Työterveyshuollon tavoitteena on:

Esitys aiheesta: "Työterveyshuollon tavoitteena on:"— Esityksen transkriptio:

1 Työterveyshuollon tavoitteena on:
Terveellinen ja turvallinen työympäristö Hyvin toimiva työyhteisö Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy Yksilön ja yhteisön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Eija Mämmelä / OAMK

2 Työterveyshuollon tavoitteena on:
1971 työmarkkinajärjestöjen sopimus työpaikkaterveydenhuollon järjestämisestä lähes sellaisenaan Työterveyshuoltolaiksi 1978 tth-palvelut työnantajien velvollisuudeksi, Kelalta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista suuntautuminen ennaltaehkäisyyn 2000 –luvulla kuormitus yhä henkisempää tarvitaan laaja-alaisempaa otetta kokonaisvaltainen, työn organisaatioon ja yrityskulttuuriin integroituva kehittämistyö Eija Mämmelä / OAMK

3 Laaja-alainen näkemys työterveydestä
Laaja-alainen näkemys työterveydestä (STM:n työterveyshuollon neuvottelukunta 1999) yhteiskunta työpaikka yksilön terveys ja voimavarat tukiverkot ja palvelujärjestelmät työyhteisön ja työorganisaation toimivuus työ ja työympäristö ammatillinen osaaminen Eija Mämmelä / OAMK

4 Lakisääteiset terveystarkastukset Valtioneuvoston asetus 1484/2001
työhön sijoitettaessa, jos työstä aiheutuu erityistä sairastumisen vaaraa tai tapaturmavaaraa työtehtävien muutoin sitä edellyttävät tarvitaan terveydellisiä erityisvaatimuksia työuran aikana työntekijän: ikä, sukupuoli tai fysiologinen tila edellyttävät terveydentilan toteaminen altistumisen loputtua sairausvaiheiden yhteydessä terveydentilan ja työkyvyn sitä edellyttäessä kun työssä: erityistä sairastamisen vaaraa tai tapaturmavaaraa normaalista poikkeavia työvuoroja tai yötyö uusia aineita ja menetelmiä – onko terveysvaaraa? työtehtävien olennaisesti muuttuvat Eija Mämmelä / OAMK

5 Työterveyshuoltolaki 1383/2001
Lain tarkoitus: säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa 4) työyhteisön toimintaa Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia (738/2002). ( /752) Yrittäjien ja muiden omaa työtään tekevien työterveyshuollon järjestämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä laissa säädetään. Työterveyshuollon järjestäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää, siten kuin tässä laissa säädetään. Eija Mämmelä / OAMK

6 Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat
ammatillisesti riippumattomia työnantajista, työntekijöistä ja heidän edustajistaan työterveyslain 3 §:ssä tarkoitettu pätevyys sekä riittävällä täydennyskoulutuksella ylläpidetyt tiedot ja taidot asiantuntijan työnantaja on velvollinen huolehtimaan säännöllisyydestä riittävästi, vähintään kolmen vuoden välein myös itsenäiset ammatinharjoittajat STM antaa ohjeita täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä ja järjestämisestä Työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat Työnantajan tulee käyttää riittävästi työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja heidän tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita työterveyshuollon suunnittelua, toteuttamista sekä kehittämistä ja seurantaa koskevissa asioissa siten kuin työterveyshuollon toteuttamiseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti on tarpeen. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden tulee olla ammatillisesti riippumattomia työnantajista, työntekijöistä ja heidän edustajistaan, ja heillä tulee olla tämän lain 3 §:ssä tarkoitettu pätevyys sekä riittävällä täydennyskoulutuksella ylläpidetyt tiedot ja taidot. Työterveyshuollon ammattihenkilön ja asiantuntijan työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että ammattihenkilö ja asiantuntija osallistuvat riittävästi, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein, ammattitaitoaan ylläpitävään täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutusvelvollisuus koskee myös itsenäisenä ammatinharjoittajana työterveyshuoltotehtävissä toimivaa terveydenhuollon ammattihenkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa ohjeita täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä ja järjestämisestä. Eija Mämmelä / OAMK

7 Työfysioterapeutin toimenkuva
alansa asiantuntijana: työpaikkaselvitykset, ergonomiaselvitykset ergonomia- ja suunnitteluyhteistyö kuormittumisen analysointi suoritus-, kunto- ja toimintakykytestit vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ohjaus ja neuvonta, fysioterapiahoidot työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta konsultointi, yhteistyö, projektit ammatillinen täydennyskouluttautuminen Eija Mämmelä / OAMK

8 Työfysioterapeutti (L1383/01 ja A1484/01, STM 2004: ohjeet tth-täydennyskoulutuksesta)
Työterveyshuollon asiantuntija Perustutkinnon jälkeinen lisäkoulutus Täydennyskoulutus 3 vuoden välein Liikunnan asiantuntija tth:ssa 1,5 opintopisteen tth-täydennyskoulutus TTH-ammattihenkilön tulee varmistaa asiantuntijan käytön tarpeellisuus sekä asiantuntijan pätevyys Työterveyshoitajan tulee hahmottaa työfysioterapeutin toiminnan kohde, mahdollisuudet ja osaaminen Eija Mämmelä / OAMK

9 Työfysioterapeuttina voi toimia
Työfysioterapeuttina voi toimia (L1383/01 ja A1484/01 Norosen 2006 mukaan, FT7/2006) Fysioterapeutin tutkinnon suorittanut, joka Työskenteli työskenteli työterveyshuollossa työterveyshuoltolain (1383/2001) voimaantullessa tai Siirryttyään työterveyshuoltoon (em. jälkeen) on 2 vuoden kuluessa suorittanut ammattikorkeakoulussa työterveyshuollon erikoistumisopinnot tai vähintään 7 opintoviikon (10,5 op) laajuisen työterveyshuollon koulutuksen ja Ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla täydennyskoulutukseen keskimäärin 7 päivää vuodessa Eija Mämmelä / OAMK

10 Työfysioterapeutin osaamisalueet (Koroma, Nummila, FT7/2006)
Tuntee ja osaa soveltaa käytäntöön työterveyshuoltoa koskevat ja siihen liittyvät lait ja säännökset Osaa toimia hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti Ymmärtää työterveyshuollon toimintaympäristön Osaa toimia eettisten periaatteiden mukaisesti Osaa toimia asiantuntevasti työpaikkojen yhteistyökumppanina Osaa soveltaa ergonomiaa, kuormitusfysiologiaa, biomekaniikkaa ja motorisen oppimisen tietoperustaa työssään Osa toimia asiantuntijana arvioitaessa työkuormitusta osana riskien arviointia erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittumisen osalta Eija Mämmelä / OAMK

11 Työfysioterapeutin toimenkuva
Moniammatillisessa tiimissä alansa asiantuntijana: työpaikkaselvitykset, ergonomiaselvitykset ergonomia- ja suunnitteluyhteistyö kuormittumisen analysointi suoritus-, kunto- ja toimintakykytestit vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ohjaus ja neuvonta, fysioterapiahoidot työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta konsultointi, yhteistyö, projektit ammatillinen täydennyskouluttautuminen Eija Mämmelä / OAMK

12 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 - peruskäsitteiden määritelmiä:
säädetty työnantajan järjestettäväksi säädetty toimijoina työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus työyhteisön toiminta työntekijöiden terveys ja työ- ja toimintakyky työkykyä ylläpitävällä toiminta työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistoimintaa hyvä työterveyshuoltokäytäntö lain periaatteiden huomiointi suunnittelussa, toteutuksessa ja järjestämisessä työterveyttä koskeva tietämys ja kokemus 1) työterveyshuollolla työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä; 2) työkykyä ylläpitävällä toiminnalla yhteistyössä toteutettua työhön, työoloihin ja työntekijöihin kohdistuvaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan edistää ja tukee työelämässä mukana olevien työ- ja toimintakykyä; 3) työterveyshuollon palvelujen tuottajalla sitä organisaatiota tai henkilöä, joka tämän lain 7 §:n mukaisesti huolehtii työnantajan järjestettäväksi kuuluvasta tai työnantajan vapaaehtoisesti järjestämästä työterveyshuollosta; 7) hyvällä työterveyshuoltokäytännöllä työterveyshuollon järjestämisessä, toteuttamisessa ja kehittämisessä noudatettavia yleisiä periaatteita siten kuin tässä laissa säädetään sekä ottaen huomioon työterveyttä koskeva tietämys ja kokemus ja työterveyshuollon yleiset periaatteet. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta, 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetuista riittävistä tiedoista ja 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisen periaatteista. Eija Mämmelä / OAMK

13 Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383 - peruskäsitteiden määritelmiä
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettu laki (559/1994): työterveyshuollon ammattihenkilö terveydenhuollon ammattihenkilö jolla on työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin pätevyys terveydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus työterveyshuollon asiantuntija fysioterapeutin tai psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta työhygienian, ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta muu kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys 4) työterveyshuollon ammattihenkilöllä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, jolla on työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys tai muun laillistetun lääkärin taikka terveydenhoitajan pätevyys ja työterveyshuollon toteuttamiseen tarvittava koulutus; 5) työterveyshuollon asiantuntijalla henkilöitä, joilla on fysioterapeutin tai psykologin pätevyys ja riittävät tiedot työterveyshuollosta taikka työhygienian, ergonomian, teknisen tai muun vastaavan alan koulutus ja riittävät tiedot työterveyshuollosta tai joilla on muun kuin työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyys; 6) yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä yrittäjien eläkelaissa (468/1969) tai maatalousyrittäjien eläkelaissa (467/1969) tarkoitettua henkilöä; sekä Eija Mämmelä / OAMK

14 Työterveyshuollon sisältö (1/3)
työn ja työolosuhteiden terveellisyys ja turvallisuus toistuvat työpaikkakäynnit ja muut työterveyshuollon menetelmät altisteet, kuormittavuus, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaara työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara terveystarkastukset, joissa huomioidaan työntekijän yksilölliset ominaisuudet toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta Työterveyshuollon sisältö Työnantajan järjestettäväksi 4 §:ssä säädettyyn työterveyshuoltoon kuuluu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti: 1) työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi toistuvin työpaikkakäynnein ja muita työterveyshuollon menetelmiä käyttäen ottaen huomioon työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara samoin kuin näiden tekijöiden huomioon ottaminen työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa sekä työolosuhteiden muutostilanteissa; 2) työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet; 3) toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, tarvittaessa työn sopeuttamiseksi työntekijän edellytyksiin, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä toimenpide-ehdotusten toteutumisen seuranta; Eija Mämmelä / OAMK

15 Työterveyshuollon sisältö (2/3)
tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyys ja turvallisuus työntekijöiden terveys työntekijän pyytämä selvitys työkuormituksestaan vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta terveydelliset edellytykset kuntoutusta koskeva neuvonta hoitoon, lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa 4) tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys; 5) vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen työntekijän terveydelliset edellytykset huomioon ottaen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen; 6) yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajien kanssa; tarvittaessa yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuollon palvelujentuottajien ja muiden tarvittavien tahojen kanssa; 7) osallistuminen työturvallisuuslain 46 §:ssä tarkoitetun ensiavun järjestämiseen; ( /752) Eija Mämmelä / OAMK

16 Työterveyshuollon sisältö (3/3)
osallistuminen ensiavun järjestämiseen (työturvallisuuslaki /752) työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta asiantuntijarooli yhteistyö työnantajan kanssa osallistuminen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin oman toimintansa laadun varmentaminen työterveyshuollon vaikuttavuuden arviointi ja seuranta lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja ”Tehtävät toteutetaan soveltuvin osin yhteistyössä johdon, linjaorgani-saation, henkilöstöhallinnon ja yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa.” 8) omalta osaltaan suunnitella ja toteuttaa osana tässä laissa määriteltyjä työterveyshuollon tehtäviin kuuluvia työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä, joihin sisältyy tarvittaessa kuntoutustarpeen selvittäminen; sekä 9) työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut tehtävät toteutetaan soveltuvin osin yhteistyössä johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon ja yhteistoimintaorganisaatioiden kanssa. Yhteisen työpaikan erityistä vaaraa aiheuttavien tai laajavaikutteisten terveydellisten tekijöiden selvittämiseksi työnantajien on työterveyshuollon asiantuntemusta hyväksi käyttäen toimittava yhteistoiminnassa siten kuin erikseen säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisessa käytettävistä tavanomaisina pidettävistä menetelmistä ja keinoista. Eija Mämmelä / OAMK

17 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
Yrityskohtainen toimintasuunnitelma laaditaan kirjallisena tarkistetaan vuosittain työnantajan Kelalta saaman korvauksen peruste toimintasuunnitelman taustalla on (työpistekohtainen) Työpaikkaselvitys: ”työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen tunnistaminen ja arviointi” päätelmät työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavista toimenpiteistä Eija Mämmelä / OAMK

18 Terveystarkastukset työterveyshuollossa 1/2
A 1485/2001 terveystarkastukset eritystä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän liiallisen altistumisen aiheuttama vaara yötyö erityinen väkivallan uhka asetuksessa esimerkkiluettelo vaarallisista töistä tarkastus työn alkaessa ja määräajoin työn kestäessä STM ja Työterveyslaitos – lisäohjeita Eija Mämmelä / OAMK

19 Terveystarkastukset työterveyshuollossa 2/2
A 1484/2001 terveystarkastuksia myös työntekijän iän, sukupuolen, fysiologisen tilan edellyttäessä työstä johtuvien terveysvaarojen edellyttäessä työ asettaa erityisvaatimuksia terveydelle sairausvaiheiden edellyttäessä sekä työnantajan vapaaehtoisesti tarjoamana Eija Mämmelä / OAMK

20 Työntekijän velvollisuus osallistua terveystarkastukseen
ei saa ilman perusteltua syytä kieltäytyä osallistumasta terveystarkastukseen, joka työhön sijoitettaessa tai työn kestäessä on välttämätön: terveydentilan selvittämiseksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä tai työympäristössä työ- tai toimintakyvyn selvittämiseksi työstä aiheutuvien, terveydentilaan kohdistuvien vaatimusten vuoksi yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6 §:n mukaisesti Työntekijän velvollisuus antaa tietoja Työntekijän on pyynnöstä annettava työterveyshuollon palvelujen tuottajalle tiedot havaitsemistaan terveyden vaaraa aiheuttavista tekijöistä työpaikallaan. Työnantajalle toimitettu lääkärinlausunto Työnantaja saa yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (477/2001) 8 §:n 2 momentin estämättä luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle tässä laissa säädettyjen työterveyshuollon tehtävien toteuttamista varten työntekijän työnantajalle luovuttaman työkykyään koskevan lääkärintodistuksen tai -lausunnon, jollei työntekijä ole kieltänyt luovuttamista. Työnantajan velvollisuus antaa tietoja Työnantajan tulee antaa työterveyshuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille työstä, työjärjestelyistä, ammattitaudeista, työtapaturmista, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista sekä muista niihin verrattavista tekijöistä tietoja, jotka ovat tarpeen työntekijöille työstä aiheutuvan terveydellisen vaaran tai haitan arvioimiseksi ja ehkäisemiseksi. Eija Mämmelä / OAMK

21 Huumausainetesti ja sitä koskeva todistus - lainmuutos 13. 8
Huumausainetesti ja sitä koskeva todistus - lainmuutos /60, TTH-laki 19§ huumausainetestiä koskevan todistuksen sisällöstä säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena todistus annetaan testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa Valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä huumausainetestien laadunvalvonnasta testien toteuttamiseen liittyvästä näytteiden ottamisesta, analysoinnista ja tulkinnasta Eija Mämmelä / OAMK

22 Tietosuoja työterveyshuollossa: salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
ensisijaisesti asianosaisen suostumuksesta työterveyslääkäri saa antaa: työnantajalle ja työsuojeluviranomaiselle kirjallisen lausunnon terveystarkastusten johtopäätöksistä erityisen sairastumisen vaaran perusteella tarvittavista työsuojelutoimista työterveyshuollon palvelujen tuottajalle terveydellisen vaaran seurantaa varten tiedot sellaisen potilaana olleen työntekijän terveystarkastuksista joka on työskennellyt erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä on siirtynyt vastaavalla tavalla vaaralliseen työhön toisen yksikön palveluiden käyttäjäksi Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen Salassa pidettäväksi säädettyjä tietoja ei saa ilmaista, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna siihen suostumustaan siten kuin erikseen säädetään. Työterveydenhuollon palvelujen tuottajan palveluksessa oleva työterveyslääkäri saa sen estämättä, mitä potilasasiakirjojen salassapidosta potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään, antaa: 1) työnantajalle erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä kirjallisen lausunnon terveystarkastusten johtopäätöksistä sekä niiden perusteella aiheellisista työsuojelutoimista, siltä osin kuin ne liittyvät työsuojeluun ja työterveyshuoltoon; 2) työsuojeluviranomaiselle ja työsuojeluvalvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle asiantuntijalle työsuojelun valvontaa varten edellä 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon; sekä 3) työterveyshuollon palvelujen tuottajalle terveydellisen vaaran seurantaa varten tämän pyynnöstä tiedot sellaisen potilaana olleen työntekijän terveystarkastuksista, joka on työskennellyt erityisen sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä ja joka on siirtynyt vastaavalla tavalla vaaralliseen työhön sen työnantajan palvelukseen, jonka työterveydenhuollosta tietoa pyytävä työterveyshuollon palvelujen tuottaja vastaa. Eija Mämmelä / OAMK

23 Työterveyspalveluiden tuottaminen
Työnantaja voi järjestää laissa tarkoitetut työterveyshuollon palvelut: 1) hankkimalla tarvitsemansa palvelut kansanterveyslaissa (66/1972) tarkoitetulta terveyskeskukselta 2) järjestämällä itse tarvitsemansa työterveyshuoltopalvelut tai yhdessä toisten työnantajien kanssa 3) hankkimalla tarvitsemansa palvelut muulta työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä Viranomaisten tiedonsaantioikeus Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja sen määräämällä asiantuntijalaitoksella on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavia tietoja työterveyshuollon toteuttamisesta huolehtivilta terveydenhuollon toimintayksiköiltä ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Työterveyshuollon asiakirjojen laatiminen ja säilyttäminen Työterveyshuollon potilasasiakirjojen laadinnasta ja säilyttämisajoista on voimassa, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa ohjeita työterveyshuollon asiakirjojen laatimisesta. Työterveyshuollon palvelujen tuottajan neuvonta- ja tietojenantovelvollisuus Työterveyshuollon palvelujen tuottajan on annettava työntekijöille ja työnantajalle tarpeellisia tietoja työssä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työntekijälle on annettava tietoja työterveyshuollon työntekijälle suorittamista terveystarkastuksista, niiden tarkoituksesta, tuloksista ja tulkinnoista sekä muusta työterveyshuollon sisällöstä. Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Eija Mämmelä / OAMK

24 Työterveyshuollon kustannusten korvaaminen
Korvauksista säädetään sairausvakuutuslaissa (364/1963): Edellytyksenä kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma työterveyshuollon yleiset tavoitteet työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet tarkistetaan vuosittain työpaikkakäynteihin ja muihin selvityksiin perustuen monitieteinen tieto työn ja terveyden välisestä suhteesta työn terveysvaikutuksista. voi olla osa laajemmasta toimintasuunnitelmasta työturvallisuuslaissa tarkoitettua työsuojelun toimintaohjelmaa muuta työnantajan laatimaa kehittämisohjelmaa tai -suunnitelmaa Eija Mämmelä / OAMK

25 Työterveyshuollon hyvät käytännöt -tiedonlähteet teemoittain:. (www
Työterveyshuollon hyvät käytännöt -tiedonlähteet teemoittain: ( alakohtainen tietopankki ohjeita, oppaita ja työkaluja riskien arviointi ja turvallisuuden hallinta stressi työssä tuki- ja liikuntaelinsairaudet työn kuormittavuus työpaikan turvamerkit työsuojelu pientyöpaikoilla työtapaturmien torjunta vaaralliset aineet ja pölyt Hyvät käytännöt Näillä sivuilla annetaan tietoa hyvistä työterveys- ja –turvallisuuskäytännöistä Suomessa. Tietoa muiden EU:n jäsenmaiden hyvistä käytännöistä löytyy näiden maiden sivuilta. Euroopan työterveys- ja –turvallisuusviraston yhteisille sivuille on kerätty eurooppalaisia ja kansainvälisen tason hyviä käytäntöjä. Mikä on hyvä käytäntö ? Eija Mämmelä / OAMK

26 Keskeiset työterveyshuoltoa säätelevät lait ja asetukset
Työterveyshuoltolaki (1383/2001) STM:n tiedote voimaan tulleesta työterveyshuoltolaista (1383/2001) puitelaki, tarkemmat määräykset asetuksissa Asetus 1484/2001 hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, sisältö ja koulutus Asetus 1485/2001 terveystarkastukset erityistä vaaraa aiheuttavissa töissä Työturvallisuuslaki 738/2002 Sairausvakuutuslaki 364/1963 Kansanterveyslaki 66/1972 Työterveyshuolto Työterveyshuolto on työssäkäyvien ihmisten perusterveydenhuoltoa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää, siten kuin työterveyshuoltolaissa säädetään. (1383/2001). Eija Mämmelä / OAMK

27 Terveysriskin arvioinnin vaiheet. (Antti-Poika ym. 2003
Terveysriskin arvioinnin vaiheet (Antti-Poika ym Työterveyshuolto) terveysvaaran tunnistaminen ja annos-vastesuhteen määrittely Onko vaara tunnistettu ihmisillä tai koe-eläimillä ja miten vaara riippuu altistuksen suuruudesta? altistuksen arviointi Paljonko ihmiset keskimäärin ja riskiryhmissä altistuvat? riskin kuvaus Millä todennäköisyydellä altistuneet saavat tietyn haitan tai sairauden? riskinhallinta Riskin hyväksyttävyydestä päättäminen Miten riskiä vähennetään? - torjuntatoimenpiteet ja uudelleenarviointi Eija Mämmelä / OAMK

28 Työpaikan perusselvitys (Antti-Poika ym. 2003)
henkilöstö lukumäärä, ikä- ja sukupuolijakauma ammattijakauma tapaturma-, ammattitauti- ja sairauspoissaolotilastot työ työtehtävät, ja –järjestelyt työtilat (pohjapiirros, ilmanvaihto, kulkureitit) työmenetelmät ja –välineet terveydelle vaaralliset tekijät työkykyä ylläpitävä toiminta hyvinvointiohjelma työsuojelu organisaatio, toimintaohjelma, tarkastusten pöytäkirjat ympäristö- ym. turvallisuusohjelmat työterveyshuolto yhteenvedot aiemmista lakisääteisten terveystarkastusten tuloksista aiemmat selvitysraportit ensiapuvalmius ensiapuvälineet ensiapukoulutettujen määrä Eija Mämmelä / OAMK

29 Työpaikkaselvityksen päävaiheet (lähde Antti-Poika ym. 2003)
tarpeen ja tavoitteiden määrittely raportin tarkastelu ja toimenpiteistä sopiminen suunnittelu raportin laatiminen seuranta tiedotus ja toteutus työpaikalla havaintojen terveydellisten merkitysten arviointi Eija Mämmelä / OAMK

30 Työpaikkaselvitys (lähde Antti-Poika ym. 2003)
tavoite ja tarkoitus työn, työolojen ja –menetelmien aiheuttamien terveysvaarojen ja –haittojen tunnistaminen ja ehkäiseminen tai lievittäminen ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadintaa väline työn kehittämisen koordinointiin ja tarkentamiseen työsuojeluohjelma, ympäristöohjelma, tyky-ohjelma, koulutus- ja kehittämisohjelmat, laatutyö yhteistoimintaryhmä työpaikan johto, lähiesimies työterveyshuollon yhteyshenkilö työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu ja työyhteisövaltuutettu tai –asiamies työntekijöiden edustaja Eija Mämmelä / OAMK

31 Työpaikkaselvityksessä huomioitavia asioita 1/2 (A 1484/2001 4.§)
työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet työn psyykkinen ja fyysinen kuormittavuus työntekijän terveydentila sekä työ ja –toimintakyky työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman sekä väkivallan vaara ja uhka Eija Mämmelä / OAMK

32 Työpaikkaselvityksessä huomioitavia asioita 2/2 (A 1484/2001 4.§)
työaikajärjestelyt (myös terveyteen vaikuttava yötyö) työolosuhteiden muutostilanteet henkilöstörakenne työpaikalla eri työ- ja palvelusuhdemuotoihin, kuten lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja muihin työjärjestelyihin liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat Eija Mämmelä / OAMK

33 Työpaikkaselvitys = työn terveysvaarojen selvitys (Valtioneuvoston asetus 1484/2001)
työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva erityinen ja muu sairastumisen vaara työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman sekä väkivallan vaara ja uhka työaikajärjestelyt, mukaan lukien sellainen yötyö, jolla on terveysvaikutuksia työolosuhteiden muutostilanteet henkilöstörakenne työpaikalla eri työ- ja palvelussuhdemuotoihin, kuten lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja muihin työjärjestelyihin liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat edellä mainittujen ja mahdollisten muiden tekijöiden yhteisvaikutukset Eija Mämmelä / OAMK

34 Järjestelmälliset työpaikkaselvitykset esimerkkejä työvälineistä. esim
Järjestelmälliset työpaikkaselvitykset esimerkkejä työvälineistä. esim. TTL verkkosivut (Antti-Poika ym. 2003) perusselvitykset KUVA-analyysi Riskien arviointi työpaikalla ELMERI, ASKEL-menetelmä jne. lisäselvitykset aistinvarainen arviointi työhygieeniset selvitykset fyysisen kuormituksen arviointi ja ergonominen selvitys psyykkisen kuormituksen arviointi työyhteisöanalyysi: esim. TYKY-valtti, TykyTimantti ovat tuotteistettuja työvälineitä ammattilaisten käyttöön: osa on maksullisia, mutta osa julkisia ja siten vapaasti käytettävissä Eija Mämmelä / OAMK

35 Eija Mämmelä / OAMK

36 Työpaikan ergonominen selvitys
täydentää työpaikkaselvitystä tavoite: työolojen ja työn tekemiseen liittyvien ruumiillisten ja henkisten kuormitustekijöiden tunnistaminen menetelmät: mittareita esim: ”Työpaikan ergonomian tarkastusohje” 1999.TTL ”Työpaikan ergonomia –selvitysmenetelmä” TTL painetut / verkkoversiot havainnointi: videointi, valokuvat, vapaa OWAS: työasentokuormitus RPE: ositettuna työasentokuormitus / kokonaiskuormittuminen haastattelu: työnkuva, työvaiheet, koettu kuormitus Eija Mämmelä / OAMK

37 Työpaikan ergonominen kartoitus 1/2
Raportointi systemaattisesti, tarvittaessa kuvadokumentit työntekijän kuvaus työn kuvaus tehtävät, työolosuhteet, työympäristö vaaratekijät (Kuva-analyysi) työn vaiheet (3-10 vaihetta mielekäs analysoinnin kannalta) osuus koko työajasta, toistuvuus, kesto jne. koetut haitat / ongelmat työvaiheittain huippukuormitus / kokonaiskuormitus analyysimenetelmän ja mittarien valinta Eija Mämmelä / OAMK

38 Työpaikan ergonominen kartoitus 2/2
työvaiheiden analyysi työasennot ja –liikkeet (liikkuvuus, lihasvoima, lihastyön laatu) työvälineet energian kulutus Olosuhteet, ympäristö ja työn organisointi (psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus, työhygieniset tekijät, tauotus) Ratkaisuvaihtoehtojen kartoitus Keinot ja resurssit Aikajänne Vastuuhenkilö, työnjako Uuden toimintatavan opetus ja seuranta Eija Mämmelä / OAMK

39 Ergonomia tarkastelee ihmisen ja toimintajärjestelmän muiden osien vuorovaikutuksia soveltaa ergonomian teoreettisia periaatteita, tietoja ja menetelmiä ihmisen hyvinvoinnin ja toimintajärjestelmän tehokkuuden optimoimiseksi edistää työn, menetelmien, työvälineiden, tuotteiden, organisaatioiden, toimintajärjestelmien ja -ympäristöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia ihmisten tarpeiden, kykyjen ja rajoitusten mukaisiksi Eija Mämmelä / OAMK

40 Ergonomian hyödyt (Alexander 1998 Mäkisen 2001 mukaan)
Vältytään työntekijän työkyvyn alentumisesta johtuvista taloudellisilta menetyksiltä Tuotannon ja laadun aleneminen, sijaisten koulutus Olemassa oleva toiminta tehostuu ajankäyttö paranee > tuottavuus Työelämän laatu paranee Vaihtuvuus ja työtyytyväisyys Tapaturmien määrä vähenee Työvälineiden turvallisuus, virkeys, keskittyminen, optimivoimat Inhimillisten virheiden aiheuttamat menetykset tuotannossa ja toiminnassa vähenevät Korjaavan toiminnan tarve vähenee, kun suunniteltu heti oikein Esimies-alais –suhde paranee (Trunk 1998) Eija Mämmelä / OAMK

41 Ergonomian osa-alueet
Fyysinen ergonomia ihmisen anatomiset, antropometriset, fysiologiset ja biomekaaniset ominaisuudet fyysisessä toiminnassa työasennot, materiaalin käsittely, toistoliikkeet, työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työpaikan layout, turvallisuus ja terveys Kognitiivinen ergonomia psyykkiset toiminnot, kuten havaintokyky, muisti, päättely ja motorinen vaste, ihmisen ja muun toimintajärjestelmän osien vuorovaikutus psyykkinen kuormitus, päätöksenteko, taitosuoritukset, ihminen-tietokone-vuorovaikutus, inhimillisen toiminnan luotettavuus, työstressi ja koulutus Organisaatioergonomia sosiotekninen järjestelmä; organisaatiorakenne, menettelytavat ja prosessit viestintä, henkilöstöhallinto, työn muotoilu, työaikajärjestelyt, tiimityö, osallistuva suunnittelu, yhteistyö, uudet työmallit, organisaatiokulttuuri, virtuaaliorganisaatiot, etätyö ja laatujohtaminen Eija Mämmelä / OAMK

42 Ergonomian tasot määräytyvät ympäristön mukaan
Mikroergonomia Työ- tai toimintapiste, väline, laite Työasento tai -liike Mesoergonomia Huoneisto, työtila tehtäväkokonaisuus Makroergonomia Työpaikka, organisaatio, yhdyskunta Työprosessi, johtamismalli Eija Mämmelä / OAMK

43 Mikro- ja makroergonomiatasojen liittyminen toisiinsa (Zink 2000 Mäkisen 2001 mukaan)
Mikroergonomia Makroergonomia Työpaikka:antropometria, biomekaniikka, tiedon käsittely Työorganisaatio: prosessin suunnittelu, ryhmätyö Työn sisällön suunnittelu Organisaation kehittäminen: henkilöstöpolitiikka Työvälineiden ja tuotteiden suunnittelu: motoriset, sensoriset ja informatoriset ominaisuudet Teknologia, tuotteiden kehittäminen: ohjelmistot, laitteistot Työympäristö: melu, ilman laatu, tärinä, valaistus, haitalliset tekijät Integroidut johtamisjärjestelmät: laatu, ympäristö, terveyden edistäminen, työterveys ja -turvallisuus Eija Mämmelä / OAMK

44 Ergonomia-alue vuorovaikutussysteeminä: (Wilson 2000)
”painopiste siirtymässä monimutkaisten sosioteknisten järjestelmien tarkasteluun” (Wilson 2000) Ajalliset ja paikalliset tekijät kontekstitekijät; Yhteiskunta, rahoitus, politiikka Yhteistyö muiden kanssa Organisaation rakenne, politiikka, roolit Ihminen ominaisuuksineen Olemassa oleva ympäristö Logistinen järjestelmä, hankintaketjut Rajapinnat ihmisen toimintaan; ohjelmistot, laitteet Toiminnan tavoitteet Eija Mämmelä / OAMK

45 Ergonominen toiminta lähtökohtana ihmisen luonnollinen toiminta:
antropometria biomekaniikka havaintomotoriikka refleksijärjestelmä ihminen on ”sosiaalinen eläin” Fyysisen mikroergonomian perusperiaate toimitaan turvallisella keskialueella, vältetään äärialueita nivelten ja tukikudosten liikkuvuus lihasvoima vireystila psyykkinen ja sosiaalinen kuormitus Eija Mämmelä / OAMK

46 Kuorma-kuormittuminen -tasapaino
tasapaino => optimi kuormitus kuormittuminen työn kuormitus-tekijät fyysiset psyykkiset sosiaaliset työympäristö työvälineet ihmisen ominaisuudet -ikä -sukupuoli -toimintakyky -terveys -minäkuva -osaaminen edellytykset työssä jaksaminen toimintakyky + työsuoritus + vaatimukset terveys ><sairaus Työn fyysiset kuormitustekijät: llihastyö, voimankäyttö, työasennot Työvälineet Työympäristö fysikaalinen, kemiallinen työaika sosiaaliset suhtet sidonnaisuus, pakkotahtisuus Ihmisen ominaisuudet: -voimavarat, minäkäsitys, motivaatio, elämäntilanne Ihmisen kuormittuminen: Psyykkinen ja fyysinen -tuntemukset, oireet, käyttäytymisen muutokset -fysiologiset vasteet ja psyykkiset reaktiot -työperäiset sairaudet odotukset mahdollisuudet työsuoritus – toimintakyky – fyysinen reaktio (kipu, väsyminen) ristiriita => yli- tai alikuormitus Eija Mämmelä / OAMK

47 Kumuloituva kuormittuminen
kuorma / kuormittuneisuus (%) vaurio vaurion raja-arvo väsyminen ylikuormittunei- suuden raja-arvo sopeutuminen alikuormittunei-suuden raja-arvo lepotaso työvaihe tauko työvaihe aika työ Eija Mämmelä / OAMK

48 Fyysinen työkuormitus (Louhevaara & Smolander)
aktiivinen lihasmassa raskas dynaaminen - lihastyö: suuri taakkojen käsittely staattinen - lihastyö: suuri – pieni toistotyö - lihastyö: pieni Työntekijän kuormittuminen Verenkiertoelimistö (systeeminen) Liikuntaelimet (paikallinen) Työntekijän ominaisuudet terveydentila toimintakyky sukupuoli ikä osaaminen jne. Eija Mämmelä / OAMK

49 Työasentokuormitus Matalalla Kiertyneenä Kontallaan Kurkotellen
Kannatellen Selän optimaalinen toiminta Tukipinnan laajentaminen Kuormituskestävyyden lisääminen Kuormituksen vaihtelu ja palautuminen Luonnolliset liikemallit Ongelmia, kun … Hallintaa, kun … Eija Mämmelä / OAMK 49 Eija Mämmelä / OAMK 49

50 Istuminen – rentoutuminen – vahvistuminen – luonnolliset liikemallit
Eija Mämmelä / OAMK 50 Eija Mämmelä / OAMK 50

51 Lähteitä esim. Työterveyslaitoksen verkkosivusto: www.ttl/fi
Näyttöpäätetyön ergonomia, verkkolähde Potilaan siirtymisen avustamisen ergonomia, verkkolähde Työkyvystä ja ergonomiasta muutoinkin laaja-alaisesti Potilaan siirtymisen avustamisesta myös: Vaali terveyttäsi –myös kalvosarja Potilassiirrot – taitava avustaja auttaa ja aktivoi Työfysioterapia Työterveyslaitos. Antti-Poika ym Työterveyshuolto. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Rissa, Kari Panosta työkykyyn. Eija Mämmelä / OAMK 51