Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma

Esitys aiheesta: "Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma"— Esityksen transkriptio:

1 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Hanne Kalmari

2 Hallituksen tavoite: Suomi kestävän kasvun uralle
Visio: Suomi 2025 – yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa Työllisyys- ja kilpailukyky Osaaminen ja koulutus Hyvinvointi ja terveys Tilannekuva Biotalous ja puhtaat ratkaisut Digitalisaatio, kokeilut ja normien purku Hanne Kalmari

3 Hallitusohjelma: Kertapanostuksella toiminta uudelle tasolle
Viiteen osa-alueeseen 1 mrd euroa Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeet 130 milj. euroa Hanne Kalmari

4 130 STM:n kärkihankkeet milj. euroa Enemmän terveyttä ja hyvinvointia
Palvelut asiakaslähtöisiksi Osatyökykyisille tie työelämään Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma 130 milj. euroa Hanne Kalmari

5 Yhteisillä varoilla enemmän terveyttä ja hyvinvointia
Terveyden edistäminen ja varhainen tuki vahvistuvat päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat. Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista tuetaan. Julkinen palvelulupaus määritellään yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat vahvistuvat. Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja painotetaan. Omaishoitoa vahvistetaan. Hallitusohjelma Etunimi Sukunimi 9/21/2018

6 Miksi tarvitaan enemmän ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea?
Hanne Kalmari

7 Joka kymmenes sote-asiakas tarvitsee räätälöityä henkilökohtaista apua
Työikäiset tarvitsevat palveluja satunnaisesti ja osaavat asioida myös sähköisesti. 10% asiakkaista 80–90% sote-resursseista : Tähän kuvaan toivotaan vähän useampaa väritettyä hahmoa. Joka kymmenes tarvitsee apua usein ja monenlaisiin ongelmiin. Heille tarvitaan kanssakulkijaksi ammattilainen, joka katsoo, että nämä henkilöt saavat tarvitsemansa avun. Hanne Kalmari

8 Lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset (2011)
Suun terveydenhuolto 225 milj. Vammaispalvelut n. 50 milj.euroa Muut lasten ja perheiden sosiaalipalvelut 468 miljoonaa Erikois- sairaanhoito milj. 3 miljardia euroa vuosittain Perusterveydenhuolto 511 milj. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito 734 milj. Hanne Kalmari

9 Lastensuojelun toimenpiteet vuonna 2013
64 500 lastensuojelu- ilmoitusta lapsesta 4 200 kiireellisesti sijoitettua lasta 10 700 huostassa olevaa lasta Lähde: THL Hanne Kalmari

10 Lasten sijaishuollon kustannukset ovat kasvaneet rajusti
430 milj. euroa 620 milj. euroa Sijaisperhe €/v Ammatillinen perhekoti €/v Laitoshoito €/v Lähde: THL, Kuusikkokuntien lastensuojelun työryhmä 2014 Hanne Kalmari

11 Varhainen tuki perheille kannattaa
Rahalla saa kaksi työntekijää perhetyöhön Jokainen estetty huostaanotto säästää keskimäärin € vuosi Rahalla saa Intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi Perhe voisi käydä perheneuvolassa yli 400 kertaa Kotipalvelua voitaisiin järjestään lähes tuntia. Lapsen huostaanoton kustannukset –72 000 vuodessa Laitoshuollon välttäminen säästää keskimäärin € vuosi Tämän hyppäyksen tekeminen on lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman päätavoite. Lähde: THL:n Vaikuttavuus ja kustannukset -sivusto Hanne Kalmari

12 Palveluissa on johtamisen ja kohtaamisen haasteita
Esiopetus Neuvola Perhe- ja kasvatus- neuvola Perusopetus Palvelut, toiminta ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa. Lasten-suojelu Yms. Oppilash. Yms. Kouluth. Lasten- psykiatria Nuorisotyö Asuminen Toimeen-tulo Matti Rimpelä, Markku Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Perhe Hanne Kalmari

13 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteet
LAPE = hallituksen kärkihanke, jossa teemme muutosta kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia vahvistavaa toimintakulttuuria erilaisten lasten ja moninaisten perheiden hyvinvoinnin sekä omien voimavarojen vahvistamiseksi. Hanne Kalmari

14 Voimavarojen vahvistaminen
Muutosta ohjaavat periaatteet Lapsen oikeudet ja lapsen etu Voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus

15 MITEN TEEMME MUUTOSTA? Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri johdetaan lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä palveluja hallintorajat ylittäen Otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi Luodaan välineet lapsilähtöiseen budjetointiin Luodaan välineet lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurantaan Uudistetaan ammattilaisten koulutus muutosta tukevaksi Luodaan näyttöön perustuvien tuen ja hoidon menetelmien ”työkalupakit” ammattilaisille. Hanne Kalmari

16 2. Lapsi- ja perhelähtöiset palvelut, voimavarojen vahvistaminen
vahvistetaan vanhemmuutta ja matalan kynnyksen palveluita. koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia – kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista tehostetaan. Vahvistetaan sovinnollisuutta erotilan­teissa. uudistetaan lastensuojelua paremmin asiakkaiden tarpeisiin keskittyväksi ja vähennetään byrokratiaa. viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja Hanne Kalmari

17 3. Perheiden monimuotoisuus
Palveluita kehitetään ottamaan huomioon perheiden monimuotoisuus. Samalla kehitetään palveluita sukupuolisensitiivisiksi. Huomioon on otettava isien ja äitien, poikien ja tyttöjen erilaiset tarpeet. Hanne Kalmari

18 Nuorten näkökulma kärkihankkeissa
Lapsi- ja perhepalvelujen muutoshanke/STM Pääpaino on alle 18-vuotiaiden ja heidän perheidensä palveluiden kehittämisessä, mutta muutosohjelma ulottuu joustavasti tämän yli aina vuotiaiden palveluihin Kehittämistyössä suurelta osin kysymys sisällöistä, jotka eivät ole ikäspesifejä Nuorten palvelujen osalta valmistuu oma syventävä suunnitelma Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan/OKM Neljä toimenpidettä, joista 3. Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, nuorten mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat Rakennetaan nuorten palveluista yhtenäinen kokonaisuus Otetaan kattavasti käyttöön näyttöön perustuvat menetelmät sekä kehitetään ja toimeenpannaan vaikuttavia toimintamalleja lasten, nuorten ja perheiden ehjän kokonaisuuden rakentamiseksi Hanne Kalmari

19 LAPE-muutosohjelman odotetut tulokset 2019-2025
Kärkihanke tavoittelee seuraavia muutoksia päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä vuonna 2019: Kunnissa, maakunnissa ja valtion viranomaisissa on sitouduttu päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia edistävään toimintakulttuuriin. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, tuen painopiste on siirtynyt, yleisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja muu johtaminen sekä ammattilaisten koulutus on uudistettu muutoksen tueksi. On saatu aikaan huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta sekä huoltajuuskiistoja. Muutosohjelman odotetut tulokset lasten hyvinvoinnissa vuonna 2025: Erilaisten lasten ja nuorten sekä monimuotoisten perheiden yhdenvertaisuus lisääntyy ja eriarvoisuus vähenee. Lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarat, elämänhallinta sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemukset ovat vahvistuneet Hanne Kalmari

20 Indikaattorit Lasten/nuorten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on parantunut Lasten/nuorten yksinäisyys vähenee Jokaisella lapsella on vähintään yksi turvallinen ja pysyvä aikuissuhde Kiusaaminen koulussa ja varhaiskasvatuksessa vähenee Jokaisella lapsella/nuorella on harrastus Koulupudokkuus vähenee /minimoituu perus- ja toisen asteen koulutuksessa Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun vahvistuu Lasten kokema väkivalta vähenee Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä niiden aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Vanhempien erojen aiheuttamat haitat lapsille vähenevät Lasten, nuorten ja vanhempien kokemus osallisuudesta palveluissa (koulu, varhaiskasvatus, lastensuojelu, terveyspalvelut jne) paranee Vanhempien työstä aiheutuvan kuormituksen kokemus perheessä vähenee, mikä lisää voimavaroja vanhemmuuteen ja työelämään.  Hanne Kalmari

21 Lapsi- ja perhepalvelut organisoidaan uudelleen
Matalan kynnyksen palvelut Erityistason palvelut Vaativat palvelut Perhekeskustoimintamalli neuvolat, perhetyö varhaiskasvatus digitaaliset palvelumahdollisuudet järjestöjen, seurakuntien ja vertaistuen palvelut eropalvelut Koulu lasten hyvinvoinnin tukena koulun hyvinvointityö tukioppilas- ja tutortoiminta kouluterveydenhuolto psykologit ja kuraattorit Lastensuojelu Erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Lastensuojelun vaativat erityispalvelut Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden palvelut Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden palvelut Vaativa lastenpsykiatria Vaativa päihdepalvelu Esimerkkejä palveluista Matalan kynnyksen palveluita tarvitsevat kaikki. Erityistason palveluita tarvitsee osa. Vaativia palveluita tarvitsee vain muutama, 5-10 % Tulisiko ero näkyväksi pallon koolla? Matalan kynnyksen palvelut isoin pallo - vaativat palvelut pienin pallo Hanne Kalmari

22 Hyviä esimerkkejä Hanne Kalmari

23 Suomessa on kuntia ja yhteistoiminta-alueita, jotka ovat jo onnistuneet siirtämään palvelujen painopisteen ehkäisevään työhön. Varsinais-Suomen hankekunnissa (Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Raisio, Turku): Lapsiperheiden palveluita on koottu uudella tavalla perhekeskuksiin. Uudenlaisilla toimintatavoilla palveluiden saavutettavuus ja saatavuus ovat parantuneet. Varhaisen tuen palvelut ovat vahvistuneet, samoin kuin nopea ja oikea-aikainen apu perheille. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on vahvistettu. Lastensuojelun korjaavissa kustannuksissa on onnistuttu säästämään Raisiossa yli miljoona euroa. Hanne Kalmari

24 Imatran ennaltaehkäisevä perhepalvelumalli
Lapsiperhe­palvelujen rakenne ja toimintatavat uusiksi, painopisteenä varhainen apu ja perhetyö Huostaanotot ovat vähentyneet ja lastensuojelun kulut kääntyneet laskuun Imatralla perheitä autetaan kotona konkreettisissa ongelmissa – tarvittaessa vaikka kädestä pitäen Äitiysneuvolasta hyvinvointineuvola, kuusi uutta perhe työntekijän vakanssia, sosiaalialan ja psykiatrisen hoitotyön ammattilaisia Hanne Kalmari

25 Aikataulu ja seuranta Hanne Kalmari

26 Kehittämistyö perustuu kumppanuuteen ja verkostojohtamiseen
Kokonaisuus luodaan maakuntien ja uuden kunnan toimintaympäristöön. Lape-hankkeen rahoitus on 40 milj euroa ja se suunnataan pääosin maakuntien ja kuntien kehittämistyöhön Digitaalisuus on otettava huomioon kehitystyössä. Kärkihankkeen tärkeänä lähtökohtana on kumppanuus valtion, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja muiden yksityisten palveluntuottajien kesken. Monialaiset palvelut edellyttävät verkostojohtamista, palveluekosysteemistä ajattelua sekä palvelumuotoilun osaamista. Hanne Kalmari

27 Aikataulu 2016–2019 Kick off -tilaisuus, tammikuu 2016
Hankesuunnitelman julkistaminen 4/2016 Valtionavustusten haku kesä/2016 Maakunnalliset muutosohjelmat Kärkihanke päättyy joulukuussa 2018 Valtioneuvoston linjaus lapsi- ja perhepalveluiden uudesta mallista ja sen johtamisesta hankekauden lopulla 2018/2019 Hanne Kalmari

28 Etunimi Sukunimi 9/21/2018