ET LOPS 2015 Dos. Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta.

Esitys aiheesta: "ET LOPS 2015 Dos. Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta."— Esityksen transkriptio:

1 ET LOPS 2015 Dos. Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tiedekunta

2 Yleissivistävän koulutuksen päättäjät
Eduskunta (EK) Lainsäädäntö ja oppiaineet Valtioneuvosto (VN) VN:n asetukset, ml. tuntijako Opetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet (hallitusohjelmaan liittyvä yl. 5-vuotinen kehittämissuunnitelma) Opetuksen järjestämisluvat (perusopetus) Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM, ent. OPM) Rahoituspäätökset Opetuksen järjestämisluvat (lukio)

3 Yleissivistävän koulutuksen päättäjät (2)
Opetushallitus (OPH) Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet Arviointi (OKM voi antaa myös muille) KARVI ja YTL osaksi ”OPH-konsernia” Ylläpitää opiskelijavalintarekistereitä ja järjestää kielitutkintoja. Kansainväliset vaihdot CIMO osaksi ”OPH-konsernia” Varhaiskasvatus myös tullut osaksi ”OPH-konsernia” (Käytännössä myös, mutta ehkä vähenemässä) Ohjeistus ja neuvonta Kysymys ”itsenäisen” asiantuntijaviraston roolista hallinnossa

4 Yleissivistävän koulutuksen päättäjät (3)
Opetuksen järjestäjä Yleensä kunta (kunnalla velvollisuus järjestää; myös valtio tai yksityinen voi järjestää) Laatii OPS:n valtakunnallisten perusteiden mukaan On yhteistyössä kotien kanssa

5 Tuntijako ja LOPS Tuntijako määrittää LOPS-perusteita.
Oppiainejakoisuus, jota kritisoitu vuosikymmeniä. 2013 työryhmän radikaalihkoa esitystä, reaaliaineisiin valinnaisuutta ”koreittain” (luonnontieteet vs. ihmistieteet) ja matematiikkaan yhteinen 1. kurssi ja teemaopintoja. 2. jälkimmäistä ehdotusta toteutui. Vahva EK:n lobbaus, ei haluttu keskustelua/viedä eduskuntaan (UE/ET ja TT olisi vaatinut!) 2014 melko matalan profiilin tuntijako. Huom: OKM avasi kehittämiskokeilun syksyllä 2016 ja valmistelee kevääksi 2018 ”suurta lukiouudistusta”. Näissä 2013 ideat uudestaan esiin.

6 Lukio ja valinnaisuus Valinnaisuus on ollut sekä ideologinen että opiskelumotivaation lisäämiseen tähtäävä vaatimus lukiouudistuksissa peruskoulun tulosta lähtien. Se lisääntyi merkittävästi LOPS 1994:ssä, mutta sen jälkeen valinanisuus on kasvanut vain YO-kirjoituksissa. Kyse on lukion tehtävästä 1) yleissivistävänä ja 2) korkea-asteelle valmistavana oppilaitoksena. Toisin kuin 1900-luvun alkupuolella, näitä ei välttämättä ole helppo yhdistää (tiedon kasvu!).

7 Valinnaisuuden seuraukset
Valinnaisuus suuntaa lukiota korkea-asteen valmennukseen → Matematiikka, osin kielet ja luonnontieteet, joita arvostetaan valinnoissa, lisäävät suositaan. YO-kirjoitussuosion epätasaisuuden vuoksi valinnaisuudesta voi seurata joidenkin oppiaineiden alasajo. Esim. filosofia ja US/ET. Viime mainittujen tapauksessa ehkä myös oppiaineiden yhdistymistä. Eli lukiolaiset valitsevat yo-kirjoitusten kannalta tärkeitä (eli panos – tuotos -ajattelussa hyviä) kursseja ja jotkin aineet eivät toteudu. (Ks. Eero Salmenkivi 2013, Ylioppilastutkinnon rakenne- ja reaalikoeuudistusten vaikutuksia: miten lisääntynyt valinnaisuus ohjaa lukiolaisia, Kasvatus & Aika, 2013/3.)

8 Lukion tuntijako, versio 2/Krista Kiuru
Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) ei hyväksynyt työryhmän ehdotusta vaan piti lukion tuntijaon aika lailla ennallaan. VN:n asetus ETstä (ja uskonnosta) yksi (vain) pakollinen kurssi pois ja kaksi syventävää lisää. Viime mainittu iso miinus!

9 Lukion tuntijako Opetusministeri Kiurun ratkaisu ei ollut vain määrällinen, se oli myös sisällöllinen. Etiikka siirrettiin filosofiaan! Koska etiikkaa (eri muodoissa) voi perustellusti pitää perusopetuksessa ET:n ytimenä, tilanne on jännitteinen ja kiinnostava. Huom. useimmat eivät lue et:tä, mutta monet (ev.-lut.) uskonnon opettajatkin ovat pitäneet ”etiikkaa ja elämänkysymyksiä” oppiaineen ytimenä.

10 Etiikka ja lukion ET 2000-luvulla
Etiikan teoreettisia käsitteitä ET:ssä oli tosi vähän jo ennen muutosta (esim. velvollisuus, hyve, jopa onnellisuus tai etiikan teoriat puuttuivat). 2015 ”hyvä elämä” rajattu ET:lle (ja us:lle) ja jossain määrin myös ihmisoikeudet. Eli ET:n ”eettinen” osuus pitäisi selvitä niillää, uskonnoissa lisäksi uskonnon oma etiikka.

11 ET ja filosofian demarkaatio
ET ja filosofian demarkaatio lukiossa on jo ennen etiikan siirtoa ollut et:n kehittämisen isoja kysymyksiä toinen iso (mutta käytännössä pienempi) kysymys on suhde uskontoon. ET:n ja filosofian OPSeja ovat tehneet samat ihmiset (Pekka Elo, Eero Salmenkivi, Juha Savolainen ja muut FETO-aktiivit), mutta rajanveto on ollut vaikeaa. suhde uskontoon on ollut etäisempi.

12 LOPS 2015 toteutus VN päätti, että LOPS otetaan käyttöön yhtä aikaa pari vuotta aiemmin tuntijaon saaneen POPS:n kanssa → OPH:lle jäi varsinaiseen sisältötyöskentelyyn vain joitain kuukausia → OPH päätti, että kyseessä ei ole OPS-uudistus vaan ”päivitys”. ET:ssä Pekka Elon kuolema joulukuussa 2013 oli lisäksi iso isku. OPHssa ei ollut ET:n opetusneuvosta POPS14 viimeistelyssä eikä LOPS15:ssa. ETn synty ja kehitys, mm. kaikki oppiaineen OPS:t ennen 2014, olivat pitkälle Pekka Elon (1949–2013) elämäntyön tulos.

13 ET:n LOPS oppiainekuvauksen osat
Oppiaineen tehtävä (lähellä POPS) Oppiaineen tavoitteet Arviointi ´Kevyemmin kuin POPS ↔ YO:t Kurssit Sisältää tavoitteet ja sisällöt

14 Opetuksen tavoitteet Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea ja perusteita identiteettinsä ja elämänkatsomuksensa rakentamiseen hallitsee keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja ja osaa soveltaa niitä sellaisten kysymysten käsittelyyn, joissa pyritään yhteisen kestävän toimintalinjan löytämiseen erilaisista näkemyksistä huolimatta laajentaa ja syventää katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään

15 Opetuksen tavoitteet, jatkuu
[Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija] kehittää arvostelu-, harkinta- ja toimintakykyään oppimalla reflektoimaan omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa kunnioittaa ja osaa perustella periaatteita ja käytäntöjä, jotka edistävät ihmisoikeuksia, kulttuurien välistä myönteistä kohtaamista, yhteiskunnallista ja globaalia oikeudenmukaisuutta sekä kestävän tulevaisuuden rakentamista.

16 LOPS arvioinnin väljyys
LOPS arviointilausumat kohdistuvat koko oppiaineeseen, ei edes yksittäiseen kurssiin, saati oppimistavoitteeseen Vrt. POPS2014, jossa tarkat kriteerit kullekin tavoitteelle. Elämänkatsomustiedon päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä Opetuksen tavoite sis. alue Arvioinnin kohteet oppiaineessa Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan T2 rakentaa oppilaan kulttuurista yleissivistystä ohjaamalla oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan S1 Kulttuurien ja katsomusten tunteminen Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita. T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatso-musten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehi-tyulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti T4 ohjata oppilasta tutkimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita S1, S3 Uskonnollisen ajattelun ja uskontokri:n tunteminen Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä.

17 Ylioppilastutkinto lukion päättökokeena
Syynä ja seurauksena LOPS:n ”suurpiirteisyyteen” on se, että lukiolla, toisin kuin perusopetuksella, on kansallinen päättötutkinto: ylioppilastutkinto. Tarkempi LOPS-tulkinta kysymysten ja arviointikriteerien muodossa on jäänyt sille. Etu: kansallinen vertailtavuus (vrt. perusoeptusken arvosanoje huolestuttava koulukohtainen vaihtelu). Mahdollinen haitta: WYTIWYG, backwash, washback: ”what you test is what you get” -> opiskelu testiä tässä tapauksessa yo:ta, ei oppimista ja osaamista varten. Suomalainen yo-tutkinto on pyrkinyt minimoimaan ongelmaa monin tavoin, ytimessä yo:n ohjautuminen LOPS:sta (”curriculum based high-stakes exit examnation”)

18 Kurssit Pakollisten kurssien määrä väheni 3 → 2
Syventävien kurssien määrä kasvoi 2 → 4 Sama uskonnossa Syventävien määrän kasvu huonoa oppiaineelle, koska se tekee yo-kirjoituksiin valmistautumisen työläämmäksi → vähentää aineen suosiota yo:ssa → vähentää syventävien kurssien toteutumista.

19 Kurssit Pakollisia kursseja tehtiin johdonmukaisemmaksi karsimalla päällekkäisyyksiä. Olennainen haitta oli suositun 3. kurssin muuttuminen valinnaiseksi ihmisoikeudet 2 & 3 molempiin, koska haluttiin pitää pakollisena. Uusi 6. kurssi (uskonnossa otettiin toinen strategia: ei niinkään uutta sisältöä). Valinnaiset muuten pitkälle ennallaan (päivitys).

20 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ja osaa soveltaa maailmankatsomuksellisia käsitteitä ja hahmottaa niiden välisiä yhteyksiä sekä osaa eritellä erilaisten maailmankatsomusten piirteitä ja lähtökohtia ymmärtää, miten yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat maailmankatsomuksen muotoutumiseen, ja osaa eritellä oman katsomuksensa ja siihen liittyvien uskomusten muotoutumista osaa tarkastella kriittisesti niin omia kuin muiden uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamaa informaatiota osaa hyödyntää eri oppiaineissa oppimaansa elämänkatsomuksensa muodostamisessa ja erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan.

21 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1), jatkuu
Keskeiset sisällöt maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet sekä niiden keskinäinen suhde ja asema omassa elämänkatsomuksessa erilaisia maailmankatsomuksia – esimerkiksi sekulaareja, uskonnollisia, poliittisia ja elämäntapaan liittyviä – sekä niiden piirteiden ja perusoletusten tutkimista eri tieteiden tarjoamin välinein tyypillisiin informaation käsittelyyn ja ympäröivän todellisuuden jäsentämiseen liittyvien kognitiivisten vääristymien tarkastelu sekä omassa että muiden ajattelussa koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen, viihdeteollisuuden sekä uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutus maailmankuviin ja -katsomuksiin sekä omaan elämänkatsomukseen median ja muiden informaation lähteiden toimintalogiikka sekä niihin kohdistuva kriittinen katsomuksellinen ajattelu sekä katsomuksellisen argumentaation erittely erilaisista näkökulmista.

22 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee erilaisia ihmiskäsityksiä ja osaa eritellä ja arvioida, miten erilaiset ihmiskäsitykset ja -ihanteet johtavat erilaisiin ja joskus keskenään ristiriitaisiin vastauksiin ihmiselämän keskeisistä kysymyksistä osaa pohtia oman identiteettinsä osatekijöitä sekä soveltaa erilaisia ihmiskuvallisia ja katsomuksellisia vaihtoehtoja keskeisiin omaa hyvää elämäänsä koskeviin kysymyksiin ymmärtää ihmisarvon perustavan eettisen merkityksen, tuntee keskeisimmät ilmisoikeusasiakirjat ja osaa soveltaa ihmisoikeusajattelua erilaisissa yhteyksissä, kuten uskonnon- ja sanavapautta koskevissa kysymyksissä tutustuu erilaisiin käsityksiin hyvästä elämästä ja osaa eritellä ja arvioida niiden taustalla olevia maailmankatsomuksellisia perusteita kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä näkemyksiään ja tuntemuksiaan toisia ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen, johdonmukaisesti ja luovasti.

23 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2), jatkuu
Keskeiset sisällöt luonnon- ja ihmistieteellisiä, sekulaareja ja uskonnollisia, filosofisia ja populaarikulttuuriin kuuluvia ihmiskäsityksiä ja -ihanteita ihmisen olemassaolon peruskysymyksiä: ihmissuhteet, sukupuolisuus ja seksuaalisuus; opiskelu ja työ, vanheneminen ja kuolema identiteetti, elämänvalinnat ja elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän ja ympäristön merkitys ihmisarvo, ihmisen arvokkuus ja ihmisoikeudet, ihmisoikeusasiakirjoja: YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä sekä toisten ihmisten, eläinten ja ympäristön asemasta siinä

24 Valtakunnalliset syventävät kurssit 3. Yksilö ja yhteisö (ET3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja omalle yksilölliselle identiteetilleen ja saa välineitä myönteisen yhteisöllisyyden hyödyntämiseen oman identiteettinsä rakentamisessa ymmärtää, että sosiaalisia ilmiöitä sekä yhteiskunnallisia rakenteita ja muutoksia voidaan tarkastella tieteellisesti ja että näillä on suuri merkitys yksilön elämänvalinnoille

25 3. Yksilö ja yhteisö (ET3), tavoitteet, jatkuu
osaa jäsentää omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä sekä arvioida yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja vastuuta eri alueilla ja kasvattaa valmiuttaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ymmärtää ja osaa perustella ihmisoikeuksien, uskonnon- ja omantunnon vapauden, yhdenvertaisuuden, demokratian, rauhan, yhteiskunnallisen ja globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisen lähtökohtia ja periaatteita osaa tarkastella kriittisesti yhteiskuntaa ja sen rakenteita sekä kasvattaa yhteiskunnallista kuvittelukykyään ja aktiivisuuttaan siten, että hahmottaa tulevaisuuden mahdollisuuksina ja vaihtoehtoisina tapahtumakulkuina, joihin pystyy myös omalla toiminnallaan vaikuttamaan.

26 Yksilö ja yhteisö (ET3) Keskeiset sisällöt
ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

27 Yksilö ja yhteisö (ET3) Keskeiset sisällöt, jatkuu
ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys: yksityinen ja julkinen, tunnustussuhteet ja merkitykselliset toiset, roolit ja yhteisölliset normit yhteiskuntatutkimuksen perusteita, kuten sosiaaliset tosiasiat, yhteiskunnalliset rakenteet ja modernin länsimaisen yhteiskunnan erityispiirteet sekä näiden vaikutus yksilön elämään taloudellisen ja poliittisen vallan suhde nyky-Suomessa sekä globaalissa markkinataloudessa, yksilön kuluttajana ja kansalaisena tekemien valintojen vaikutukset yhteiskunnan eri tasoilla

28 Valtakunnalliset syventävät kurssit
3. Yksilö ja yhteisö (ET3) Keskeiset sisällöt …. ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnon vapaus, globaali oikeudenmukaisuus ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen moraalisina ja poliittisina vaatimuksina sekä näitä vaatimuksia vastustavat näkemykset ja toimet mukaan lukien ihmisoikeusloukkaukset sekä holokausti … 4. Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) 5. Katsomusten maailma (ET5)

29 Yksilö ja yhteisö (ET3) Huomautuksia
Sisällöllisesti hyvin tärkeä kurssi, vaikka yko ja FF yk-fil. puristuksessa. Kansalaisaktivismin yms. aito käsittely. Siirtyminen syventäväksi → vaikutukset jäävät nähtäväksi.

30 Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kulttuurin merkityksen ihmisyydelle ja omalle elämänkatsomukselleen sekä saa välineitä myönteisen kulttuurisen identiteetin rakentamisessa osaa käyttää kulttuurintutkimuksen käsitteistöä ja muodostaa kulttuureja koskeviin kysymyksiin oman perustellun kantansa sekä tunnistaa vihapuheen ja erottaa sen sanavapauden vastuullisesta käytöstä

31 Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4), tavoitteet, jatkoa
hahmottaa suomalaisuuden historiallisesti rakentuvana ja muuttuvana jatkumona, johon kuuluvat niin ulkoiset vaikutteet kuin sisäinen moninaisuus sekä vähemmistökulttuurit ymmärtää, että kulttuurit ovat vuorovaikutuksessa keskenään eikä mikään kulttuuri ole kehittynyt ilman ulkoisia vaikutteita kulttuurin ydinpiirteisiin, kuten elämäntapoihin, kieleen, teknologiaan ja uskomuksiin osaa hahmottaa erilaiset elämänkatsomukselliset ratkaisut ja identiteettivalinnat sekä maailman kulttuurisen moninaisuuden rikkautena ja perustella niiden yhdenvertaisen kohtelun.

32 Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)
Keskeiset sisällöt kulttuurin käsite ja merkitys sekä sen erilaiset luokittelut ja käyttötavat, kulttuuri merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana, erilaisia teorioita kulttuurien kehityksestä ja suhteesta toisiinsa kulttuuriperintö: tapakulttuurin monet muodot, kulttuurinen itseilmaisu, kulttuurin vaikutus yksilön maailmankuvaan ja elämänkatsomukseen, Unescon maailmanperintöohjelma suomalaisen kulttuurin ja identiteetin historiallinen rakentuminen, suomalaisuuden monimuotoisuus ja suomalaiset vähemmistökulttuurit

33 Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4)
Keskeiset sisällöt jatkuu kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus sekä monokulttuurisuuden mahdottomuus: monikulttuurisuus ja globaali kulttuuri sekä niiden erilaiset katsomukselliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset etnosentrisyyden ja rasismin sekä keskinäisen kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden historiaa ja nykypäivää eri kulttuureissa

34 Kulttuurit katsomuksen muovaajina (ET4) Huomautuksia
Syventävänä kurssina ilman kunnon oppikirjaa jäänyt vähälle huomiolle. Antropologeja ei juuri et-toimijoissa → ei paljon substanssiosaamista YTL lähinnä linjannut kysymyksillä → Ollut melko hajanaista, esillä ehkä eniten suomalaisuus UNESCOn kulttuuriperintö

35 Katsomusten maailma (ET5)
Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kehittää kykyään lukea, tulkita ja ymmärtää erilaisia uskonnollisia ja uskonnottomia maailmankatsomuksia ja verrata niiden lähtökohtia ja elämäntapaa omaan elämänkatsomukseensa ymmärtää, että maailmankatsomukset, uskonto ja uskonnollisuus ovat historiallisesti rakentuneita, erittäin monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä, joilla on merkittävä kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys tutustuu uskontojen, uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tieteelliseen tutkimukseen, määrittelyyn ja selittämiseen hahmottaen sen lähtökohtia ja tavoitteenasetteluja

36 Katsomusten maailma (ET5)
Tavoitteet jatkoa hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoja, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin, kuten sekulaariin humanismiin ja uskontoihin, liittyviä kysymyksiä sekä muodostaa niihin oman perustellun kantansa perehtyy uskontokritiikin keskeisiin argumentteihin, tutustuu humanismin ja vapaa-ajattelun historiaan perehtyy Lähi-idän uskontoihin sekä joihinkin muihin uskontoihin ja maailmankatsomuksellisiin järjestelmiin hahmottaen niiden keskeisiä piirteitä, sisäistä monimuotoisuutta sekä vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan erityisesti suomalaisesta näkökulmasta.

37 Katsomusten maailma (ET5)
Keskeiset sisällöt katsomuksen ja uskonnon sekä uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden tutkiminen, määritteleminen ja selittäminen, käsityksiä uskontojen alkuperästä uskonnollisten ilmiöiden tulkinnassa käytettyjä käsitteitä, kuten myytti, pyhä, riitti, symboli ja teismi uskontokritiikki, ateismi, agnostismi ja sekulaarin humanismin maailmankatsomukselliset perusteet

38 Katsomusten maailma (ET5)
Keskeiset sisällöt jatkuu kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden sekä joidenkin muiden uskontojen ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien historiallinen ja maantieteellinen levinneisyys ja jakautuminen, pyhät kirjat, oppi, elämäntapa ja suhde yhteiskuntaan tämän päivän merkittävien maailmankatsomuksellisten järjestelmien, kuten sekulaarin humanismin ja suurten uskontojen, suhde yhteiskuntaan, tapakulttuuriin, moraaliin, politiikkaan ja tieteeseen; liberaali ja fundamentalistinen uskonnollisuus, sekularisaatio ja uskonnottomuus

39 Katsomusten maailma (ET5) Huomautuksia
Vahvemmin esillä kuin ET4 (ET-toimijoissa uskontotieteilijöitä ja ussan maikkoja) Ateismin yms. osaaminen yllättävän heikkoa kaikkien (myös et-läisten) keskuudessa Kurssia tuotu vähän lähemmäs uskontoa, ajatus: tämä kurssi voisi toteutua katsomusaineiden yhteisenä, mutta ei ehkä onnistu uskonnon puolesta, koska siellä seemiläiset monoteismit pakollisella kurssilla (UE1), jolloin tätä vastaava valinnainen UE3 ei sisällä niitä. ET5:n opettaminen UE1:n yhteydessä voisi onnistua. Uskontojen käsittely ja uskontotieteellinen ote korostuu ns. Kulosaaren-mallissa

40 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa nykyaikaisten maailmankatsomusten kannalta historiallisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti merkittäviä historiallisia käänteitä ihmiskunnan tavassa elää ymmärtää kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen kontingentin ja rakentuneen luonteen osaa arvioida evoluution, abstraktien eettisten järjestelmien, valistuksen ja tieteellis-teknologisen vallankumouksen merkitystä nykyaikaisille maailmankatsomuksille ja oman elämänkatsomuksensa rakentumiselle hahmottaa erilaisia suhtautumistapoja teknologiaan ja sen kehitykseen sekä ymmärtää teknologian ja teknisen muutoksen yhteydet ympäristössä, yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuviin muutoksiin osaa arvioida teknologian ja teknisen muutoksen roolia kestävän tulevaisuuden rakentamisen osana sekä pystyy osallistumaan ihmiskunnan ja maapallon tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.

41 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6), jatkuu
Keskeiset sisällöt ihmislajin evoluutio ja kulttuurievoluutio: kielen rooli inhimillisten kulttuurien ja innovatiivisuuden synnyssä suurten filosofioiden ja maailmankatsomuksellisten järjestelmien ja uskontojen eettisten ja aatteellisten perustojen kehittyminen abstrakteiksi ja yleisinhimillisiksi ihmiskunnan suuret maailmankuvalliset, -katsomukselliset ja teknologiset murrokset sekä niiden vaikutukset ihmisten käsitykseen maailmasta ja itsestään: ihminen ympäristönsä ja itsensä muokkaajana Prometheus-myytistä tekno-utopioihin ja ‑dystopioihin, ihmisen suhde valistuksen ideaaleihin ja teknologiseen kehitykseen tulevaisuuden tutkimus, tekoäly, humanismi, transhumanismi ja niiden kritiikit tieteen uusimpien tulosten valossa

42 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (ET6), huomautuksia
ET:ssä valittu kiinnostava ja uudenlainen kurssi. UE ratkaisu UE5:ssä ja erit. UE6:ssa on välttää uusia sisältöjä, jolloin voidaan sanoa, ettei niitä tarvitse opiskella yo.ta varten. Pidän ratkaisua epäonnistuneena (esim. median tärkeys). Opelle on nykyään hyvä opetus asiasta MOOCina (tai suomennettuna Harari, Y. N Sapiens, Ihmisen lyhyt historia; YLE uutinen). Emme tunteneet Hararia, kun kurssia tehtiin. Innoituksena olivat vanemmat (vanhentuneet?) Jared Diamond (suom. esim. Kolmas simpanssi jaTykit, taudit ja teräs (1997) ja esim. Alvin Toffler (suom. Hätkähdyttävä tulevaisuus (1972) ja Suuri käänne (1990)). Toki ET-ratkaisuakin vo pitää epäonnistuneena (epäsuosiokierteessä olevalle aineella kurssirakenteen muutos 3 pakollisesta ja 2 valinnaisesta 2 + 4:ään on joka tapauksessa isku.). ET:n yleisin valitus on, että lukion ET on niin opettajille kuin opiskelijoille aivan liian vaikea aine.