2001 Meilin forwardoinnista tekijänoikeusrikos Australiassa 2002 Blogeista eli nettipäiväkirjoista hitti 2003 Laajakaistaliittymien määrä nousuun 2003 Sveitsissä ensimmäinen online-äänestys verkossa 2004 Virusten, matojen ja roskapostin vuosi. 2004 Noin 800 miljoonaa netin käyttäjää maailmassa. 2005 Webissä noin 57 miljoonaa eri sivustokokonaisuutta Netscape:n jatkokehittäminen lopetettiin

Insinööri Matti Makkonen, tekstiviestin keksijä
Insinööri Matti Makkonen, tekstiviestin keksijä!?, kuoli vuonna 2015.

INTERNETIN TULEVAISUUS
JA UUDET SOVELLUKSET

Laajakaistayhteyksien yleistymisen ja nopeuksien kasvun uskotaan lisäävän huomattavasti internetissä siirrettävän informaation määrää. Internetin sisällöntuotanto oli pitkään hidasta johtuen osin mainosrahojen ohjautumisesta perinteiselle medialle kuten lehdet, tv ja radio. Mediaympäristö on kuitenkin murroksessa (vrt. konvergenssi) Yhdysvaltalaiset Google, Microsoft ja Yahoo kamppailevat kiivaasti asemista kehittyvän, globaalin informaatioverkon valtiaina. Kilpailun kohteina ovat olleet mm.”uudet” sovellukset kuten pikaviestit, internet-puhelut, satelliittipalvelut, sosiaalinen media ja pilvipalvelut.

PIKAVIESTIT Ovat lyhyitä tekstisanomia, joita internetin käyttäjät lähettävät toisilleen. Sähköpostiin verrattuna pikaviestit ovat epämuodollinen, enemmän jutustelun omainen tapa kommunikoida. Tunnettuja pikaviestinohjelmia ovat olleet mm. Microsoftin ja Yahoon Messenger –ohjelmat sekä America Onlinen ICQ. (I seek you) Yhdellä ohjelmalla voi yleensä lähettää pikaviestejä vain saman ohjelman käyttäjille.

INTERNET-PUHELUT Internet-puheluissa ääni siirtyy tietokoneesta toiseen internetin välityksellä. Puhelua varten tietokoneessa on oltava mikrofoni sekä kaiuttimet tai kuulokkeet (myös yhdistetty kuuloke-mikr.fon) Yleisimmillä ohjelmilla puheluiden soittaminen tietokoneesta toiseen on ilmaista. Hintaan ei yleensä vaikuta se, minne päin maailmaa puhuu. Monet yhtiöt tarjoavat nykyisin myös maksullisia internet-puhelupalveluita, jolloin hintaan kuuluu esim. ilmaisohjelmia parempi käyttäjätuki. Maksuttomista internet-puheluohjelmista ei ole yleensä voinut soittaa tavallisiin lanka- ja matkapuhelimiin. Palvelu voi kuitenkin olla saatavissa maksullisena. Suosituin puheluohjelma lienne ollut Skype.

SATELLIITTIPALVELUT Ainakin Google ja Microsoft pyörittävät kumpikin internetissä palvelua, jolla voi katsella maapallosta otettuja satelliitti- ja lentokonekuvia. Kauimpaa otetuissa kuvissa näkyy koko maapallo, pienimmällä etäisyydellä erottuvat jopa yksittäiset autot. Rikkaiden maiden suurista kaupungeista on tarjolla tarkempaa kuvaa kuin maaseudulta, pienistä paikkakunnista ja kehitysmaista. Satelliittikuvista voi etsiä paikkoja osoitteen perusteella, hakea ajo-ohjeita sekä etsiä vaikkapa ravintoloita. Palveluiden perusversiot ovat yksityishenkilöille ilmaisia. Kts. osoitteet <earth.google.com>; <maps.google.com> ja <virtualearth.msn.com>

SOSIAALISTEN VERKKOYHTEISÖJEN NOUSU
- Facebook, MySpace, Twitter yms luvun jälkipuoliskolla. FACEBOOK esimerkkinä: - Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu, jonka sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden käyttäjäprofiilin ja blogin luomiseen, sekä mm. yhteydenpitoon ihmisten kanssa. - Facebookia ylläpitää samalla nimellä toimiva yritys Palo Altossa Kaliforniassa. - Facebookin perusti sen nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg Harwardin yliopiston kampuksella alkuvuodesta - Vuoden 2005 lopussa Facebookilla oli käyttäjiä n. 5,5 miljoonaa, 09/2009 käyttäjiä 300 milj., 07/2010 yli 500 milj. - Syksyllä 2018 yli 2 miljardia.

Mark Zuckerberg

- Suomessa Facebook alkoi levitä vasta vuoden 2007 lokakuussa, sivuston suomennos saatiin valmiiksi keväällä 2008. - Facebookin käyttäjille aiheutuvista ongelmista on uutisoitu mediassa (riippuvuus, työajan haaskaus, irtisanoutumisen vaikeus, yksityisyyden suojaan liittyvien tietojen leviäminen) - Haittatekijöillä myös oikeudellisia ulottuvuuksia….. -- Facebook ilmoitti aiemmin, että se omistaa kaikkien rekisteröityjen käyttäjien tallentamat tiedot ikuisesti. Vuonna 2009 ilmoitettiin kuitenkin, että kyseinen käyttäjäehto on peruttu. - Kanadan tietosuojaviranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen elokuussa 2009 ilmoitettiin, että käyttäjät voivat poistaa käyttäjätilinsä, jos he eivät halua, että tiedot pysyvät Facebookissa. - Lisäksi sivustolle annettujen tietojen siirtymistä eteenpäin esim. pelien kehittäjille rajoitetaan.

- Facebook otti vuonna 2007 käyttöön Facebook Ads –mainokset, joiden otaksuttu olevan yhtiön pääasiallinen tulonlähde. - Facebookin tehokkuus mainosmediana perustuu tarkasti profiloituun tietoon, jota käyttäjät itse syöttävät palveluun. Mainostajien on mahdollista tietää käyttäjistä hyvinkin tarkkoja asioita ja kohdentaa mainokset tietyille ryhmille. -- Tulevaisuus riippuu mm. käyttäjien suhtautumisesta yksityisyyteen? Facebookin listautuminen pörssiin! Uudet sovellukset? ---- Kilpailijat kuten Google+ jne…

Facebook ja tietosuoja
Facebook on ollut kritiikin kohteena alusta alkaen sen tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevien linjausten vuoksi. Suurempi skandaali syntyi, kun keväällä 2018 paljastui Facebookin toimittaneen noin 87 miljoonan käyttäjän tiedot Cambridge Analytica –yhtiölle. Tietoja käytettiin USA:n presidentinvaaleissa Donald Trumpin kampanjan tukemiseen. Osin tästä syystä mm. Suomessa väitetään käyttäjän jättäneen Facebookin kevään 2018 jälkeen… Edelleen noin 2,8 miljoonaa käyttäjää suomalaisella ei ole nettiyhteyttä lainkaan…..

Netti voi koitua työnhakijan kohtaloksi!!!!
- Elokuussa 2009 uutisoitiin Taloussanomissa, että työnhakusivusto CareerBuilderin tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet työnantajista tarkistaa työnhakijoiden profiilisivut sosiaalisen median palveluista, kuten Facebookista, Twitteristä tai MySpacesta. - Vuonna 2008 luku oli noin viidennes. - Tutkimus kertoi myös, että 35 prosenttia näin tehneistä työnantajista myös hylkäsi jonkun työnhakijakandidaatin sosiaalisen median kautta saamiensa tietojen perusteella. - Yleisin syy hakijan hylkäämiseen oli sopimaton kuvamateriaali tai jokin tieto hakijasta. - Netin muita vaaroja: ”saalistavat” pedofiilit, murtovarkaat, autovarkaat yms.

VIIHDE-ELEKTRONIIKAN ja VIIHTEEN 25 VUODEN KEHITYS:
Vuonna 1981 videonauhuri oli ylellisyyttä, mustavalko-tv useimmissa kodeissa, pelikonsolit alkeellisia ja cd-soitin tuntematon kone. Valtakunnallisia tv-kanavia oli kaksi. Panasonic –vhs-kotivideonauhuri maksaa 6500 mk. Commodore 64-kotitietokone julkaistaan USA:ssa. Valtaa Suomen markkinat. CD-soittimen myynti alkaa Suomessa. Vhs-kotivideonauhurit syrjäyttävät betamax-nauhurit Suomen ensimmäinen kaupallinen radioasema Radio City. Nintendo Entertainment System –pelikonsoli myyntiin maailmalla.

- 1987 Videoelokuvia ankarasti sensuroiva laki säädetään.
CD-levyjä myydään Suomessa 1,5 miljoonaa kpl. LP-levyjä myydään 5,9 miljoonaa kpl. Panasonicin halvin vhs-nauhuri maksaa 2790 mk. YLE perustaa popmusiikin oman kanavan Radiomafian. CD-levyjen myynti ohittaa LP-levyjen myynnin. MTV 3 valtakunnalliseksi tv-kanavaksi. Lama romahduttaa äänitteiden myynnin. Suomalaisen elokuvan aallonpohja. Rauni Mollbergin Paratiisin lapset esitetään tyhjälle Bristolille Helsingissä. Playstation-pelikone julkaistaan. Laite elvyttää hiipuneet pelikonemarkkinat.

- 1996 Jari Sillanpää julkaisee ensilevynsä, joka on yhä Suomen myydyin levy (270 000 kpl).
LP-levyjen myynti kuihtuu mitättömäksi. TV-kanava Nelonen perustetaan. DVD-soitin myyntiin Suomessa. Multiplex-teatterien valtakausi alkaa Helsingissä, kun Kinopalatsi avataan. Suomalaisen elokuvan uusi nousu: Ensi-illassa Häjyt ja Rukajärventie. Playstation 2 markkinoille. iPod –mp3-soitin myyntiin USA:ssa. Videolaki kumotaan. Digisovittimien kauppa alkaa käydä. Elokuva Pahat pojat kerää katsojaa.

- 2003 Pikku G myy ensimmäisenä platinalevyn suomiräpillä
Pikku G myy ensimmäisenä platinalevyn suomiräpillä. Verkkomusiikkikauppa iTunes avataan. Internet ja piraattikopiot syövät levymarkkinoita. Äänitteiden myynti lähes yhtä vaisua kuin laman aikana. Mp3-soittimien kysyntä viisinkertaistunut kahdessa vuodessa. DVD-levyjen myynti ohittaa CD-levyjen menekin. Taulutelevisioita myydään enemmän kuin perinteisiä. Digisovitin ja DVD-soitin joka toisessa kodissa. 80 gigatavun iPod-myyntiin. helmikuussa analogiset TV-lähetykset loppuivat, Digisovitin lähes kaikissa talouksissa????  Mitä onkaan tulossa???? Todennäköisesti TV internetyhteydellä syrjäyttää PC:n tai sitten….???

Sähköisen uutisoinnin kehityksestä Suomessa
1887 Uutistoiminta Suomessa alkaa. Suomen Tietotoimiston (STT) edeltäjä Suomen Sähkösanomatoimisto aloittaa toimintansa 1926 Yleisradio aloittaa toimintansa. Radion uutistoiminta annetaan STT:n hoidettavaksi. 1959 Television uutislähetykset alkavat. Yleisradio lähettää Suomen ensimmäiset televisiouutiset. 1965 Uutislähetysten määrä kasvaa. Rinnakkaislähetykset alkavat. 15 minuutin mittainen päälähetys tulee Yleisradion molemmilta tv-kanavilta klo Radiossa Yleisradio aloittaa omat uutislähetyksensä STT:n uutisten rinnalla. 1970 Tv-uutisten päälähetys pitenee 30 minuutin mittaiseksi ja esitetään klo 21.00

1978. Puoli yhdeksän uutisista ”kansallinen iltahartaus”
1978 Puoli yhdeksän uutisista ”kansallinen iltahartaus”. Yleisradion pääuutislähetys aikaistetaan nykyiselle paikalleen klo 1981 Kilpailu television uutistoiminnassa alkaa. Yleisradion kanavilla toimiva Mainostelevisio saa luvan aloittaa uutistoiminnan. Ensimmäiset Kymmenen uutiset 1993 Kaupallinen televisio siirtyy omalle kanavalle. MTV 3 aloittaa omana kanavanaan Kymmenen uutiset nousevat hetkellisesti katsotuimmaksi uutislähetykseksi. 1998 Nelosen uutiset alkavat. Nelonen aloittaa toimintansa Ensimmäiset uutiset kanavalla 2003 Yleisradio luopuu STT:n radiouutisista. Viimeistä kertaa STT:n uutisia luetaan Yleisradion radiokanavalla Vuoden 2006 lopussa Yleisradion uutispalvelusopimus STT:n kanssa päättyy. (Lähde: Uutiset ”lipsahtivat” televisioon 1950-luvulla. Lapin Kansa , s. 22.)

Loppukevennys 1. Uudet kansainväliset opiskelijat tulossa innokkaina Lappiin oikeusinformatiikkaa harrastamaan!!

Loppukevennys 2. ”En ole täsmälleen perillä siitä, mitä sanoin, mutta pidän kiinni siitä mitä sanoin, mitä se sitten olikin!” USA:n republikaanien presidenttiehdokas Mitt Romney (Lapin Kansa )

Teoksia tai artikkeleita:
Korhonen R., Oikeusinformatiikan kansainvälisiä haasteita tietoverkkojen yhdentyvässä maailmassa. Teoksessa. Timo Koivurova (toim.) Kansainvälistyvä oikeus. Juhlajulkaisu professori Kari Hakapää. Rovaniemi 2005. Korhonen R., Informaatio-oikeuden asemasta oikeuksien kentässä. Teoksessa: Sauli Mäkelä (toim.) Oikeusteorian poluilla. Juhlajulkaisu professori Rauno Halttunen. Rovaniemi 2006. Saarenpää A., Informaatioväkivalta. Teoksessa: Mirva Lohiniva-Kerkelä (toim.) Väkivalta. Seuraamukset ja haavoittuvuus. Terttu Utriaisen juhlakirja. Talentum. Helsinki 2006. Voutilainen T., ICT-oikeus sähköisessä hallinnossa. Joensuu 2009 (väitöskirja) Paliwala A (edit.): A history of legal informatics. LEFIS SERIES

Muuta peruskirjallisuutta oikeusinformatiikasta:
Ahti Saarenpää: Tietojenkäsittelystä läsnä-älyyn – Katkelmia oikeusinformatiikan kehityksestä. Teoksessa :Professori Asko Lehtosen juhlakirja. Vaasan yliopisto 2005. Rauno Korhonen: Perusrekisterit ja henkilötietojen suoja. Informaatio-oikeudellinen tutkimus yksityisyyden suojasta yhteiskunnan perusrekisteritietojen käsittelyssä, s (Lapin yliopisto 2003) Tuomas Pöysti: Tehokkuus, informaatio ja eurooppalainen oikeusalue. (Helsingin yliopisto 1999) Erityisesti teoksen 3.osa eurooppalaisesta informaatio-oikeudesta

Kiitos!! Menestystä opintoihin!

JOHDATUS OIKEUSINFORMATIIKKAAN Professori Rauno Korhonen:

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "JOHDATUS OIKEUSINFORMATIIKKAAN Professori Rauno Korhonen:"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute

Kirjaudu sisään

Kirjaudu sisään sosiaaliverkostojen kautta:

JOHDATUS OIKEUSINFORMATIIKKAAN Professori Rauno Korhonen:

Samankaltaiset esitykset

Esitys aiheesta: "JOHDATUS OIKEUSINFORMATIIKKAAN Professori Rauno Korhonen:"— Esityksen transkriptio:

Samankaltaiset esitykset

Projektista

Palaute