Osallistava kasvatus setlementtityössä

Esitys aiheesta: "Osallistava kasvatus setlementtityössä"— Esityksen transkriptio:

1 Osallistava kasvatus setlementtityössä
Kemi Pirjo Junttila-Vitikka

2 Prologi Minä olen jäänyt eloon keskitysleiriltä. Silmäni näkivät sellaista, mitä kenenkään ihmisen ei pitäisi nähdä: taitavien insinöörien suunnittelemia kaasukammioita, koulutettujen sairaanhoitajien tappamia vastasyntyneitä, korkeakouluja käyneiden ihmisten kuoliaaksi ampumia naisia ja lapsia… Joten koulutus herättää minussa epäluuloja. Minun pyyntöni on: kouluttakaa oppilaanne ihmisiksi! Teidän ponnistelunne eivät saa tuottaa oppineita hirviöitä, taitavia psykopaatteja tai sivistyneitä eichmanneja. Lukeminen ja kirjoittaminen ja oikeinkirjoitus ja historia ja aritmetiikka ovat tärkeitä vain silloin, jos ne auttavat tekemään oppilaistamme ihmisiä.” (tuntematon kirjoittaja)

3 Miten ihmiseksi kasvetaan ja kasvatetaan?
Miten pahuuden ansat vältetään?

4 Kasvatusta on jo pitkään laiminlyöty
mikä näkyy kasvavina ongelmina… suurin vastuu tiedeyhteisöllä ja opetus- ja kasvatusalan kouluttajilla > koulun, nuorisotyön ja muiden kasvuyhteisöjen käytänteet välttelyä ja väärinymmärrystä (kuri-vapaa kasvatus) ongelmista syytetään vanhempia > voiko vastuuta sysätä yksin perheille? apuun hälytetty yksilöiden ongelmien korjaamiseen harjaantuneet ammattilaiset (sote) > vaikutukset korjaavia, oireisiin keskittyviä kasvatuksella voidaan vaikuttaa ongelmien syihin > ongelmia ei siis pääse syntymään! osallistava kasvatus > voimavarakeskeistä, huomioi sekä yksilöt että yhteisöt

5 Osallisuus on…. OIKEUKSIA; kokemusta siitä, että tulee omana itsenään nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi; mukaan pääsemistä, mukaan kuulumista. VASTUUTA; toisten huomioimista, kuulemista ja kunnioittamista, erilaisuuden hyväksymistä; mukaan ottamista. ryhmäilmiö: yksin ei voi olla osallinen. Osallisuudessa on kyse yksilön suhteesta ryhmään, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Se on myös vaikuttamista ja vastuun ottamista yhteisössä ja yhteiskunnassa.

6 Osallisuus on yhdessä olemista, tekemistä ja oppimista; itsestä ja muista välittämistä.
Osallisuus on kokonaisvaltainen, inhimillistymistä ja hyvinvointia tukeva asenne.

7

8 Yhteisö/ryhmä; yksinäisyys, ryhmästä ulos sulkeminen suuria ongelmia
Osallistava kasvatus vastaa ajan haasteisiin - Mallin ydinpointit… Vuorovaikutustaidot; valtaosa mielenterveysongelmista johtuu pulmista vuorovaikutuksessa Identiteetti/ itsetuntemus; tukipalveluiden asiakkailla ”minä usein hukassa” > alan valinta vaikeaa Yhteisö/ryhmä; yksinäisyys, ryhmästä ulos sulkeminen suuria ongelmia Demokratia/vaikuttaminen; irrallisuus yhteiskunnasta > tarve vahvistaa nuorten kiinnostusta politiikkaan + vaikuttamistaitoja

9 Osallistavan kasvatuksen juuret
Osallistava kasvatus on yhdistelmä erilaisia teorioita. Sosiaalipedagogiikka, kriittinen pedagogiikka, freirepedagogiikka, seurauspedagogiikka, dialoginen kasvatus Kasvatuksen alkuperä; ex-dúcere = vetää ulos in formàre = muotoilla sisään Kasvattajan tehtävänä ei siis ole täyttää kasvatettavia informaatiolla, vaan… auttaa heitä löytämään ja kehittämään sitä viisautta ja kyvykkyyttä, joka heissä jo iduillaan on.

10 Osallistavan kasvatuksen perusajatus… Jokainen yksilö vaikuttaa ryhmään ja ryhmä vaikuttaa jokaiseen yksilöön. Kehittämällä yksilöitä, ryhmä kehittyy. Kehittämällä ryhmää, yksilöt kehittyvät.

11 Joka ei ole vielä minä, sen on mahdotonta olla me
Joka ei ole vielä minä, sen on mahdotonta olla me. Se ei voi kiintyä toiseen, kun se ei ole kiintynyt itseensä. Arja Tiainen

12 Osallistavan kasvatuksen kriteerit
Demokraattiset rakenteet, vaikuttaminen Voivatko osallistujat vaikuttaa toiminnan ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin? Kenen projekti? Onko osallistujien ajatusten ja mielipiteiden kuunteleminen/kerääminen systemaattista vai satunnaista? Onko luotu rakenne? Sisältyykö toimintaan elementtejä, jotka mahdollistavat yhteiskunnallisen vaikuttamisen? Onko osallistuja objekti (toiminnan kohde) vai subjekti (toimija)?

13 Osallistavan kasvatuksen kriteerit
Turvallinen ryhmä/yhteisö Onko ryhmän ja yksilöiden psyykkinen turvallisuus huomioitu? Edistetäänkö ryhmän turvallisuutta tietoisesti? Voiko ryhmässä jokainen ilmaista itseään aidosti, ilman pelkoa siitä, että tulisi nolatuksi? Rajoittaako ryhmän ilmapiiri jonkun/joidenkin olemista, tekemistä ja ilmaisemista? Käytetäänkö yhteistoiminnallisia työtapoja (vai kilpailua)? Opetetaanko yhteistoimintaa ja ristiriitojen ratkaisemista ryhmässä?

14 Osallistavan kasvatuksen kriteerit
Dialoginen vuorovaikutus ja aito itse Miten toiminta tukee itsetuntoa ja itsetuntemusta? Miten toiminta edistää muiden tuntemista? Onko vuorovaikutus kannustavaa ja rohkaisevaa? Onko vuorovaikutus monensuuntaista? Saavatko kaikki puheenvuoroja? Annetaanko erilaisuudelle tilaa?

15 Osallistavan kasvatuksen kriteerit
Dialoginen vuorovaikutus ja aito itse Minkälaisia mahdollisuuksia tarjotaan itseilmaisuun? Ruokkiiko toiminta luovuutta ja mielikuvitusta? Herättääkö toiminta omaa ajattelua? Edistääkö toiminta vuorovaikutustaitojen oppimista? Sallitaanko erimielisyyksiä? Entäpä virheitä? Miten se näkyy toiminnassa?

16 Miten herättää nuorten kiinnostus vaikuttamiseen?
Miten saada heidät sitoutumaan? Aloittamalla nuoren merkitysmaailmasta. ”Demokratian toteutumisen lähtökohtana on, millä tavoin ihmiset elämänsä kokevat. On siis tärkeää vahvistaa jokaisen kosketusta omiin kokemuksiin, tunteisiin ja ajatuksiin sekä jokaisen luottamusta siihen, että omat kokemukset ovat varteen otettavia ja tärkeitä.” (Vesikansa) → Kuka minä olen? Mikä minulle on tärkeää? Miltä minusta juuri nyt tuntuu? Mistä minä kärsin? Mitä minä toivon? Mitä minä haluaisin saada aikaan? → Kokevatko muut samoin? Mikä muille tärkeää? Jne.

17 Miten herättää nuorten kiinnostus vaikuttamiseen?
Suuntaamalla nuoren huomio hyvän tekemiseen, muiden auttamiseen (elämän merkityksellisyys ja itsearvostus) Miten minä voisin olla avuksi ja hyödyksi muille? Millä tavalla maailmasta voisi tulla kaikille parempi paikka? Panostamalla turvalliseen ryhmäilmapiiriin Turvattomassa ryhmässä nuori ei rohkene ottaa toimijan roolia. Rakentamalla luovia, ajattelua ruokkivia herätteitä ja yhteistoiminnallisia prosesseja

18 Case: maahanmuuttokriittiset pojat nuorten ja päättäjien keskustelutilaisuudessa.
Case: Kympin tyttöjen koulukuvia: kuinka Rosa löytää mielipiteensä?

19 Keinoja ja menetelmiä Kohtaamisen tasolla
myönteisen tunneilmaston luominen läsnäoleva kohtaaminen; tavoitteeksi ”aidon itsen” kohtaaminen > edellyttää myös kasvattajan oman naamion riisumista > ”että ne olis ihmisiä eikä opettajia” aito kiinnostus nuoren merkitysmaailmasta kunnioitus ja tuomitsemattomuus myönteisyys, kannustavuus (aitous > ei lässytystä) rakentavaa palautetta maltillisesti oma esimerkki reflektoinnista (palautteen pyytäminen)

20 Keinoja ja menetelmiä….
Toiminnallisuus ja kehollisuus toimintakokemus -menetelmät, seikkailukasvatus, draamakasvatus, taidekasvatus, liikunnallisuus (ei kilpailu) ilmapiiriä vapauttavat leikit, tutustumis-, kontakti-, luottamusharjoitteet jne. itsetuntemus- ja ilmaisuharjoitteet vaikutus alitajunnan kautta: toimii paremmin kun tarvitaan asennekasvatusta

21 Keinoja ja menetelmiä Yhteistoiminnallisuus Ryhmän yhteiset projektit, kehittämisprosessit (demokraattisia toimintamalleja hyödyntäen) ryhmätyöstä tiimityöksi ryhmäkokoonpanojen vaihtelu yhteistyötaitojen harjoittelu; miten palautetta annetaan ja vastaanotetaan? prosessien purkukeskustelut

22 Keinoja ja menetelmiä ryhmän ja yksilöiden havainnointi
Ryhmädynaamisten taitojen kehittäminen ryhmän ja yksilöiden havainnointi ryhmädynamiikan näkyväksi tekeminen roolien vaihtaminen ristiriitojen ratkaiseminen puheenvuorojen jakaminen

23 Keinoja ja menetelmiä Rohkeus- ja onnellisuusvalmennusta
rohkeutta voi oppia; pieniä visiittejä mukavuusalueelta pois onnellisuuttakin voi oppia… haaveilun ja mielikuvittelun kyky; kun tarpeeksi monta kertaa kuvittelee todeksi unelmansa, on valmiuksia ottaa se vastaan, kun se tulee tarjolle tilaa ilolle, huumorille, leikille ja henkisyydelle; asioille, jotka koskettavat sieluamme

24 Keinoja ja menetelmiä demokraattisia toimintamalleja puhekierrokset; tutustuminen, mielipiteiden, fiilisten, palautteen kartoittaminen (esine kiertää, paperille jne.) erilaiset valinnat: käsi olkapäälle… turvaympyrä mielipide- tai ominaisuusjanat tulevaisuusverstas, tuplatiimi ym. demokraattiset kehittämismenetelmät

25 Keinoja ja menetelmiä Voimauttava valokuvaus (Miina Savolainen: Maailman ihanin tyttö) ”Meidän kuvissa musta tuntuu ensimmäistä kertaa mun elämässä siltä, että niissä näkyy se, joka mä ihan oikeasti olen. Mun sielu on näissä kuvissa.”