LUENTO 3 Ympäristö ja sen tutkimusmenetelmät

Esitys aiheesta: "LUENTO 3 Ympäristö ja sen tutkimusmenetelmät"— Esityksen transkriptio:

1 LUENTO 3 Ympäristö ja sen tutkimusmenetelmät
siitepölyanalyysi bio- ja kronostratigrafia makrofossiilianalyysi luuanalyysi peruskurssi/Lavento

2 Siitepölyanalyysi tavoitteet: 1) kasvillisuushistorian rekonstruointi
- kasvillisuusvyöhykkeet (eli zoonit) I-IX - kvartäärigeologian näkökulma 2) metsänhistoria - puulajisuhteiden muutokset - metsäpalot 3) kulttuuriekologia (ihmisen vaikutus) a) raivaus b) kaskeaminen c) maanviljely (viljelyn alkaminen eri alueilla) d) eroosion ja ympäristön muuttumisen tutkiminen peruskurssi/Lavento

3 Analyysin vaiheet 1) näytteiden ottaminen
- kairataan soista tai järvien pohjasta - näyte on stratigrafinen profiili, jossa kuvastuu tuhansien vuosien kehitys 2) näytteiden preparointi 3) analyysi - siitepölyjen laskeminen esim. 10 cm välein, jokaisesta näytteestä lasketaan esim. 500 pölyä - tunnistetaan kasvilajit, -suvut tai heimot - siitepölyjen suhteellisista määristä lasketaan puu- ja kasvilajisuhteet  4) tulosten esittäminen - tulokset esitetään siitepölydiagrammeina 5) tulkinta peruskurssi/Lavento

4 Siitepölyprofiili siitepölynäyteprofiili kertoo ympäristön olosuhteiden muutoksesta: - kerrostumisympäristön muutos - mereen kerrostumisen vaihe - vesistön kuroutuminen - vesistön soistuminen, turpeenkasvun alkaminen -ilmastonmuutokset peruskurssi/Lavento

5 Biostratiragafia (Lounais-Suomi)
koivuvyöhyke (IV) ( vuotta sitten) mäntyvyöhyke (V) ( ) koivu-leppä-pähkinäpensas-jalava (VI - VIII) ( ) kuusi-mänty (IX) ( ) peruskurssi/Lavento

6 Kronostratigrafia preboreaalikausi (10 000 - 9 000 vuotta sitten)
atlanttinen kausi ( ) subboreaalikausi ( ) subatlanttinen kausi ( ) peruskurssi/Lavento

7 Itämeren kehitys Baltian jääjärvi ( - 10 163)
Yoldiameri ( ) Ancylusjärvi ( ) transgressio Mastogloiameri ( /7 500 ) Litorinameri (7 500/ ) transgressio peruskurssi/Lavento

8 Käsitteitä pleistoseeni . Weichsel holoseeni . Flanderi interglasiaali
interstadiaali supra-akvaattinen subakvaattinen alluviaali kolluviaali peruskurssi/Lavento

9 “holoseenikronologia”
kronostratigrafinen ajoitus jäämässä historiaan painopiste kohteiden ja näytesarjojen absoluuttisissa ajoituksissa näytepilareiden radiohiiliajoitukset holoseenin vaiheet: periodi ikä myöhäisholoseeni BP keskiholoseeni 8 000 – BP varhaisholoseeni – BP peruskurssi/Lavento

10 Makrofossiilit kasvien osia
tunnistettavissa ilman mikroskooppia tai binokulaarisen mikroskoopin avulla kuvaavat paikallista lajistoa tai esihistoriallisella asuinpaikalla käytettyä ravintoa kuvaavat ympäristön kasvillisuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia kuvastaa suppeamman alueen kasvistoa kuin siitepölyanalyysi voidaan usein määrittää lajilleen (l. lajitarkkuus parempi kuin siitepölyanalyysissä) peruskurssi/Lavento

11 Makrofossiilit… tunnistettavia kasviryhmiä ovat mm. - viljelykasvit
esim. Suomessa viljelty viittä vehnätyyppiä ihmisen mukanaan tuomat kasvit: mm. hamppu, humala - keräilykasvit esim. marjat; mustikka, puolukka jne. - rikkakasvit mm. aurankukka ja ruiskaunokki indikoivat peltoviljelyä lajin tulo Suomeen voidaan ajoittaa (esim. keltamo 1500 l.) esim. nokkonen hyötyy ihmisen oleskelun aiheuttamasta typen määrän lisääntymisestä - luonnonkasvit mm. jauhosavikka peruskurssi/Lavento

12 Makrofossiilit… näytteet otetaan asuinpaikoilta, haudoista ym.
näytteiden konteksti hyvin tärkeä ajoituksen sekä makrofossiilien funktion ymmärtämiseksi näytteiden esikäsittely joko maastossa tai laboratoriossa näytekoko 0.5 – 10 l kellutus suolavedessä (flotaus) analysointi mikroskoopilla vertaaminen kasvikokoelmiin, katalogeihin ja julkaistuihin kuviin peruskurssi/Lavento

13 Fytoliittianalyysi piipitoisia, fossiilisia kasvinosia
kasvit itse muodostavat solujen välitilassa kuuluvat kasvien tukirakennelmaan (kovia, säilyvät hyvin kasvien kuoltuakin) eivät suoraan kuvaa kasvillisuuden muutosta makrofossiilit seulotaan tai kellutetaan esim. 10 litran maanäytteestä ei kovin keskeinen menetelmä (epätarkka) peruskurssi/Lavento

14 Luuanalyysi (osteologia)
materiaali palaneita luufragmentteja pääosa Suomessa analysoitavasta aineistosta Suomessa palamattomia luita säilynyt käytännössä vain rautakautisista ja sitä myöhemmistä kohteista aineistot kerätty asuinpaikoilta ja kalmistoista eläinlajit tunnistetaan vertaamalla fragmentteja vertailunäytteisiin luuanalyysi kertoo eläinlajien prosentuaalisen jakauman määrällisten suhteiden arvioiminen usein vaikeaa peruskurssi/Lavento

15 Luuanalyysi… lajistosuhteita vääristäviä tekijöitä (tafonomiset tekijät) - eri eläinlajit säilyvät eri tavoin - eläinten osien luut säilyvät eri tavoin - maaperän erilaiset paikalliset olosuhteet - kerrostumisympäristöt ja sekundaarinen kerrostuminen - sattumanvaraiset säilymiseen liittyvät tekijät peruskurssi/Lavento