Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Esitys aiheesta: "Harjoittelun suunnittelu ja arviointi"— Esityksen transkriptio:

1 Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

2 Teemakoulutusten järjestys voi vaihdella alueittain.
Tämä runko on muuttunut hieman Teemakoulutusten järjestys voi vaihdella alueittain.

3 Ajankohta Teema Oppimistehtävä
Kouvola / E-KA Teema Oppimistehtävä 4.10. / Kannustava ohjaaja ja valmentaja # 1 Palautus viim 9.10. / Oppiminen ja opettaminen 10.1. / Ihmisen elinjärjestelmät # 2 Palautus viim 15.1. / Herkkyyskausien huomiointi harjoittelussa 11.4. / Liikunnallinen elämäntapa # 3 Palautus viim 16.4. / Eettisesti hyvä harjoittelu / Taitoharjoittelu # 4 Palautus viim / Voima, kestävyys ja nopeus 5.12. / Psyyke # 5 Palautus viim / Tunne- ja vuorovaikutustaidot 6.2. / Suunnittelu ja arviointi # 6 Palautus viim 11.2. / Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen Punaisella olevat koulutukset järjestetään lukuvuonna Muut koulutukset on järjestetty jo aiemmin

4 Osaamistavoitteet ● Osaa suunnitella ja toteuttaa yksittäisen harjoitus- tai ohjaustapahtuman yleisellä tasolla ● Ymmärtää arvioinnin ja seurannan yleiset periaatteet

5 Koulutuksen sisältö Koulutuksen tavoitteet ja esittäytyminen
Tavoitteiden asettaminen Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu ja toteutus Arviointi ja seuranta Mallitunti ja tuntisuunnitelmalomake Etätehtävä ja koulutuksen päätös

6 Tavoitteiden asettaminen
Pohdintaa pienryhmissä: Mikä on tavoitteenasettelun merkitys yhden harjoituskerran suunnittelussa? Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat tavoitteenasetteluun? Millaisia tavoitteita yksittäisellä harjoituksella voi olla?

7 Esimerkkejä yksittäisen harjoituskerran tavoitteista
Yksittäisen lajitaidon tai –tekniikan oppiminen Fyysisen kunto-ominaisuuden esim. nopeuden kehittäminen Kaikille tulee harjoituksissa hiki Jokainen valmennettava saa palautetta ja kannustusta

8 Painopisteajattelu Harjoitusvaikutuksen ja sitä kautta harjoittelun tuloksellisuuden lisäämiseksi harjoitteluun on hyvä valita painopisteitä, joiden kehittämiseen tietyllä harjoitusjaksolla keskitytään. Tavoitteena on, että puolet viikoittaisesta harjoitteluajasta käytetään valitun painopisteen kehittämiseen ja puolet muiden ominaisuuksien / osa-alueiden ylläpitämiseen. Näin varmistetaan painopisteenä olevan asian kehittyminen ja muiden ominaisuuksien tason säilyminen. Muista huomioida jakson painopisteeksi valittu asia yksittäisen harjoituskerran suunnittelussa ja toteutuksessa!

9 Muista huomioida lapsen kehitysvaihe tavoitteiden asettelussa!

10 Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu ja toteutus
Miettikää seuraavia kysymyksiä parin kanssa: Miten sinä suunnittelet harjoittelua? Miksi harjoittelua kannattaa suunnitella? Mitä suunnittelussa tulee huomioida? Kuinka pitkällä tähtäimellä harjoittelua kannattaa suunnitella? Mitä hyvä harjoitussuunnitelma pitää sisällään?

11 Harjoittelun suunnittelu
Suunnittelun lähtökohtana tulee aina olla urheilija/valmennettava ja hänen kehittymistavoitteensa Suunnittelun avulla valitaan ne keinot ja menetelmät, joiden avulla pyritään saavuttamaan asetettuja tavoitteita ja päämääriä Suunnittelu helpottaa urheilijan ajankäytön hahmottamista, ja sitä kautta tekee harjoittelusta tehokkaampaa ja johdonmukaisempaa

12 Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon
Ulkoiset tekijät: Harjoitusten kesto Käytössä oleva tila ja välineet Ryhmän koko Käytettävissä olevien ohjaajien määrä Sääolosuhteet Mitä muuta?

13 Suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon
Sisäiset tekijät: Ryhmän jäsenten fyysiset ja psyykkiset tekijät Motoriset valmiudet Ikäjakauma Sosiaaliset taidot Mitä muuta?

14 Harjoituksien jako Lajiharjoitus - Lajiaitoja ja -tekniikoita, kilpailunomaisia suorituksia - Yksittäisen liikkeen hiomista, osasuorituksen tarkastelua Erikoisharjoitus - Harjoitukset, jotka muistuttavat liikeradoiltaan lajisuoritusta - Kehitetään fyysisiä ominaisuuksia Yleisharjoitus - Lajista riippumaton kuormitus - Muista monipuolisuus Huomioi myös harjoituksen rasittavuus: onko kyseessä palauttava, kehittävä vai ylläpitävä harjoitus

15 Tuntisuunnitelma Tärkeä työkalu aloittelevalle ohjaajalle ja valmentajalle Edistää tarkoituksenmukaista ja tehokasta ajankäyttöä Luo turvallisuutta Sen avulla voidaan seurata ohjaamista ja sen monipuolisuutta Sen avulla ohjaaja voi keskittyä ohjaamiseen Mahdollistaa nopeat muutokset (Plan B) Auttaa ohjaajaa kehittymään ohjaajana

16 Yksittäisen harjoituskerran suunnittelu
Mitä teetät Miten teetät Miten kauan teetät Miksi teetät Taskussa on aina hyvä olla plan B Suunnitellessasi harjoitusta muista johdonmukaisuus ja huomioi kokonaisuus harjoitus koostuu toisiinsa liittyvistä harjoitteista ja harjoituskausi toisiinsa liittyvistä harjoituksista

17 Harjoituksen rakenne Valmistava osa (verryttely) - Aloita rauhallisilla tehoilla isoilla lihasryhmillä - Vältä nopeita ja repiviä liikkeitä Pääosa (sisältää yhden tai useampia alla olevista): - Harjoitellaan lajitaitoja ja tehdään lajinomaisia harjoitteita - Uuden taidon ja/tai taktiikan oppiminen - Taidon/taktiikan harjoittelu - Nopeus - Voima / teho-osio - Kestävyys Loppuosa (palauttava, rentouttava) - Elimistön rauhoittaminen, palautuminen - Opetuksellinen lopetus, arviointi, kannustaminen

18 Muista toistojen riittävä määrä
Suoritusten automatisoituminen toistoa (vakio-olosuhteet) (ennakointi/sopeutumiskyky hyvä) Esimerkki toistojen kertymisestä 100 toistoa/vrk x 1000 vrk = toistoa yhdessä ominaisuudessa Tiedätkö paljonko toistoja tulee vetämissäsi harjoituksissa? Miten turvaat toistojen riittävän määrän, jotta urheilijan kehittyminen turvattaisiin lajissasi?

19 MITEN TEHDÄÄN (työskentelytapa)?
Harjoitussuunnitelma Pvm: ________ Ryhmän nimi: _______________________________ Osallistujamäärä: ___________ Ohjaajat: ___________________________________ Harjoituksen kesto:__________ Käytettävät tilat ja välineet: _______________________________________________________________________________ Harjoituksen päätavoite: _________________________________________________________________________________ OSA MITÄ TEHDÄÄN MIKSI TEHDÄÄN? AIKA MITEN TEHDÄÄN (työskentelytapa)? HUOMIOITAVAA ALKU PÄÄ- HARJOITTEET LOPPU

20 Arviointi ja seuranta Pohtikaa pienryhmissä:
Millaisia asioita kilpailemisessa ja harjoittelemisessa voidaan arvioida ja seurata. Miten arviointia toteutetaan? Itsenäistä työskentelyä: Listaa asioita, joita oman valmennettavasi / ohjattavasi kilpailemisessa ja harjoittelemisessa voidaan arvioida ja seurata. Kuinka asiat toteutuvat?

21 Esimerkkejä arvioinnista ja seurannasta
Taitokontrollit Varmin tapa urheilijan kehittymisen järjestelmälliseen seurantaan ovat urheilijalle säännöllisesti suoritettavat taitokontrollit. Käytännön kontrollien avulla pystytään harjoitustilanteessa vaivattomasti seuraamaan taito-ominaisuuksien kehittymistä. Kontrollit voivat samalla toimia tehokkaina harjoitteina/ harjoituksina. Taitokontrollien konkreettiset tulokset auttavat urheilijaa asettamaan selkeitä välitavoitteita harjoittelulle. Kontrollit antavat usein myös lisämotivaatiota urheilijalle Taitokontrollina voi toimia lajityypillinen suoritus esim. koripallon vapaaheitto tai yleistä taito-ominaisuutta mittaava testi esim. käsilläseisonta (tasapaino / keskivartalon hallinta).

22 Esimerkkejä arvioinnista ja seurannasta
Harjoitusmäärien tulee olla tavoitteen suuntaisia: h / vuosi x 10 vuotta = KANSAINVÄLINEN HUIPPUTASO MAHDOLLISTA SAAVUTTAA

23 Oppimistehtävä # 6 Liittyy Harjoittelun suunnittelu ja arviointi ja Valmentajana ja ohjaajana kehittyminen-luentoihin. OT # 6 löytyy

24 Lähteet: Brotherus A, Hytönen J. & Krokfors L, Esi- ja alkuopetuksen didaktiikka. WSOY, 2002. Hakala, L, Liikunta ja oppiminen. Jyväskylä 1999, PS-kustannus. Heikinaro-Johansson, P, Liikunnanopetuksen suunnittelu. Teoksessa P. Heikinaro-Johansson, T. Huovinen ja L. Kytökorpi (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki 2003, WSOY. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005