Perhevalmennus, Lastenhoitotunti

Esitys aiheesta: "Perhevalmennus, Lastenhoitotunti"— Esityksen transkriptio:

1 Perhevalmennus, Lastenhoitotunti
Riikka Väisänen ja Kati Kuusrainen| Päivitetty

2 Lastenhoitotunti

3 AIVAN UUSI ARKI

4 Kun perheeseen tulee lapsi, ei elämä enää olekaan niin ennakoitavaa; vuorokausi rytmittyy vauvan ehdoilla. Vrk-rytmin löytymisessä auttavat päivästä toiseen säännöllisenä toistuvat rutiinit, niistä vauva nauttii. Vauvaa täytyy auttaa tekemään ero yön ja päivän välillä; yö ei ole seurusteluaikaa

5 Rutista, rapsuta, rakasta, silitä pientä päätä
Rutista, rapsuta, rakasta, silitä pientä päätä. Lähelle ota ja lämmitä älä suukkoja säästä. - Ole tuhlari hellien sanojen, kosketa poskea, kättä - tuudita, helli ja hyväile, ota syliin, pois älä päästä. Katriina Ahonen

6 Varhainen vuorovaikutus
on kaikkea toimintaa, jossa vauva ja häntä hoitava aikuinen ovat tekemisissä toistensa kanssa. Se on vastavuoroista puhelua kaikkien päivittäisten toimintojen yhteydessä. Alkuun tuokiot ovat lyhyitä, vähitellen piteneviä, seurustelu- ja leikkituokioita.

7 Kun vanhempi on herkkä vauvansa ja pienen lapsensa viesteille, tulkitsee niitä yleensä lapsen tarpeiden kannalta oikein, ja vastaa niihin johdonmukaisesti, lapselle rakentuu mielikuva: minä olen hyvä, minun tarpeeni ovat tärkeitä, minusta on iloa, maailma on hyvä paikka. Rakentuu perusturvallisuuden ja luottamuksen kokemus, joka heijastuu lapsen myöhempiinkin ihmissuhteisiin.

8 Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus ei ole erityisiä taikatemppuja
Riittävän hyvä varhainen vuorovaikutus ei ole erityisiä taikatemppuja. Pysyvät ihmissuhteet ja tavallinen lapsiperheen arki, jossa toistuvissa ja tutuissa rutiineissa huolehditaan lapsen perustarpeista (uni, ruoka, puhtaus, ulkoilu) ja jossa osoitetaan rakkautta ja hyväksyntää ja asetetaan turvallisia rajoja

9 Itku on vauvan varhaista puhetta

10 Vauva ilmoittaa itkullaan nälkää, ikävää, märkää vaippaa, hankausta, kylmää, kuumaa, sylin tarvetta ja kipua. Vanhempi oppii kokeilemalla eri vaihtoehtoja vastaamaan lapsenitkuun oikealla tavalla. Vauvan itku saattaa herättää äidissä ja isässä avuttomuuden tunteita. Vanhemmilla on halu auttaa lasta, mutta aina lapsi ei tyynny ensimmäisiin yrityksiin

11 Pitkittyessään vauvan itku voi herättää aikuisessa väsymyksen ja vihan tunteita. On hyvä muistaa, että jokainen vanhempi väsyy ja huolestuu. Jo pienikin tauko auttaa vanhempaa jaksamaan ja uusi rauhoitusvinkki saattaa auttaa katkaisemaan itkukierteen. Lapsi ei rauhoitu ravisteluun ja kovisteluun, se on vauvalle hengenvaarallista. Hyviä vinkkejä:

12 IMETYS JA ÄIDINMAITO Aamu aamun perään aikaisin jo herään
sekä myöskin öisin, kun hän lausuu: söisin. (Anna-Mari Kaskinen) IMETYS JA ÄIDINMAITO Shutterstock

13 Vauvan mahalaukun vetoisuus on aluksi vain teelusikallisen verran.
Ensi-imetys: vauva saa ensimmäiset tärkeät ensimaitopisarat eli Colostrum-tipt ensi-imemisellä synnytyssalissa. Sairaalassa imetyksen alkuun auttavat ympärivuorokautinen vierihoito, lapsentahtinen täysimetys, ihokontakti sekä ensipäivien tutittomuus Vauvan mahalaukun vetoisuus on aluksi vain teelusikallisen verran. Varsinaisesti maito nousee rintoihin noin päivää synnytyksen jälkeen

14 Synnytyksen jälkeen prolaktiinihormoni käynnistää maidon muodostumisen rinnassa. Vauvan imeminen ja rinnalla oleminen vaikuttavat prolaktiinin muodostumiseen ja mitä useammin vauva rintaa imee, sitä voimakkaampaa hormonieritys on ja sitä enemmän maitoa muodostuu. Oksitosiinihormoni saa aikaan maidon erittymisen.

15 Yöimetykset nostavat vielä erityisesti hormonipitoisuutta ja ovat siten hyvin tehokkaita maitomäärän lisääntymisen kannalta. Sen lisäksi, että lapsentahtinen imetys varmistaa juuri lapsen tarvetta vastaavan maitomäärän muodostumisen, se myös vähentää rintojen pakkautumista, maitotiehyttukoksia ja rintatulehduksia. Äidin täytyy oppia imettämään ja vauvan imemään oikealla imuotteella.

16 Imetyksen alku ei ole välttämättä helppo, mutta sairaalassa ja kotona mm. neuvolasta saa apua ja tukea imetykseen. Kannattaa olla kärsivällinen ja luottaa omiin taitoihin sekä vauvan oppimiseen ja taitoihin. Maidon herumista aktivoi vauvan ajatteleminen, vauvan näkeminen, vauvan itku ja voimakkaimmin vauvan imu.

17 Vauva määrää imemistiheyden.
Imeminen on jokaisen vauvan kohdalla yksilöllistä: jotkut vauvat syövät 8-12 kertaa vuorokaudessa, toiset taas tiheämmin. Jotkut saavat riittävän määrän maitoa muutamassa minuutissa, toiset imevät puolisen tuntia kerrallaan.

18 Isän/kumppanin rooli imetyksen onnistumisessa
Perheen arkivastuun jakaminen ja äidille lepohetkien tarjoaminen ovat isälle vanhemmuutta vahvistavia ja parisuhdetta rikastuttavia asioita. Hyviä vinkkejä: Esityksen aihe - Nimi Sukunimi

19 Imetystä helpottaa, jos äidin asento on rento
Imetystä helpottaa, jos äidin asento on rento. Hartiajännitys estää maidon eritystä. Rentoutta voi etsiä tyynyjen avulla. Eri imetysasentoja kannattaa vaihdella, jotta rinnat tyhjenevät kaikkialta.

20 Eri imetysasentoja kannattaa vaihdella: syli-imetys, kainaloimetys, imetys maaten ja istuen. Vaihtelevat imetysasennot auttavat rintoja tyhjentymään tasaisesti eri puolilta. Rinta tyhjenee parhaiten siltä puolelta, missä on vauvan leuka. Ts. kannattaa rintatulehduksen/rintatiehyen tukkeuman tullessa pyrkiä imettämään vauvan leuka sillä puolella rintaa.

21 IMETYSASENNOT Imetys kainalon kautta:
alkuperäinen lähde: Synnytysvuodeosasto, Kymenlaakson keskussairaala

22 Imetys istuen sylissä:
Viimeksi päivitetty :  alkuperäinen lähde: Synnytysvuodeosasto, Kymenlaakson keskussairaala

23 Imetys makuulla: alkuperäinen lähde: Synnytysvuodeosasto, Kymenlaakson keskussairaala

24 Hyvälle imemisotteelle on tyypillistä:
Lapsen suu on täysin auki ja rinta on syvällä suussa. Kieli on rinnanpään alapuolella ja alahuuli on ”rullautunut” ulospäin. Tutin ja rinnan imemisote on erilainen. Tutin tarjoaminen alkuvaiheessa voi haitata rinnan imemisen opettelua. Tutin voi halutessaan antaa kun maidoneritys on riittävää ja imetys onnistuu.

25 Vauva saa imeä ensimmäistä rintaa esim
Vauva saa imeä ensimmäistä rintaa esim. 15–20 minuuttia ennen kuin hänet asetetaan toiselle rinnalle. Vauvojen imemisissä on kuitenkin suuria eroja. Joku vauva saattaa imeä 5 minuutissa yhden rinnan ja on sen jälkeen tyytyväinen eikä halua lisää. Toinen vauva imee molempia rintoja puolisen tuntia ja haluaa kohta taas lisää.

26 Imetyksessä on kaksi vaihetta:
Etumaito: vesipitoinen maito syötön alussa, sisältää runsaasti proteiinia, laktoosia ja muita ravinteita Takamaito: erittyy syötön loppupuolella ja on rasvaisempaa. Tämän vuoksi on hyvä imettää rinta mahdollisimman tyhjäksi.

27 Tiheän imemisen kaudet
Vauvalla on kausia, jolloin hän tarvitsee enemmän maitoa. Maidon tarve lisääntyy yleensä noin päivää synnytyksen jälkeen, vauvan ollessa 2 viikon, viikon ja 3 kuukauden ikäinen. Imemällä tiheämmin vauva saa aikaan maidon erityksen lisääntymisen. Vauvan kasvaessa ruokailuväli pitenee tuntiin. Illat ja aamuyöt ovat tiheämmän syönnin aikaa. Tällöin tapahtuva imetys edistää maidon erittymistä. Samoin kasvupyrähdysten aikaan vauva syö tiheämmin.

28 Suositus: Yksinomaista rintaruokintaa 6 kk:n ikäiseksi.
Imetyksen taloudelliset ja ekologiset edut ovat myös tiedostettu. Maailman lastenjärjestö (UNICEF), Maailman terveysjärjestö (WHO), Euroopan unioni (EU) sekä Suomi, erityisesti uudella kansallisella imetyksen edistämisen toimintaohjelmallaan ja imetysohjauksen hoitosuosituksellaan haluavat edistää äitien imetysmyönteisyyttä. ( Suomalaisäidit imettävät keskimäärin noin seitsemän kuukautta, josta täysimetystä on vain 1,4 kuukautta.

29 Maisteluannoksia soseina suositellaan annettavaksi imetyksen ohella 4-6 kk:n iästä lähtien.
Imetyksen jatkamista sen jälkeen muun ravinnon ohella yksivuotiaaksi tai pidempään.

30 Imetyksen terveysvaikutukset vauvalle
Vähentää hengitystietulehdusten, ripulitaudin, virtsatietulehdusten ja korvatulehdusten riskiä. Vähentää atooppisen ihottuman, allergian, diabeteksen ja myöhemmän lihavuuden riskiä. Tehostaa joidenkin rokotteiden immuunivastetta (haemofilus- ja pneumokokkirokotteiden antamaa immuunivastetta).

31 Aina sopivan lämpöistä ja valmista tarjottavaksi
Hygieenistä Aina sopivan lämpöistä ja valmista tarjottavaksi Äidinmaito sisältää kaikkia vauvan tarvitsemia ravintoaineita (paitsi D-vitamiinia) sopivassa, helposti sulavassa muodossa D-vitamiini tulee aloittaa 2 viikon iässä.

32 Imetyksen terveysvaikutukset äidille
Äidin oma toipuminen synnytyksestä nopeutuu; kohtu supistuu, jälkivuoto vähenee, paino palautuu nopeammin entiselle tasolleen Vähentää äidin rintasyövän ja munasarjasyövän riskiä. Vähentää tyypin II diabeteksen, verenpainetaudin, hyperlipidemian riskiä. Vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

33 Äidin riittävä ravitsemus (imetys lisää energiankulutusta n
Äidin riittävä ravitsemus (imetys lisää energiankulutusta n. 500 kcal/vrk ensimmäisen puolen vuoden aikana; Energiankulutusta vastaamaan riittää voileipä ja maitolasi) Äidin riittävä lepo ja ”hyvä mieli” JA KAIKEN TÄMÄN LISÄNÄ LAPSENTAHTINEN IMETYS!

34 Vauvalle tärkeintä ei ole se, mistä maito tulee, vaan vanhempien antama läheisyys, turva ja näiden kautta vauvalle hiljalleen rakentuva luottamus siihen, että hänen perustarpeensa tyydytetään ajallaan.

35 Pullon- pyörittäjien opas/väestöliitto
Imetyksen tuki ry Pullon- pyörittäjien opas/väestöliitto

36 OSITTAINENKIN IMETYS KANNATTAA AINA!!!
.

37 Vauvan uni Vauvat ovat nukkumisessaan yksilöllisiä. Vastasyntynyt lapsi väsyy useimmiten 1-2 tunnin valveillaolon jälkeen. Vastasyntynyt nukkuu yleensä suurimman osanvuorokaudesta, mutta unen määrä vaihtelee eri vauvojen kesken suuresti jopa 12 tunnista 20 tuntiin vuorokaudessa Suurin osa vauvoista herää puolen vuoden ikään asti monta kertaa yössä näläntunteeseen. Mitä paremmin lapsi nukkuu päivällä, sitä paremmin hän nukkuu yölläkin.

38 Useimmat vauvat nauttivat ulkona nukkumisesta, kunhan vaatetus on oikea. Ulkona nukkumiseen totutellaan vähitellen sään mukaan. Vauvan ja aikuisen unisyklit ovat eri mittaiset; Vauvan unen rytminen kierto REM-unesta syvään uneen kestää 50 minuuttia. Aikuisella sama kierto kestää 1½ tuntia. Kun vauva herää yöllä, aikuinen on usein syvimmän unen vaiheessa, hän ei heti ymmärrä mitä tapahtuu ja saattaa olla ärtynyt ja vihainen. Lapsen ja aikuisen unisyklin erilaisen rytmin ymmärtäminen antaa voimia aikuiselle yöllisiin heräilyihin; oma ärtymys yöllä ei johdu huonosta vanhemmuudesta vaan biologisten kellojen eroista.

39 Suositellaan, että vauvaa nukutetaan selällään 6 kuukauden ikään asti, koska se tutkimusten mukaan vähentää kätkytkuolemariskiä.

40 Vauvan turvallisin nukuttamisasento on selällään
Vauvan turvallisin nukuttamisasento on selällään. Vatsallaan nukuttamista ei suositella, koska siihen liittyy lisääntynyt kätkytkuolemariski. Kyljellään nukuttamista ei suositella sen vuoksi, että siitä vauva kääntyy herkästi vatsalleen. Nukuttamisasentoa kannattaa vaihdella, ettei kallo muotoutuisi toispuoleiseksi. Siinä vaiheessa, kun lapsi kääntyilee itse nukkuessaan, hänen asentoaan ei muuteta kesken unien. Vauva vaihtaa luontaisesti riittävän usein nukkumisasentoaan.

41 Ulkoilu Täysiaikaisena syntyneen normaalikokoisen vauvan kanssa voi lähteä ulos heti, kun äiti tuntee jaksavansa. Ensimmäinen kävely vaunujen kanssa on hieno kokemus! Talvella tai kylmällä ja tuulisella säällä ulkoilun aloittamista voi siirtää parin viikon ikään. Pakkasrajana voi pitää 10 astetta.

42 Sylin jälkeen lapsen parhain paikka on lattialla.
Vauvan paras paikka on aikuisen syli. Pientä lasta ei voi pitää liikaa sylissä. Sylin jälkeen lapsen parhain paikka on lattialla.

43 Vastasyntynyt nostetaan syliin alustalta ja lasketaan alustalle aina kääntämällä hänet ensin kyljelleen. Kylkiasento vahvistaa vauvan hartia- ja niskalihaksia eikä vauva joudu turhaan jännittyneeseen asentoon. Vauvaa kannetaan sylissä vuoroin kummallakin käsivarrella, jotta hän saa tuntumaa erilaisista asennoista ja jotta aikuisen lihakset eivät kipeydy. Vauvaa kannetaan molemmilla hartioilla siten, että vauvan kädet ovat olkapään yli. Tämä asento vahvistaa vauvan pään kannattelua ja mahdollistaa sen, että vauva näkee kätensä.

44 Vauvaa kannetaan sylissä myös siten, että vauvan selkä on aikuisen vatsaa vasten, aikuisen toinen käsi tulee vauvan haarojen välistä ja tukee vauvan vatsaa. Toinen käsi on vauvan molempien kainaloiden alla. Asento jättää vauvan kädet vapaiksi, jolloin vauva voi viedä ne keskitasoon. Asento vahvistaa myös vauvan pään ja ylävartalon lihaksia. Vauvalle on tärkeää olla sylissä myös kasvokkain vanhemman kanssa, tällöin hän pääsee katsekontaktiin ja keskustelemaan aikuisen kanssa. Kantoliinat ja rintareput ovat hyviä kantamisen apuvälineitä. Ne on sidottava niin, että lapsi on tiiviisti kantajan kehoa vasten, jotta kantajan selkä ja hartiat eivät kipeydy. Lapsi ei tarvitse kaukaloita tai sittereitä, mutta ne ovat aikuisen kannalta hyviä apuvälineitä. Vauvaa suositellaan pidettäväksi niissä vain lyhyitä hetkiä kerrallaan. KUVIA KANTOASENNOISTA!!!???

45 Lapsi ei rauhoitu ravisteluun ja kovisteluun, se on vauvalle hengenvaarallista.
Vauvan ravistelu on erittäin vaarallista. Lapsi voi vammautua pysyvästi tai jopa kuolla siihen. Voi kysyä, miksi kukaan ravistelisi vauvaa. Siksi, että joskus vanhemmat tai hoitajat saattavat menettää hetkeksi malttinsa ja ravistella vauvaa suutuessaan ja uupuessaan. Yleensä ravistelukohtausta on edeltänyt vauvan jatkuva itku. Ravistellun vauvan oireyhtymän esiintyvyys on 22–40 tapausta 100 000:ta alle yksivuotiasta lasta kohden. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuvat yleisimmin 3–4 kuukauden ikäiset vauvat. Arvioiden mukaan kaikista alle kaksivuotiaista lapsista vajaata 3 prosenttia on ravisteltu vähintään kerran. Lisäksi arvioidaan, että jokaista vaikeaa ravisteluvammaa kohti 152 muuta lasta on joutunut lievemmän ravistelun kohteeksi ja heidän lievät oireensa jäävät toteamatta. Vaikeista, tehohoitoa vaativista lasten aivovammoista puolet johtuu pahoinpitelystä.:

46 Vauvalla on usein nenä tukossa Imeväiselle saattaa tulla sammasta
Harmittomat hormoninäpyt Silmät rähmivät Pieni imeväinen pulauttelee

47 Kylvetys ohjataan vanhemmille synnytyssairaalassa. Videolinkki;
Ihon hoito: alussa iholla voi olla hilsehtimistä tai näppyä, jotka eivät yleensä vaadi hoitoa. Älä totuta vauvan ihoa turhaan rasvaamiseen. Kuivalle iholle voi käyttää perusvoidetta tai ihoöljyä. Hautuneelle iholle auttavat talkki/perunajauho + ilmakylvyt. Päänahassa voi olla karstaa; hoida öljykylvyllä ja harjaamalla pehmeällä harjalla.

48 Napatynkä irtoaa yleensä 1-2 viikon iässä.
Navan puhdistus Navan huolellinen puhdistus vedellä tai tarvittaessa Septidinillä ja kuivaus. Napatynkä irtoaa yleensä 1-2 viikon iässä. © kuva: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2012

49 Hampaiden hoito Maitohampaat alkavat yleensä puhjeta 4-11 kuukauden iässä. Kun hampaat ovat puhjenneet, aletaan niitä heti harjailla AAMUIN ja ILLOIN osana lapsen päivittäistä hygieniaa; lapsille tarkoitettua hammastahnaa voidaan käyttää alusta saakka hipaisun verran. Muun perheen kannattaa käyttää ksylitolituotteita, koska ne ehkäisevät kariesbakteerin tarttumista ja lapsen hampaiden reikiintymistä; 2 tyynyä purukumia tai 2 pastillia 3-5 kertaa vuorokaudessa ruokailun jälkeen. Ksylitolituotteita tulisi käyttää erityisesti lapsen ollessa 3 kk-2-vuotias. Mitään lapsen suuhun menevää ei laiteta omaan suuhun.

50 Vauva sairastaa Vauva yskii ja aivastelee herkästi; Hän puhdistaa hengitysteitään sillä tavalla. Mikäli vauvalla on nuha, lima poistetaan varovasti pumpulitikulla tai kuivataan keittosuolatipoilla (NaCl-tipoilla). Apteekista on saatavilla myös niistäjiä vauvan tukkoisen nenän tyhjentämiseksi. Alle kolmekuisen lämmönnousu on aina syy mennä lääkäriin. Peräaukosta mitattuna normaalilämpö on 37,5/38 astetta. Yli kolmikuisen lämmönnousua hoidetaan myös viilentämällä, vähentämällä vauvan vaatetusta, imettämällä ja pitämällä vauvaa sylissä. Mikäli lämpö ei laske vaatteita vähentämällä, vauva viedään lääkäriin. Vauvaa imetetään tiheästi. Yli kolmikuiselle annetaan kuumetta alentavaa lääkettä annosteluohjeiden mukaan.

51 Hormonimyrsky Onni - ahdistus Herkistyminen
Synnyttäneistä naisista % kokee synnytyksen jälkeisen herkistymisen

52 Synnytyksen jälkeiseen aikaan kuuluu äidin luonnollinen herkistyminen, joka voi ilmetä itkuherkkyytenä, ahdistuneisuutena, unettomuutena, levottomuutena ja epävarmuutena. Herkistyminen johtuu ainakin osittain hormonaalisista syistä. Tilanne helpottaa yleensä itsestään, kun arki vauvan kanssa asettuu uomiinsa.

53 Synnytyksen jälkeinen masennus
Toisinaan herkistyminen voi syventyä masennukseksi. Varsinaisesta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsii arviolta % äideistä. Useimmille äideille masennus tulee täytenä yllätyksenä. Tavallisimpia masennuksen oireita ovat: yleinen alavireisyys, voimakas väsymys, elämänilon menettäminen, keskittymiskyvyn ja muistin heikkeneminen, syyllisyyden- ja alemmuuden tunteet, selvät ruokahalun muutokset (laihtuminen tai lihominen), pelokkuus, tuskaisuus ja pakkoajatukset, paniikin ja ahdistuksen tunteet, unettomuus tai liiallinen nukkuminen sekä kuoleman ajatukset ja - toiveet. Toisinaan masennus ilmenee jatkuvana ahertamisena ja kyvyttömyytenä levätä.

54

55 Te tulevat vanhemmat voitte miettiä siellä kotona jo etukäteen työnjakoa kun vauva syntyy: Voiko isä osallistua muutenkin kuin antamalla iltasuukon… Monille miehille tulee yllätyksenä kuinka paljon tilanne muuttuu vauvan syntymä jälkeen, varsinkin kun naisen seksuaalinen halukkuus on silloin pienimmillään. Miehestä puolison haluttomuus voi tuntua loukkaukselta. Vastaavasti äidistä voi tuntua loukkaavalta, ettei mies ymmärrä kuinka väsynyt hän on. Asiasta hyvä keskustella etukäteen esim. isyyslomalla. Etsikää aikaa yhdessäoloon - ottakaa vastaan läheisten tarjoama apu. Oma aika on myös jaksamisen kannalta tärkeää! Vanhemmuus, vauvasta ja kotitöistä huolehtiminen on yhteinen asia!

56 NAUTI ARJESTA! Ollaan onnellisia, jookos? ollaan ananas ja kookos,
ollaan rypäle ja rusina, saadaan kevätkääryleitä tusina. NAUTI ARJESTA! Eppu Nuotio

57 Lähteet: