1. Millaisia asioita kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa mitataan

Esitys aiheesta: "1. Millaisia asioita kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa mitataan"— Esityksen transkriptio:

1 TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 2 KILPAILUKYKY, TALOUDELLINEN KASVU JA HYVINVOINTI

2 1. Millaisia asioita kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa mitataan
1. Millaisia asioita kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa mitataan? Miten WEF analysoin Suomen kilpailukykyä? Kaksi suurta kansainvälistä kilpailukykymittaria: World Economic Forum tuottaa niistä toisen ja IMD toisen

3 WEF: Global Competitiveness Index
Tietynlaiset yhteiskuntarakenteet (set of institutions) luovat maaperän korkealle tuottavuudelle ja tuottavuuden kasvulle. Tuottavuus, eli resurssien tehokas käyttö, puolestaan mahdollistaa vaurauden ja hyvinvoinnin synnyn. Kilpailukyky on teoreettinen käsite, jonka kautta tuottavuus nousee. Instituutiot, yhteiskunta-rakenteet Kilpailukyky Tuottavuus Vauraus, hyvinvointi

4 WEF: Global Competitiveness Index
Tuotannontekijöihin perustuva kilpailukyky Perusinstituutiot ja –infrastruktuuri, joiden avulla maa saa houkuteltua investointeja (eli pääomaa). Peruskoulutus, jonka avulla maa saa työvoimaa. Tehostamiseen perustuva kilpailukyky Tavoitteena ottaa käyttöön tehokkaampi tuotantoteknologia ja siirtyä tuottamaan korkeamman arvonlisän tuotteita. Tämä vaatii korkeampaa koulutustasoa, tehokkaammin toimivia markkinoita, kehittyneempiä finanssimarkkinoita. Innovaatioon perustuva kilpailukyky Nyt maan on kyettävä kulkemaan teknologisen kehityksen aallonharjalla. Korkeakoulutus, T&K, yritys-yliopisto-yhteistyö, IP

5 WEF: Global Competitiveness Index

6 Kaikkein heikoimmin menestyneet maat

7 WEF: Suomi

8 WEF: Suomi

9 WEF: Suomi Suurimmat haasteet: verotus, joutamattomat työmarkkinat ja kilpailun vähyys.

10 IMD: Copetitiveness Yearbook

11 IMD: Copetitiveness Yearbook
IMD painottaa yritystoiminnan merkitystä varallisuuden ja kilpailukyvyn lähteenä hieman enemmän kuin WEF. Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia yrityksiä, jotka hyvinvoinnin viime kädessä luovat. Ja yritystoiminnan edellytykset puolestaan tulevat samoista lähteistä kuin mistä kilpailukyky WEFin indikaattorissa muodostuu. IMD:n mittaristo painottaa enemmän tilastodataa ja vähemmän kyselytuloksia, WEF tekee päinvastoin.

12

13 2. Talouskasvu, hyvinvointi ja onnellisuus: Talouskasvua ja elintasoa mitataan perinteisesti BKT:lla asukasta kohden. Onko BKT hyvä elintason mittari? Perehdy muutamaan muuhun mittariin, jotka on kehitetty mittaamaan hyvinvointia ja onnellisuutta. Miten ne poikkeavat BKT:sta? Miten hyvin suomalaiset voivat näillä mittareilla mitattuna? President Sarkozy is calling for a 'revolution' in the way economic growth is measured.

14 Muita BKT:n rinnalle kehitettyjä mittareita hyvinvoinnin kartoittamiseksi
Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW, “kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi”) Genuine Progress Indicator (GPI, “aidon kehityksen indikaattori”) Gross National Happiness (GNH) eli bruttokansanonnellisuus (ja hyvinvointi) Human Developement Index Legatum Prosperity Index

15 BKT BKT mittaa tavaroiden ja palvelusten tuotantoa. Sen keskeisimpinä periaatteina ovat: Markkinalähtöisyys: tyypillisesti vain markkinoilla vaihdettava tuotanto lasketaan. Tosin jonkin verran esim. harmaata taloutta arvioidaan lukuihin mukaan. Käytänteet maittain vaihtelevat. Arvonlisä: BKT:hen lasketaan vain loppuhyödykkeet eli synnytetty arvonlisä. Bruttomittari: mittauksen kohteena on tuotannon kokonaismäärä eikä poistoja huomioida (eli esim. tehtaan huolto, joka ylläpitää tehdasta vakiokunnossa, lasketaan BKT:hen)

16 BKT – trouble in paradise?
Stiglitzin, Senin ja Fitoussin raportin alkuosa kuvaa erinomaisesti BKT:hen sisältyviä ongelmia. Esim. Tulonjaosta riippumaton Laadun mittaamisen vaikeus Tuloihin/tuotantoon aikayksikössä keskittyvä: varallisuus ja kestävyys puuttuvat Koko kasantaloutta (tai per capita) mittaava suure: kotitalous olisi usein mielekkäämpi yksikkö Markkinalähtöisyys: esim. kotityö puuttuu Elämänlaatu: materiaalinen elintaso vain yksi elämänlaatuun vaikuttava asia GDP tables don't tell the whole story – we need to measure our 'joie de vivre'

17 Genuine Progress Indicator: GPI:n laskentakaava voidaan esittää yksinkertaistettuna seuraavasti:
𝐺𝑃𝐼=𝐴+𝐵−𝐶−𝐷+𝐼 A = tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus B = hyvinvointia tuottavien markkinattomien palveluiden arvo C = yksityiset, tuotannon haitoista aiheutuvat menot D = luonnon heikentymisestä ja luonnonvarojen kulumisesta aiheutuvat kustannukset I = pääomakannan kasvu ja kansainvälisen kaupan tasapaino

18 Suomen BKT:n, GPI:n ja ISEW:in kehitys vuosina 1945–2009 asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin.
GPI = Genuine Progress Indicator; ISEW = Index of Sustainable Economic Welfare Lähde: Hoffrén 2011.

19 Human Development Index, HDI
YK:n ylläpitämä hyvinvoinninmittari Perustuu niin ikään kyvykkyys-näkökulmaan ”The HDI was created to emphasize that people and their capabilities should be the ultimate criteria for assessing the development of a country, not economic growth alone” HDI:ssä painotetaan näin ollen yksilön hyvään elämään liittyviä seikkoja, kuten Terveys, elinajanodote, koulutustaso + keskimääräinen taloudellinen elintaso Myös epätasa-arvolla painotettu HDI lasketaan (IHDI)

20

21 HDI ja Suomi Suomi sijalla 23/188
Indeksin arvo on 0.895, kun OECD:n keskiarvo on Kun epätasa-arvo (taloudessa, koulutuksessa ja terveydessä) huomioidaan, Suomen sija on 14/151.

22 Prosperity Index 9 Sub-indexes or Pilars

23

24 Legatum Ranking 2016

25 Finland’s Sub-ranking

26 World Happiness Report 2017*
Main factors to support happiness: caring, freedom, generosity, honesty, health, income and good governance *published by the Sustainable Development Solutions Network

27 Kilpailukyky vs. hyvinvointimittarit
Loppujen lopuksi molemmat kuvaavat hyvin saman tyyppisiä asioita, hieman erilaisista lähtökohdista käsin. Kilpailukykymittarit lähtevät taloudellisesta menestymisestä ja toteavat, että se on mahdollista ainoastaan yhteiskunnassa, jossa voidaan laaja-alaisesti hyvin. Hyvinvointimittarit puolestaan lähtevät siitä, että talous on ainoastaan yksi hyvinvoinnin osa-alue. Niinpä niissäkin mitataan sekä taloudellista että laaja-alaisempaa hyvinvointia. Kilpailukykymittareissa painotetaan enemmän maiden keskinäisiä suhteita (eli kilpailukyky on suhteellinen käsite), hyvinvointimittarit ovat enemmän absoluuttisiin lukuihin perustuvia.