Harjavallan Lukion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma

Esitys aiheesta: "Harjavallan Lukion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Harjavallan Lukion yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
Joulukuu 2016

2 Tasa-arvosuunnitelman laadinta
Tasa-arvosuunnitelman laadinta tuli ajankohtaiseksi syksyllä Lukiossamme suunnitelma aloitettiin opiskelijoille suunnatulla kyselyllä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lukiomme mahdollisia solmukohtia ja ongelmia tasa-arvon toteutumisen kannalta. Kyselystä saatuja tuloksia huomioitiin tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa. Tasa-arvosuunnitelma ei voi perustua pelkkään kokemuspohjaiseen tietoon, vaan sen avulla on myös lisättävä opettajien, koko koulun henkilökunnan ja oppilaiden tietoisuutta tasa-arvoisesta kohtelusta. Pyrimme ohjamaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti opiskelua sekä lukioaikana että tuleviin opiskelupaikkoihin hakeuduttaessa. Suunnitelman tavoitteena on tuoda lukion arkeen lisää yhdenvertaisuutta tukevia rakenteita ja kohdella kaikkia tasa-arvoisesti. Tasa-arvosuunnitelmassa määritellään, miten lukiossamme tasa-arvoa toteutetaan ja miten toimintaa arvioidaan, suunnitellaan, seurataan ja päivitetään. Tasa-arvosuunnitelmaa muokataan kulloistenkin tilanteiden vaatimusten mukaisesti.

3 Miten tuemme tasa-arvoa Harjavallan lukiossa?
Miten tuemme eri oppiaineissa? Tarvitaanko tyttöjen ja poikien liikuntaryhmiä? Tyttöjen ja poikien erot matematiikassa, kielissä, teoria-aineissa? Tyttöjen ja poikien erot tutortoiminnassa, opiskelijakunnan hallituksessa? Tyttöjen ja poikien tasa-arvoinen huomioiminen oppitunneilla? Miten tuemme ja kannustamme erilaisiin ammatteihin? Mitkä ovat omat asenteemme ja ajattelumallimme? Miten huomioimme sukupuolivähemmistöt?

4 Lukiokoulutuksen tasa-arvoisuus perusopetuksen pohjalta
Tutkimusten mukaan perusopetus pohjustaa koulutuksen ja työelämän segregaatiota. Peruskoulussa juurtuneet suhtautumistavat eri oppiaineisiin ja siellä tehdyt valinnat heijastuvat toisen asteen valintoihin. Perusopetukseen viime vuosina hiipineestä sosio-ekonomisesta segregaatiosta on noussut esiin koulutuspoliittisesti vakavaa tutkimustietoa, jonka mukaan korkeasti koulutetut vanhemmat pyrkivät sijoittamaan lapsensa hyvämaineisiin kouluihin lähikoulun sijaan. Harjavallan lukiossa pyrimme toteuttamaan yhdenvertaista ja tasa-arvoa kunnioittavaa toimintaa, jotta paikkakuntamme opiskelijat valitsevat sen opinahjokseen. Koulutusaloista tytöt ja naiset hakeutuvat eniten hoito-ja terveysaloille. Pojat ja miehet valitsevat eniten tekniikan ja liikenteen aloja. Segregaatio on jyrkintä ammatillisessa koulutuksessa. Erityisen vakavasti on suhtauduttava tietoon, että sukupuoleltaan vähemmistöä edustavien opiskelijoiden keskeyttämisluvut ovat keskimääräistä suurempia segregoituneilla koulutusaloilla.

5 Mitä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Harjavallan lukiossa?

6 Kokemukset tasa-arvosta
Syksyllä 2016 Harjavallan lukiossa toteutettiin tasa-arvokysely. Sen tuloksia on käytetty tämän suunnitelman laadinnassa. Kaksi merkittävintä kysymystä olivat, kokeeko opiskelija sukupuolen vaikuttavan arviointiin ja kokeeko opiskelija sukupuolen vaikuttavan siihen, miten opettaja kohtelee opiskelijoita. Enemmistö Harjavallan lukion opiskelijoista oli sitä mieltä, että sukupuoli ei vaikuta arviointiin. Sen sijaan noin puolet koki, että sukupuoli vaikuttaa kohteluun . Yhtenä tämän tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on jokaisen opettajan omien henkilökohtaisten ajattelu- ja toimintatapojen pohdinta sukupuoleen liittyvissä asioissa.

7 Sukupuolisuuden korostamista lievennetään
Tanskalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että koulussa vallitsee illuusio tasa- arvosta ja että koululaitosta pidetään sukupuolineutraalina. Mutta koululaitos kuten yhteiskuntakaan ei ole tasa-arvoinen. (Reisby) Lukiossamme pyritään lieventämään sekä sukupuoli- ja tasa-arvotietoista ohjausta että -toimintakulttuuria. Opetussuunnitelman perusteissa käytetty käsite ”sukupuolen moninaisuus” pitää sisällään kaikki sukupuolet ja sukupuoli-identiteetit ja sukupuolen ilmentämisen muodot. Jokaisen ihmisen ja koulussa jokaisen nuoren sukupuolisuuden kokemus on omanlaisensa. Jokaisella tulee olla oikeus itse määritellä, millainen tyttö tai nainen, poika tai mies hän on, vai kokeeko olevansa jotenkin perinteisestä sukupuolijaottelusta poikkeava. Sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen auttavat laajentamaan kuvaamme siitä, millaisia voimme ja saamme olla ihmisinä.

8 Seksuaalinen häirintä
Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppilaitokseen, jossa ei tarvitse pelätä häirinnän kohteeksi joutumista. Häirintä on yhteydessä terveysriskeihin, koulunkäynnin vaikeuksiin ja nuorten riskikäyttäytymiseen. Tärkeää on, että häirintää kokenut uskaltaa kääntyä aikuisten puoleen ja että häirintään osataan puuttua asianmukaisesti. Sukupuoleen perustuva häirintä on tuomittavaa käytöstä, joka liittyy sukupuoleen, sukupuoli- tai seksuaali-identiteetin ilmaisuun. Sukupuoleen perustuva häirintä ei ole välttämättä seksuaalista. Se voi olla esimerkiksi halventavaa puhetta toisen sukupuolesta, sukupuolivähemmistöön kuuluvan leimaamista, toisen ihmisen väheksyntää tai nöyryyttämistä sukupuolen perusteella.

9 Seksuaalinen häirintä
Seksuaalinen häirintä on tuomittavaa käytöstä, jolla loukataan toisen koskemattomuutta. Seksuaalinen häirintä voi alkaa jo alaluokilla . Seksuaalista häirintää voi olla esimerkiksi vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, nimittelyt ja kaksimieliset vitsit, vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset, pornoaineiston esille asettaminen, seksuaalisesti virittyneet yhteydenotot ja toiminnat sosiaalisessa mediassa, fyysinen koskettelu, seksuaalisväritteiset ehdotukset ja vaatimukset ja seksuaalinen väkivalta. Häirintä ei kohdistu vain tiettyyn sukupuoleen. Varsinkin fyysinen häirintä kohdistuu kuitenkin usein tyttöihin ja nuoriin naisiin. Homo-, lesbo-, bi-, ja transnuoret kokevat muita nuoria enemmän häirintää ja kiusaamista.

10 Seksuaalinen häirintä
Häirintää kokeneet harvoin kertovat asiasta. Syinä tähän voivat olla erilaiset pelot, voimattomuuden, itsensä syyttämisen tunteet sekä toiveet, että asia poistuisi, kun siihen ei kiinnitetä huomiota. Häirinnästä keskusteltaessa huomio siirtyy usein häirinnän kohteeseen. Tätä syytetään provosoinnista, vääränlaisesta pukeutumisesta, kiltteydestä, puolustautumattomuudesta tai vääränlaisesta suhtautumisesta häirintään. Usein häirinnän kohde kokee syyllisyyttä ja häpeää. Oppilaille on tehtävä hyvin selväksi, että häirintä ei ole koskaan sen kohteeksi joutuvan syytä.

11 Syrjinnän eri muodot (Yhdenvertaisuuslaki)
Välitön syrjintä (10§); henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa. Esimerkki: Elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä vammaista henkilöä liiketiloihinsa. Välillinen syrjintä (13§); näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkki: Työhönotossa suositaan suomen kielen taitoa, vaikka se ei työtehtävässä olisi välttämätöntä. Häirintä (14§) Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkki: Loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely.

12 Syrjinnän muodot (jatkuu)
Ohje tai käsky syrjiä (8§) Syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Esimerkki; Ravintolan johtaja käskee eteisvahtimestareita varmistamaan, että tiettyihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt eivät pääse ravintolaan Kohtuullisten mukautusten epääminen (15§) Viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoaja, joka jättää tekemättä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, joilla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan, syyllistyy syrjintään. Esimerkki: Työnantaja kieltäytyy tarvittavista kohtuullisista järjestelyistä, joita vammainen työnhakija tarvitsisi osallistuakseen työpaikkahaastatteluun Vastatoimen kielto (16§) Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Esimerkki; Syrjinnästä valittanut oppilas siirretään toiselle luokalla tai valitus vaikuttaa hänen opiskeluihinsa negatiivisesti.

13 Kohti tasa-arvoista lukiota
Ohjauksen ja opetuksen tulee olla tasa-arvoista. Vuoden 2004 ops:in perusteista on löydetty tyttöjen ja poikien lähtökohtaisia eroja korostavia rakenteita. Vuonna 2014 tehdyn ops:in mukaan opetuksen tulee olla tasa-arvoista. Sukupuolitietoinen opettaja; ymmärtää sukupuolta muokkaavia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä tietää, että niihin voi vaikuttaa, opettaja tunnistaa omia taipumuksiaan suhtautua oppilaisiin eri tavoin sukupuolen mukaan, opettaja antaa oppilaalle tilaa olla omanlaisensa ilman perinteisiä sukupuoliodotuksia, osaa tukea oppilaan kasvua ja sukupuoli-identiteetin rakentumista silloinkin kun oppilas on epävarma sukupuoli-identiteetistään tai kuuluu sukupuolivähemmistöön, sekä osaa tarvittaessa ohjata oppilaan oppilashuollon palveluihin

14 Sukupuolitietoinen opettaja
Purkaa työyhteisössään opetuksen sukupuolittavia ajattelu- ja vuorovaikutusmalleja sekä käytäntöjä Osaa analysoida opiskelijoiden kanssa tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamia rakenteellisia epätasa-arvotekijöitä Edistää tasa-arvoa aktiivisesti omassa luokassaan ja kouluyhteisössään niin omassa toiminnassaan luokassa kuin valitessaan oppimateriaaleja, työtapja ja yhteistyökumppaneita Kehittää oppilaitoksen toimintakulttuuria sukupuolitietoiseksi ja osallistuu tasa-arvosuunnitteluun

15 Sukupuolitietoinen arviointi
On todettu, että sukupuoli vaikuttaa siihen, miten arvioidaan. Pojat saavat usein parempia arvosanoja kuin mitä heidän osaamisensa edellyttäisi ja tyttöjä arvioidaan ankarammin. Oppiaineiden välillä on eroja, pojilta vaaditaan enemmän osaamista matematiikassa ja tytöiltä äidinkielessä, jotta he saavat saman arvosanan. Oppimateriaaleja valittaessa on hyvä tarkastella niiden sisältöä sukupuolitietoisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi oppikirjatutkimuksessa havaittiin, että maskuliinisten sanojen ja kuvien esiintyminen oli suurempaa kuin feminiinisten kuvien ja sanojen määrä. Kokonaismäärässä miehet ovat enemmistönä esillä kaikkien tutkittujen oppiaineiden materiaaleissa ja kaikilla luokka-asteilla.

16 Sukupuolitietoinen ohjaus
”Koko koulu ohjaa”-periaate merkitsee holistista ohjauksen toteutusta, jolloin kaikkien opettajien tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä ja hyvinvointia, ohjata heitä oppimis- ja opiskelutaidoissa sekä tukea heidän ammatillista kasvuaan, urakehitystään ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Ohjauksen keskiöön nostetaan oppilaiden tukeminen itsenäisiin, ei perinteisiin koulutus- ja ammatinvalintoihin. Sukupuolitietoisuus konkretisoituu ohjaajan toiminnassa; hänen kyvyssään kuulla, kuunnella ja havaita oppilasta, tehdä hänestä tulkintoja sekä olla dialogissa hänen kanssaan sukupuolen merkitystä näkyväksi tehden. Sukupuolitietoisen ohjauksen päämäärä, oppilaan toimijuuden ja toimintakyvyn vahvistuminen, merkitsee hänen kykyään tehdä mielekkäitä oppiaine- ja muita valintoja ja merkityksellisiä suunnitelmia, jolloin sukupuoli ei asetu tiedostamattomaksi rajoitteeksi tai esteeksi.

17 Tasa-arvosuunnitelman toteutus ja arviointi
Tasa-arvosuunnitelman toteutus aloitetaan Harjavallan lukiossa vuoden alusta. Sen toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kokemuksia sen toimimisesta kerätään uudelleen vuoden 2017 lopussa.

18 Lähteet: Oph: Tasa-arvotyö on taitolaji
Yhdenvertaisuus.fi, Yhdenvertaisuuden arviointi Oph: Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta Reisby, K. Sukupuoliherkkä pedagiikka. Teoksessa Arnesen, A., Jónsdóttir, S., Hultinger, E., Klemp, T., Frederiksen, B. & Lönn, H. (toim.) Eroja ja yhtäläisyyksiä. Sukupuoli pedagogisessa ajattelussa ja käytännössä. Suomentanut Hynninen, P. Helsinki: Pohjoismainen ministerineuvosto. Yliopistopaino.