INSINÖÖRIKOULUTUKSEN NYKYISYYS JA TULEVAISUUS

Esitys aiheesta: "INSINÖÖRIKOULUTUKSEN NYKYISYYS JA TULEVAISUUS"— Esityksen transkriptio:

1 INSINÖÖRIKOULUTUKSEN NYKYISYYS JA TULEVAISUUS
INSKE ry:n KESKUSTELUTILAISUUS Metropolia amk Pasi Repo 12/16

2 INSINÖÖRIKOULUTUS NYKYISIN
Opiskelijamäärät AMK-järjestelmässä Aloittavien opiskelijoiden määrät Tutkintojen määrät Tekniikan ja liikenteen alan koulutusmäärät AMK-järjestelmässä Ins.koulutuksen läpäisyaste Ins.koulutuksen vetovoima Tutkimustoiminnan volyymi AMK:ssa Yksikköhinnan reaalikehitys AMK-sektorin valtionrahoituksen kehitys Opiskelija-opettajasuhdeluku insinöörikoulutuksessa Opetushenkilöstön kehitys insinöörikoulutuksessa Lähiopetuksen määrän kehitys insinöörikoulutuksessa k/vv

3

4

5

6

7 Insinöörikoulutuksen tunnuslukuja
Tutkintomäärä kasvanut n. 20 %

8

9 Insinöörikoulutuksen tunnuslukuja

10

11 k/vv

12 k/vv

13 Ryhmäkoot kasvaneet keskimäärin n. 21 %

14 Insinöörikoulutuksen tunnuslukuja
Insinöörikouluttajiin kohdistuneet vähennykset yht. n. 20 %

15 LÄHIOPETUKSEN MÄÄRÄ VÄHENTYNYT
Esimerkki eräästä insinööritutkinnosta: Osaamisalue 80-luku 1998 Muutos 2006 2016 80-->2016 Matemaattis-luonnont. 868 462 -406 420 -448 378 -490 Tekniset ammatiaineet 2548 1914 -634 1820 -728 1638 -910 Talous+johtaminen 252 198 -54 210 -42 189 -63 Kielet/viestintä 364 220 -144 280 -84 -112 "Yleinen filosofointi" 110 Yhteensä 4032 2904 -1128 2940 -1092 2646 -1386 - 1 op = 27 h opiskelijan työtä, tutkinnon laajuus 240 op = 6400 h - 80’ itseopiskelua 37 % tutkinnosta - 98’ 55 % - 06’ 54 % MUUTOS: 34 % vähemmän lähiopetusta - 16’ 60 % Kuinka paljon opetuksesta tulisi olla opiskelijan vastuulla? k/vv

16 -20 % -20 % ”ONKO RIMA LASKENUT?”
Ei takeita laaduttomuudesta, eikä laadusta. Työllistyminen erinomaista, vaikka erityisen suhdanneherkkää. FAKTOJA Ryhmäkoot entistä suurempia. Rahoitus perustuu määrällisiin kriteereihin.  Työelämään siirrytään entistä vajaimmilla tiedoilla ja taidoilla. ENEMMÄN = VÄHEMMÄN Opiskelijoita Opettajia Itseopiskelua Lähiopetusta Opintopisteitä Rahaa Tutkintoja Osaamista -20 % -20 % k/vv

17 ”40 % rekrytointiongelmista perustui hakijoiden osaamiseen.”
KALEVA ma EK:n jäsenyritykset vuonna 2015: ”40 % rekrytointiongelmista perustui hakijoiden osaamiseen.” vaillinaiseen k/vv

18 LYHYESTI KK-SUUNTAUKSISTA
KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN = AHDINGOSTA TOISEEN? k/vv

19

20 OPINTOJEN SISÄLLÖT UNOHTUNEET.
RAKENTEIDEN YHTENÄISTÄMINEN EI KORVAA OSAAMISVAJETTA, VAAN SYNNYTTÄÄ UUDENLAISIA ONGELMIA.

21 INSINÖÖRIKOULUTUS TULEVAISUUDESSA
RAKENTEISTA PROFILOITUMISEEN JA TUTKINNON TASON NOSTOON! k/vv

22 TOOLin ESITYS 28.9.2015 SUOMEEN INSINÖÖRIKORKEAKOULU
DUAALIMALLIIN PERUSTUVA PANOKSET SISÄLTÖÖN JA VAIKUTTAVUUTEEN KOULUTUKSEN JA TKI-SISÄLLÖT TULISI OLLA ENTISTÄ ENEMMÄN TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ. SISÄLTÄÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN AMK-TUTKINTO-OHJELMAT ITSESSÄÄN LAAJA-ALAINEN JA MONIALAINEN LUONNOTIETEET KIELET JA VIESTINTÄ JOHTAMISTA, TALOUTTA JA YRITTÄJYYTTÄ AMMATTIKOHTAISET SUUNTAUTUMISET KANSAINVÄLINEN TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ ERITYISESTI MUOTOILU & HYVINVOINTI- JA TERVEYS k/vv

23 Insinöörikorkeakouluhanke
Esityksen lähtökohdat. Suomi elää poikkeuksellisen vahvasti viennin varassa. Perustuu vahvasti maailmanluokan insinööriosaamiselle. Korkeakoulutuksen tulee voimakkaasti profiloitua omissa tehtävissään. Insinöörikoulutuksen tila osana ammattikorkeakoulujärjestelmää on hälyttävä. Itsenäinen valtakunnallinen insinöörikorkeakoulu on tehokkaampi, kilpailukykyisempi, joustavampi ja tarkoituksenmukaisempi tapa toteuttaa insinöörikoulutusta kuin nykyinen järjestelmä.

24 Insinöörikorkeakouluhanke
Insinöörikoulutuksen profiilia ja tulevaisuuskuvaa tulee kirkastaa. Insinöörikoulutukseen vetovoimaa ja laatua tulee parantaa Opiskelijavalinta tapahtuisi ns. yhden luukun periaatteen mukaisesti ja tehokkuutta mahdollista saada valintaprosessia yhtenäistämällä. Innovaatiota syntyisi yhdistämällä laajasti insinööriosaamista Yritysyhteistyö keskeinen osa toimintaa Tekniikan monialaisuus toteutuu insinöörikorkeakoulun puitteissa.

25 Millainen insinöörikorkeakoulu
Keskitetty koordinointi: yksi pääkampus ja useita toimipisteitä. Keskitetty hallinto ja maan kattava moderni koulutus. Yhteisten tietojärjestelmien avulla mittavia kustannussäästöjä. Hallituksessa ja paikallisissa yhteistyöelimisissä kattavasti yrityksen edustajia. Perustutkintoon vaadittava osaaminen saavutettavissa läpi Suomen. Samalla YAMK-tutkintojen koordinoinnista ja järjestämisestä tulisi tehokkaampaa. Mahdollisuus reagoida nopeasti teollisuudesta ja työelämästä tuleviin muutostarpeisiin Valtakunnallinen koulutusmäärätarkastelu tai painopisteiden joustava toteuttaminen.

26 Millainen insinöörikorkeakoulu
Valtakunnallinen tekniikan alan opetussuunnitelma. Perusrakenteeltaan yhdenmukainen opetussuunnitelma. Opetus olisi tasalaatuisempaa kuin nykyään ja tutkinnoista tulisi keskenään yhteismitallisia. Digitalisaation myötä mm. verkkokurssit olisivat yhteisiä. Yhteistyön mahdollisuudet aidot. Paikkakuntakohtainen profiloituminen elinkeinoelämän tarpeisiin edelleen mahdollista. Esimerkiksi monimuotototeutuksia tai YAMK tutkintoja voidaan räätälöidä moniin eri tarpeisiin sopiviksi. Avoimet opinnot, lyhyet työelämän vaatimukset huomioivat täydennyskoulutukset tai erikoistumiskoulutukset laajasta ja samasta valikoimasta.

27 Millainen insinöörikorkeakoulu
Valtakunnallinen opiskeluoikeus. Opiskelija pystyisi etenemään opinnoissaan myös tilanteessa, jossa oman paikkakunnan toimipisteessä ei voitaisi tarjota tiettyä opintojaksoa/ erikoistumisvaihtoehtoa. Henkilökohtaisesti räätälöity opintopolku insinöörikorkeakoulun sisällä ja jatko-opintoihin siirtyminen entistä joustavampaa. Työn tai perheen perässä muuttaminen helpottuisi ja lisäisi osaamisen liikkuvuutta. Valmistuminen nopeutuisi ja työurat pidentyisivät.

28 Millainen insinöörikorkeakoulu
Kansainvälisesti kestävä. Saavuttaisi keski-eurooppalaisittain katsoen kriittisen koon opiskelijaa. Henkilöstön osaaminen käytettävissä erittäin laaja-alaisesti. Opintokokonaisuuksia mahdollista ja kustannustehokasta totetuttaa laajasta valikoimasta. Koulutusvienti yksinkertaistuisi eikä syntyisi keskinäistä kilpailua. Osaamisen sisältöjä ja tasoa kätevä vertailla kansainvälisiin toimijoihin.

29 Avoimia kysymyksiä Miten kävisi koko AMK-järjestelmälle?
Huoli suurempi insinöörikoulutuksesta. Erillisiä konserniratkaisuja tekeillä, vaikutus? Monialaisuus valtavirta-ajattelua, saavutetut hyödyt? Arvioitavaa Insinöörikorkeakoulun talous- ja toimintasuunnitelma Perustajataho Perustamiskustannukset Edellytykset Lakimuutoksia toimilupien osalta. Hankkeelle laaja järjestöjen tuki.

30 KIITOS! k/vv