PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE 2009 – 2012 KARHUKUNNAS

Esitys aiheesta: "PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE 2009 – 2012 KARHUKUNNAS"— Esityksen transkriptio:

1 PUDASJÄRVEN HIRSIKORTTELIHANKE 2009 – 2012 KARHUKUNNAS
Matti Alasaarela

2 HIRSIKORTTELI-HANKE Pudasjärven hirsikorttelihanke on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama kohde. Hankkeessa on tutkitaan miten hirsi soveltuu matala- ja passiivienergiatalojen rakentamiseen. Matalaenergiatalon käsitettä laajennetaan sisältämään hirsitalojen koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja ympäristövaikutukset. Hankkeessa rakennettavan hirsitalokylän nimeksi on annettu Karhukunnas. Suomessa ei ole rakennettu kokonaisia hirsitalokyliä vuosikymmeniin. Karhukunnas on ainutlaatuinen. Matti Alasaarela

3 Kaikki talot tehdään hirsirakenteisina
16 pientaloa 3 pienkerrostaloa Kaikki talot tehdään hirsirakenteisina Tiivis kaunis kyläkokonaisuus Tarkoituksena on rakentaa alue valmiiksi v KARHUKUNNAS

4 Hirsitalokylä muodostuu kuudesta pienestä pihapiiristä, joiden lähtökohtana on moderni tulkinta perinteisestä suomalaisesta kylämiljööstä. Rakennukset sijoittuvat pihapiirien reunoille muodostaen turvalliset sisäpihat ja tiiviit katualueet. Alueesta muodostuu uusi näkyvä kiintopiste sekä paikallisille asukkaille että ohikulkijoille .

5 Havainnekuva alueesta

6 Kaava ja rakentamistapaohjeet on laadittu niin, että hankesuunnitelman tavoitteet toteutuvat.
Rakentamistapaohjeissa rakentajia ohjataan ekologisiin rakenneratkaisuihin ja materiaalivalintoihin. Ohjeistus myös rakennusaikaiseen energian ja materiaalien kulutuksen seurantaan

7 Suomessa on tällä hetkellä käynnissä useita alueellisia hankkeita joissa rakennetaan energiatehokkaita taloja Useimmissa hankkeissa rakennetaan tiiviitä, taloja joiden lämmitykseen ei tarvita paljon energiaa. Näissä hankkeissa talojen rakenta-miseen ja rakennusosien valmista-miseen käytettyyn energiaan ja syntyneisiin päästöihin ei kiinnitetä huomiota Matti Alasaarela

8 Rakennusten ympäristövaikutukset syntyvät:
Rakennustarvikkeiden valmistamisesta rakentamisesta rakennuksen käyttämisestä rakennuksen purkamisesta Nykyisissä energiatehokkuusmääräyksissä kiinnitetään huomiota vain käytön aikaiseen energiankulutuksen. Rakennuksen koko elinkaaren huomioiminen antaa todellisemman kuvan ympäristövaikutuksista Elinkaaritarkastelu on tulossa normeihin

9 Olemassa olevassa rakennuskannas- sa rakentamisen osuus on 5- 10%
Kuta enemmän rakenteiden eristystä parannetaan, sitä suuremmaksi kasvaa rakentamisen osuus energiankulutuksesta rakennuksen koko elinkaarta tarkasteltaessa Olemassa olevassa rakennuskannas- sa rakentamisen osuus on 5- 10% 2010 normien mukaan eristetyissä se on jopa 30% passiivitalossa ja 0-energiataloissa suurin osa energiankulutuksesta ja päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana RAKENTAMISEN JA RAKENNUSTUOTTEIDEN VALMISTUKSEN OSUUS RAKENNUKSEN ELIN-KAAREN AIKAISESTA ENERGIANKULUTUK-SESTA Lähde Metla: Mikko Viljakainen

10 Pudasjärven hirsitalokylähanke on myös ekologisesti ainutlaatuinen
Hankkeen aikana selvitetään hirsi-talojen rakentamisen energiankulutus ja CO2-päästöt Taloista lasketaan myös materiaalien valmistuksen energiankulutus ja CO2-päästöt Talojen rakenteiden hiilisisältö selvitetään myös

11 Kolmen talon energiankulutusta seurataan vähintään 3 vuoden ajan
Seuranta tapahtuu taloihin asennetun kotiautomatiikan avulla Erikseen seurataan lämmitysenergian lämpimän käyttöveden ja taloussäh-kön kulutusta Samaan aikaan tallennetaan tiedot ulkoilman lämpötilasta, tuuli- ja kosteusolosuhteista Tiedot tallennetaan tutkimuskäyttöä varten

12 Rakentamisen aikana kerätyistä tiedoista lasketaan hirsitalon valmistuksen ja rakentamisen energiankulutus ja CO2-päästöt Niitä verrataan asumisen aikaisiin vastaaviin tietoihin Tuloksista voidaan laskea kuinka merkittävää osaa rakentamisen ja rakennustuotteiden valmistus näyttelee koko elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta ja päästöistä Tuloksia voidaan myös käyttää kun arvioidaan hirsitalon ekologisuutta muista materiaaleista valmistettuihin taloihin verrattuna.

13 Kun puuta käytetään rakentamiseen se vaikuttaa välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen määrään.
Rakennuksen energiatehokkuutta parantamalla vaikutus tulee vasta myöhemmin, rakennuksen käytön aikana Kaavio esittää hirsitalon ja kivitalon (betoni tai tiili) kasvihuonekaasupäästöjä talon elinkaaren aikana. Kivitalossa suuri osa päästöistä syntyy jo rakentamisen aikana, kun taas hirsitalo toimii hiilinieluna. Jos lämmitykseen käytettävä energia muuttuu puhtaammaksi, eivät hirsitalon päästöt saavuta koskaan kivitalon päästöjen tasoa (punaiset katkoviivat).

14 Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n km ajosta henkilöautolla. 1.3 kg O2 1.8 kg CO2 0.5 kg C =1 kg puuta

15 SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT
Kasvihuonekaasupäästöt g/m2 Energiankulutus MJ/m2 PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti , 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien ympäristöselosteet

16 Hanke lisää tietoa hirsitalojen rakentamisen ekologiasta ja ympäristövaikutuksista
Tieto on todellista ja luotettavaa. Tutkimuksen piiriin kuuluu 8 – 10 Karhu-kunnaalle rakennettavista taloista. Kerätystä aineistosta voidaan tehdä monenlaisia hirsitalojen elinkaareen liittyviä tutkimuksia Tutkimuksilla saadaan objektiivista tietoa päätöksentekoa varten. Jos rakennuksen energiatehokkuus-vaatimuksia kiristetään yksipuolisesti vain käytön aikainen energia huomioiden, vaarantuu hirsitalojen tulevaisuus. Jos sen sijaan huomioidaan koko elin-kaaren aikaiset ympäristövaikutukset, on hirsitalo erittäin kilpailukykyinen vaikka seinien U-arvoissa ei muiden materiaalien tasoa saavutettaisikaan

17 Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä
Yhteistyökumppaneina ovat VTT, Tampereen tekninen yliopisto ja Oulun yliopisto Karhukunnaan aluesuunnitelman ovat laatineet Oulun yliopiston arkkitehtiosaston opiskelijat Emma Johansson ja Kristian Järvi prof. Jouni Koiso-Kanttilan ohjauksessa. Alueen kaavan on laatinut Kimmo Mustonen KimmoKaava Ky:stä Hankkeen yrityskumppaneita ovat: Hirsitaloteollisuus Ry Kontiotuote Oy Profin Oy Kaskipuu Oy Vireal Oy Vital Oy Erkki Tanttu: Rakentajat

18 Hanke on saanut julkisuutta mediassa seuraavasti:
Tiedotustilaisuus Pohjois-Suomen TV-uutisissa Kaleva ja TM-rakennusmaailma 7/10 Uutispuuro Talvisyöte Valtatie 24 Hanke on esitelty seuraavissa seminaareissa: Puupäivät Wanha Satama Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategian loppuseminaari ELY-keskuksen hankekavalkaadi Oulu Hanke oli ehdokkaana Pohjois-Suomen Paras Rakennusteko palkittavaksi Ehdokkuus uusitaan kunhan alueelle on rakennettu jotakin Hanke on esillä ”Ekologinen puurakentaminen” näyttelyssä Pariisissa, josta se siirtyy Berliiniin ja pysyväksi näyttelyksi Helsinkiin.

19 Matti Alasaarela