Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
1
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008
Omena ja opintopiste päivässä –seminaari Kristina Kunttu, LT, yhteisöterveyden ylilääkäri
2
TUTKIMUKSESSA KARTOITETTIIN OPISKELIJOIDEN
fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita sekä opiskeluun ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta Erityisteemoina seksuaaliterveys, perheellistyminen, atooppinen ihottuma, astma, akne, kiusaaminen, uupuminen, rahapelien pelaaminen, internetin käyttö, matkailu. (Osa erityisteemoista raportoidaan erillisartikkeleissa.) Kristina Kunttu
3
Otos yht. 10 000 opiskelijaa, < 35-v. suomalaisia
AINEISTO JA TOTEUTUS 1 Otos yht opiskelijaa, < 35-v. suomalaisia Vastausaktiivisuus 51 % 5086 vastaajaa Amk: miehet 38 %, naiset 55 % 2336 vastaajaa Yo: miehet 45 %, naiset 63 % 2750 vastaajaa Peruskysely + kolme karhua, mahdollisuus vastata sekä paperilomakkeella että sähköisesti (141 kysymystä + erilliskysely astmasta ja atopiasta) Katoanalyysi vastaamattomien miesten keskuudessa Kristina Kunttu
4
AINEISTO JA TOTEUTUS 2 Vastanneiden iän keskiarvo
Amk miehet 24,0 v. naiset 23,3 v. Yo miehet 25,3 v. naiset 24,4 v. Tulokset raportoidaan koko aineisto yhdessä sekä erikseen kumpikin koulutusaste sukupuolittain (julkaisussa) ikäryhmittäin (julkaisussa) opintojen keston mukaan (sähköisenä) koulutuspaikkakunnan mukaan (sähköisenä) (pääkaupunkiseutu yhdessä, paikkakunnittain jos vähintään n. 100 vastaajaa, pienet paikkakunnat amk: lääneittäin, yo: yhdessä) koulutusalan mukaan (sähköisenä) Tilastollinen testaus amk vs. yo, miehet ja naiset erikseen, merkitsevyystasona pidetty p=0,001 Kristina Kunttu
5
AINEISTON EDUSTAVUUS Aineisto todettiin edustavaksi ikäryhmien, koulutusalan, amk-oppilaitoksen/yo-koulutuspaikkakunnan suhteen tarkasteltuna (J-kylä saatiin pieni määrä otokseen, Hum. puuttui) Naisvaltainen: vastanneissa kymmenisen prosenttia enemmän naisia ja saman verran vähemmän miehiä kuin opiskelijoissa yleensä Miesten katoanalyysi osoitti, ettei katoon rikastunut terveysongelmia, pikemmin päinvastoin Kristina Kunttu
6
OPISKELUKYKYMALLI Omat voimavarat Opiskelu- taidot Opiskelu- kyky
Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja -olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen terveys Käyttäytyminen Opiskelutekniikka Opiskeluorientaatio Oppimistyylit ja –tavat Kriittinen ajattelu Ongelmanratkaisukyvyt Sosiaaliset taidot Opintosuunnitelman teko Ajankäytön suunnittelu Opiskelu- kyky Opiskelukykyä kuvaavan mallin erityispiirre työkykymalliin verrattuna on opetus- ja ohjaustoiminnan tärkeä rooli opiskelukyvyssä. Muut tekijät, terveys ja voimavarat, työ- /opiskeluympäristö ja -yhteisö sekä ammatti-/opiskelutaito ovat toisiinsa verrattavia. Opiskelukykyyn vaikuttaa ensiksikin opiskelija itse, hänen terveytensä ja voimavaransa. Tämä tarkoittaa hänen persoonallisuuttaan, elämäntilannettaan, sosiaalisia suhteitaan, terveydentilaansa sekä terveyteen vaikuttavia käyttäytymistottumuksia. Opiskelukykyyn vaikuttavat oleellisesti opiskelijan opiskelutaidot. Esim. tekniset opiskelutaidot (tenttiin lukemisen taidot, luentomuistiinpanojen tekeminen ja tietolähteiden käyttö), mutta myös opiskeluorientaatio, opintosuunnitelman teko, ajankäytön suunnittelu, kokonaisuuksien hahmottaminen jne. Opiskeluympäristö sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön. Fyysinen opiskeluympäristö koostuu erilaisista oppimisympäristöistä ja fyysisistä opiskeluolosuhteista, opintojen järjestämisestä, taukotiloista yms. Opiskeluyhteisöjä ovat sekä oppilaitosten sisäiset yhteisöt että opiskelijoiden omat yhteisöt. Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö sisältää henkilökunnan ja opiskelijoiden välisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen, opiskeluilmapiirin ja opiskelijayhteisöjen tarjonnan. Esimerkiksi oppilaitosten henkilökunnan ilmapiiri heijastuu helposti opiskelijoihin ja heidän motivaatioonsa suorittaa opintoja. Lisäksi opiskelukykyyn vaikuttaa taustalla oppilaitoksen toimintakulttuuri, joka koostuu mm. traditioista, tavoista ja rakenteista. Opetus- ja ohjaustoiminta on oleellinen opiskelukykyä rakentava tekijä. Siihen kuuluvat esimerkiksi pedagoginen osaaminen, tuutorointi, arviointi ja palautteen antaminen sekä opiskelijan integroituminen opiskeluyhteisöönsä. Opiskelu- ympäristö Opetus- toiminta Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Oppilaitosten opiskeluyhteisöt Opiskelijoiden omat yhteisöt - Opetus ja ohjaus - Pedagoginen osaaminen - Tuutorointi
7
OPISKELIJOIDEN PITKÄAIKAISET SAIRAUDET pysyvä, pitkäkestoinen tai usein toistuva sairaus, joka on oireillut tai vaatinut hoitoa viimeisen vuoden aikana kaikki 2008 yo 2004 yo 2000 Ei mitään sairautta (m 52%, n 33%) 40 28 Kilpirauhassairaus 2 1 Astma 5 4 Allerginen nuha tai silmätulehdus 11 17 19 Atooppinen ihottuma 8 10 Laktoosi-intoleranssi 6 7 Muu mahan tai suoliston sairaus 3 Gynekologinen sairaus 9 Näkövika 21 29 33 Korva-, nenä-, kurkkusairaus Hammaskaries 15 27 Migreeni Masennus Ahdistuneisuushäiriö Terveydentilaa voidaan tarkastella suppeimmillaan todettujen sairauksien kautta. Opiskelijoiden terveysprofiili on luonnollisesti aika erinäköinen kuin väestön keskimäärin. Lista olisi huomattavan toisennäköinen, jos se tehtäisiin niiden syiden vuoksi, joiden takia käydään vastaanotoilla, niissä näkyisivät akuutit ongelmat, infektiot ja vammat. Kristina Kunttu
8
KOETTU TERVEYDENTILA 2000 – 2008 (kaikki)
Kristina Kunttu
9
PÄIVITTÄIN OIREILEVIEN OSUUS
MIEHET NAISET Kristina Kunttu
10
TAVALLISIA OIREITA viikoittain tai päivittäin, miehet (%)
Kristina Kunttu
11
TAVALLISIA OIREITA viikoittain tai päivittäin, naiset (%)
Kristina Kunttu
12
PSYYKKINEN TERVEYS yo-opiskelijat 2000, 2004 ja 2008 sekä amk-opiskelijat 2008 (%)
Psyykkisiä ongelmia 27%:lla Erittäin runsas stressi / psyykkisiä oireita päivittäin 12 %:lla Kristina Kunttu
13
PSYYKKINEN TERVEYS (%), sukupuolittain
Kaikki 2008 Yo 2004 Yo 2000 Psyykkisiä ongelmia, GHQ12-seula M 19 15 N 32 30 28 Runsas stressi (3p), mielenterveysseula 24 25 22 29 34 Erittäin runsas stressi (5p), mt-seula 10 13 16 Psyykkisiä oireita päivittäin 9 7 14 Suhtautuminen ruokaan ei ole normaali 3 4 2 11 Murrosiässä syömiseen liittyvää oireilua Kristina Kunttu
14
MIELENTERVEYSSEULA (kaikki) Vastausvaihtoehdot skaalalla -2 todella ongelma +2 todella tyydytystä antava asia Kristina Kunttu
15
YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN STRESSI 1976 – Mielenterveysseulan stressipisteiden keskiarvo eri tutkimuksissa Vertailin tuloksia eri osa-alueilla naisten osalta Tuori & Peräsalon tutkimukseen 1979/80 ja sen mukaan oli nähtävissä ongelmallisuuden lisääntymistä kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti mielialan kokemisessa ongelmaksi (11 % vs. 22 %) seksuaalisuudessa (5 % vs. 12 %) kontaktin luomisessa opiskelutovereihin ja yleensä ihmisiin otteen saamisessa opiskeluun Saari & Majander 1985 YOTT, Kunttu ja Huttunen Kristina Kunttu
16
KIUSATTUNA OLEMINEN KOULUAIKOINA
Kristina Kunttu
17
NETTI JA RAHAPELIT Kristina Kunttu
18
ALI-, NORMAALI- ja YLIPAINOISUUS (BMI) 2000 - 2008
MIEHET NAISET Kristina Kunttu
19
TARKENNUSTA YLIPAINO-OSUUKSIIN
MIEHET NAISET Kristina Kunttu
20
YLIPAINOISUUS IKÄRYHMITTÄIN (%)
MIEHET NAISET Kristina Kunttu
21
KUNTO- JA HYÖTYLIIKUNNAN HARRASTUS
MIEHET NAISET HYÖTY Kristina Kunttu
22
LIIKUNTAPALVELUJEN KÄYTTÖ
Miehet Naiset Amk Yo Kunnalliset liikuntapalvelut 4 6 10 8 Kaupalliset liikuntapalvelut 9 24 28 Urheiluseura 18 19 13 Korkeakoulun tai ylioppilas-/ oppilaskunnan järjestämä liikunta 16 5 29 Ainejärjestön tms. järjestämä liikunta 1 7 2 Muu järjestö 3 Kristina Kunttu
23
RUOKATOTTUMUKSET Miehet Naiset Amk Yo
Ajattelee USEIN ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä 38 49 64 75 Päivän pääateria useimmiten opiskelija- tai työpaikkaruokalassa 51 59 55 52 Erikoisruokavalion noudattaminen 11 16 28 34 Kristina Kunttu
24
KULUNEEN VIIKON AIKANA SYÖNYT JOKA PÄIVÄ…(%)
Kristina Kunttu
25
MAITO JA LEIPÄLEVITE Miehet Naiset Amk Yo Ei maitoa päivittäin 12 16
18 Päivittäin maitoa 3 lasillista tai enemmän 51 37 33 27 Jogurttia päivittäin 22 23 32 34 Kristina Kunttu
26
ONGELMIA HAMPAIDEN HOIDOSSA (%)
Kristina Kunttu
27
OPISKELIJOIDEN TUPAKOINTI
MIEHET NAISET Kristina Kunttu
28
Yliopisto-opiskelijoiden päivittäinen tupakointi 1958-2008
amk15/17% Kulttuurin muutokset ovat mahdollisia! Yliopisto-opiskelijoiden tupakointitottumuksissa on tapahtunut huomattava muutos viimeisen 30 vuoden kuluessa. Tällä hetkellä, jolloin yliopistoissa opiskelevista miehistä 8 % ja naisista 7 % tupakoi päivittäin, voidaan sanoa, ettei tupakointi enää kuulu yliopisto-opiskelijoiden kulttuuriin. Tästä kertoo sekin, että esim. Turussa kaikissa opiskelijoiden omissa bilepaikoissa on tupakointi sisätiloissa kielletty. Tupakointi on yleisempää muissa oppilaitoksissa. Miehet naiset amk aol Kristina Kunttu
29
SOSIAALISET PAINEET ALKOHOLINKÄYTTÖÖN, yo (%)
Kristina Kunttu
30
ALKOHOLINKÄYTTÖ Miehet Naiset Amk Yo Kulutuksen keskiarvo kg/v 5,0 4,6
2,2 2,1 Runsaasti juovia miehet 7 kg/v ja naiset 4,7 kg/v tai enemmän (%) 27 % 23 12 AUDIT-pisteiden keskiarvo 9,1 8,3 6,3 5,8 AUDIT-testissä 11 p tai yli 35 31 16 13 Miehet: vähint. 10 annosta kerralla Naiset: vähint. 7 annosta kerralla 27 18 17 10 ”Jos sä kerran ryyppäät, niin ryyppää kunnolla…” Kristina Kunttu
31
YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN ALKOHOLINKÄYTTÖ kulutusryhmittäin 2000-2008
MIEHET NAISET Vähän: < 1 kg/v Runsaasti: miehet 7 kg/v naiset 4,7 kg/v Kristina Kunttu
32
ALKOHOLINKÄYTTÖ KOULUTUSALOITTAIN, amk (kg/v)
Kristina Kunttu
33
ALKOHOLINKÄYTTÖ KOULUTUSALOITTAIN, yo (kg/v)
Kristina Kunttu
34
HUUMEIDEN KOKEILU TAI KÄYTTÖ ainakin joskus
23 % opiskelijoista on käyttänyt tai kokeillut jotakin huumetta. Miehet Naiset Kokeillut tai käyttänyt jotakin huumetta 27 21 Kannabis 26 19 Tinneri tai liima 0,7 0,3 Lääkkeet + alkoholi 3,7 4,0 Lääkkeet päihteenä 1,8 1,3 Ekstaasi 3,2 Subutex tai Temgesic 0,8 0,2 Heroiini, kokaiini, amfetamiini, LSD, gamma tms. 3,5 2,0 Kristina Kunttu
35
PUUTTEELLINEN VARAUTUMINEN JA ONGELMAT MATKAILUSSA 2008, osuus matkoja tehneistä (%)
35 % vastaajista oli tehnyt ainakin yhden yli 10 vrk kestäneen ulkomaanmatkan viimeisen vuoden aikana Kristina Kunttu
36
OIKEALLA OPISKELUALALLA?
Päätoimisia opiskelijoita 77 %, amk 84 %, yo 72 % OIKEALLA OPISKELUALALLA? 40 % miehistä ja 31 % naisista ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään Kristina Kunttu
37
OPINTOIHIN SAADUN OHJAUKSEN RIITTÄVYYS (kaikki)
Kristina Kunttu
38
JÄNNITTÄMISTILANTEET OPISKELUSSA (lievä tai suuri ongelma)
Kristina Kunttu
39
RAHOJEN RIITTÄMINEN MIEHET NAISET Kristina Kunttu
40
ARVIO TALOUDELLISESTA TILANTEESTA, YO
Kristina Kunttu
41
TYÖSSÄKÄYNTI (%) Kokopäivätyö Osapäivätyö Amk Yo Ei lainkaan 34 32 63
61 1 – 3 kk 29 30 9 4 – 6 kk 22 18 11 Yli 6 kk 16 20 19 Yo-opiskelijoilla > 3 kk täyspäivätyötä tehneiden osuudet ovat olleet samankaltaisia vuodesta 2000 alkaen, 38 % - 36 % -38 %. Osa-aikatyötä > ½ vuotta tehneiden osuudet ovat olleet 17 % - 19 % - 20 % Kristina Kunttu
42
PERHEELLISTYMINEN 9 %:lla vastaajista oli lapsia,3 % odotti lasta
6 % ei halunnut lapsia lainkaan (yo v %) NAISET Kristina Kunttu
43
RASKAUDEN EHKÄISY, naiset (%)
Kristina Kunttu
44
SOSIAALINEN TUKI Kristina Kunttu
45
TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ (käynyt ainakin kerran ko
TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÖ (käynyt ainakin kerran ko. ammattilaisen vo:lla viimeisen vuoden aikana, %) Terveydenhoitajalla Yleislääkärillä Erikoislääkärillä Kristina Kunttu
46
SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ (käynyt ainakin kerran ko
SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ (käynyt ainakin kerran ko. ammattilaisen vo:lla viimeisen vuoden aikana, %) Suuhygienistillä Hammaslääkärillä Kristina Kunttu
47
EREKTIOLÄÄKKEET Erektiolääkkeiden hankintatapa:
2 % miehistä oli käyttänyt erektiota parantavia lääkkeitä. Valtaosa 5 kertaa tai vähemmän Käyttö yhtä yleistä yo- ja amk-opiskelijoilla Kristina Kunttu
48
TYYTYVÄISYYS SAATUIHIN PALVELUIHIN Sain selvyyden minua huolestuttaneisiin asioihin. Minua kuultiin ja tunsin tulevani ymmärretyksi. Kristina Kunttu
49
TOIVEET SAADA APUA Kristina Kunttu
Samankaltaiset esitykset
