Avoin yliopisto 9.5.2016 Kaupunkiaktivismi kaupunkien voimavarana – johdatus kurssin tematiikkaan Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden.

Esitys aiheesta: "Avoin yliopisto 9.5.2016 Kaupunkiaktivismi kaupunkien voimavarana – johdatus kurssin tematiikkaan Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden."— Esityksen transkriptio:

1 Avoin yliopisto Kaupunkiaktivismi kaupunkien voimavarana – johdatus kurssin tematiikkaan Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen ympäristökeskus

2 Kaupunkiaktivismi – mitä se on?
Kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, joka tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella, on luonteeltaan rakentavaa ja suuntautuu toimintaan, eikä ensisijaisesti poliittiseen mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen.  Kaupunkiaktivismi tapahtuu kaupungissa tai liittyy kaupunkiin ja sen oloihin. Huom! Hakusana urban activism viittaa yleensä protestiliikkeisiin ja poliittisiin kiista-asetelmiin kaupunkiaktivismi.wordpress.com/kasitteita Valtiotieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

3 Taustalla toimijuuden muutos
Internet, some -> verkostoituminen Kuluttajuuden muutos: prosumerismi, osallistuva kulutus (collaborative consumption), uusurbanismi Työn muutokset: luova työ, ulkoitaminen, mikroyrittäjyys, freelancerismi, co-working-tilat Ekologinen käänne: kierrätys, käänteinen infrastruktuuri Yritystoiminta: startup-henki, yhteiskunnallinen yrittäjyys Pettymys poliittiseen vaikuttamiseen -> suora toiminta Hyvinvointivaltiollisten normien purku Yhteisöllisyys -> monitoimijuus Asiantuntijavallan purkautuminen, joukkoistaminen Yhteiskehittely ja co-governance

4 Aktivismien luokittelua
kaupunkitapahtumat (Ravintolapäivä, Siivouspäivä, Illallinen taivaan alla, Kallio Block Party…) paikalliset asukasliikkeet (Kallio-, Kannelmäki-, Myyrmäki-, Jätkäsaari-, ARTOVA, Hertsikan pumppu, Saaremme…) kaupunkisuunnitteluryhmät (Lisää kaupunkia Helsinkiin + Espooseen + Tampereelle, Selkäranka…) innovaatio- ja välittäjäyhteisöt (Yhteismaa ry, Hukkatila ry, Dodo ry, Oranssi ry…) jakamis/vertais/kansalais/alustatalouspalvelut (joukkorahoitus, ruokapiirit ja -osuuskunnat, REKO-renkaat, nettikirpputorit…) vertaisvuokraus ja palvelujen vaihto (Kuinoma, aikapankit, PiggyBaggy, kimppakyytipalvelut, NappiNaapuri…) sosiaalinen vertaistuki (Refugee Hospitality Club, Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiryhmä, Hätäkahvit…) talonvaltaajat ja tilojen täyttäjät (Suvilahti, Herttoniemi, Lauttasaari, Lapinlahti, Vartiosaari...)

5 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke
Miten kaupunkiaktivismit eli kansalaisten paikalliset organisoitumisen ja toiminnan muodot palvelevat kaupunkien kehittämistä? Miten kaupunkien kannattaa tukea ja hyödyntää niitä? Tarkastelussa ekologinen kestävyys, innovaatiopolitiikka, yhteisöllisyys ja osallisuus Kohti aktivistien, muiden kansalaisten ja hallinnon hyvää kohtaamista – yrityksiä ja tutkimus- ja kehittämistoimijoita unohtamatta!

6 Kansalaisyhteiskunta muuttuu
Moni tarttuu omien ja yhteisten elinolojen kehittämisessä itse toimeen aktivistina, omaehtoisella toiminnalla Uudet tavat organisoitua ja toimia tuovat merkittäviä mahdollisuuksia myönteisiin kehityssykäyksiin Osa suurta yhteiskunnallista muutosta, jossa kansalaisyhteiskunnan uudelleenorganisoituminen muokkaa valtiota ja uudet vaihdannan muodot muuttavat markkinoita ja taloutta

7 Visio 1: Yhteiskunnan työnjako
Kaupunkilaiset ottavat itselleen tehtäviä, jotka ovat perinteisesti kuuluneet viranhaltijoille ja edustukselliselle päätöksenteolle Vaihtoehtosuunnitelmat, suunnittelusovellukset, kaupunkikehittämishankkeet, itse tehty skeittipuisto Sähköiset palvelut mm. kuljetuksiin, kierrätykseen Sosiaalipalvelut: turvapaikanhakijoiden auttaminen, ympäristömummot ja -vaarit päiväkodeissa

8 Visio 2: Talous ja markkinat
Jakamis/vertais/alustatalouden myötä markkinaehtoinen hyödykkeiden ja palvelujen tuotanto ja jakautuminen muuttuvat Yhteiskäyttöiset tilat, kulkuvälineet Vertaispalveluja mm. pop-up-ravintolat, kimppakyydit Lähiruokaverkostot: suorahankinta tuottajilta Palveluiden vaihto ja uudet valuutat mm. aikapankit, ”tovi” Tavaroiden vertaisvuokraus, lainaus, kierrätys mm. Kuinoma-palvelu, FB-nettikirpputorit

9 Visio 3: Valta ja koheesio
Sekä yhteiskunnallinen valta että yhteiskunnan koheesio muuttuvat – oletusarvoisesti tasaveroisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan Post-participation: yksilöt ja ryhmät vapautuvat ja valtaistuvat toimimaan itse keskenään ja markkinoilla – ei suhteessa valtioon Hallinnon rooli mahdollistaa, tukea kumppanina – tai pysyä poissa Päätöksentekoa joukkoistetusti: some, joukkorahoitus Aktivismietiikan kimppu: ekologisen, yhteisöllisen, reilun ja toimivan elämän tavoittelu Erilaisia aktivismeja kaikille vai kasautuminen yksille? Osa ei valtaistu – uusi yhteiskunnallinen jakolinja (mutta saattavat silti hyötyä passiivisesti)

10 Neljäs sektori ”Kansalaistoiminnan alue, joka organisoituu perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella. Tämä toimintaan keskittyvä aktivismi on nousussa, ja kansalaiset ovat siinä ottamassa tähän asti edustukselliselle päätöksenteolle, julkisvallalle ja kolmannelle sektorille kuuluneita tehtäviä itselleen. Neljännen sektorin nousu muuttaa yhteiskunnan pelikenttää, jolloin sektorien suhteet ja työnjako tulee määritellä uudelleen.” kaupunkiaktivismi.wordpress.com/kasitteita

11 Itseorganisoituva kaupunki
Neljäs sektori Kolmas sektori KANSALAISET Naapuriapu, kaupunkiliikkeet, ruokaosuuskunnat, Ravintolapäivä… Järjestöt Itseorganisoituva kaupunki Palvelumallit, kumppanuudet Yhteis- kunnallinen yrittäjyys Demokratia Uusi yrittäjyys Innovaatio- ympäristöt Hallinta JULKINEN YKSITYINEN

12 KANSALAISET JULKINEN YKSITYINEN Neljäs sektori Kolmas sektori
Aktivismi viriää Perustetaan yhdistys Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, hanke, osuuskunta Yhdistys soveltaa aktivismin toimintatapoja Syntyy sektorien välisiä kumppanuuksia Yritys soveltaa aktivismin toimintatapoja Esimerkkejä miten aktivismi voi kehittyä suhteessa muihin sektoreihin: se voi muuntua toisen sektorin toimijaksi (yhdistys, yritys), antaa inspiraation toimintatapojen kehittämiselle muiden sektorien organisaatioissa tai muodostaa kumppanuuksia näiden organisaatioiden kanssa Hallinto soveltaa aktivismin toimintatapoja Perustetaan yritys JULKINEN YKSITYINEN

13 Kansalaistoiminnan stereotyypit
Perinteinen järjestö- mäinen: 3. sektori Uudentyyppinen: 4. sektori Organisoituminen: järjestö Some apuna Vaikuttaminen valmistelun ja päätöksenteon kautta Kokouksia, lausuntoja Vaikutusvalta Kumppanina kaupunki Edustavuus Jatkuvuus Edunvalvonta Hallittu kokonaiskehitys Myös vastustamista, NIMBY Organisoituminen: esim. vain some-ryhmä Some keskeinen Hakkeriasenne vaikuttamiseen Tapahtumia, toimintaa, DIY Yhteisöllisyys Verkostoituminen, yritykset ym. Näkyvyys Hetkellisyys Uuden keksintä Avoimuus, jakaminen Proaktiivisuus, YIMBY Tätä kehitetään: tarkoitus myös ”miettiä mitä erilaisia kahtiajakoja tai akseleita löytyy - ja miten erilaiset kolmannen ja uuden neljännen sektorin toimijat niihin sijoittuu. Tämä voisi tarjota paremmat välineet hahmottaa sitä minkälaisia ne klusterit ovat ja mitkä ovat kunkin tyypin ydintä (ja sitä onko noita tyyppejä vain kaksi!)”

14 Tutkimusympäristö ja rahoitus
Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori, dosentti Maaria Linko, Avoin yliopisto: kaupunkiaktivismikurssi professori emeritus Harry Schulman: ohjausryhmän pj. aktivismiopintopiiri: tee-se-itse-aktivismi (Mikko Turunen), yhteisötalo (Jutta Harjunen), ruokapiirit (Salla Nurminen), poliittiset liikkeet (Anna-Maija Halme), ekologisen kestävyyden systeemidynamiikka (Katri Pulkkinen), aktivistinen kaupunkisuunnittelu (Johanna Laukkanen), aktivistinen kaupunkiviljely ja yhteishallinta (Krista Willman), kaupunki somen käyttäjänä (Tuuli Lehtonen), some kaupunkisuunnittelussa (Pilvi Nummi), kaupungin viestintä aktivistisen kaupunkikulttuurin innostamisessa (Ilona Reiniharju), nuorten kansalaisuus toimintana (Maija Jokela) hankekumppanit: YM, VM, OM, Ara, Syke, Kuntaliitto, Helsinki (Osallisuus- ja arviointiyksikkö, Lähiöprojekti, Kulttuurikeskus, Tietokeskus, Nuorisoasiainkeskus), Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma (2015–2016) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) sekä Valtiovarainministeriö ja Ympäristöministeriö

15 Tutkimushavaintoja Byrokratiaa pelätään enemmän kuin sitä onkaan
-> tarvitaan iso ilmapiirin muutos – ”byroslaviasta” ”sallimaahan”! Tasapuolisuuden vaatimus alueiden tai toimijoiden suhteen ehkäisee kaupungin tukea aktivismeille -> tukikriteerit ja -muodot uuteen harkintaan Viralliset prosessit eivät tunnista ja tunnusta aktivistiryhmien asiantuntijuutta (esim. varjokaavat) -> demokratia-ajattelusta resurssi-ajatteluun! Kansalaisyhteiskunta toimii somessa ja avoimella datalla -> näiden hyödyntämisessä paljon käyttämätöntä potentiaalia

16 Kysymyksiä Aktivismin poliittisuus vai epäpoliittisuus?
Aktivismien sukupuoli? Hipsteriraja: umpiurbaania vai lähiömeininkiä? Oman tilan merkitys vs some? Paikan merkitys: hyperlokaalisuus, place-making ja taktinen urbanismi ? Somen kehitys: yksityinen Facebook yhteiskunnallisena alustana? Avoin data, big data, joukkoistaminen ja parviäly? Joukkorahoitus ja investointi bottom-up? Jakamistalous: riistokapitalismi vai vertaistuotanto?

17 Kiitos! Tervetuloa mukaan keskusteluun Facebookissa ja blogissa!
kaupunkiaktivismi.wordpress.com Pasi Mäenpää Maija Faehnle