Kandidaatinseminaari

Esitys aiheesta: "Kandidaatinseminaari"— Esityksen transkriptio:

1 Kandidaatinseminaari

2 Seminaarityöskentelyn periaatteet
Rakentava ja toisia kunnioittava työskentely Sitoutuminen ryhmään Eteneminen yhteisten keskustelujen ja kollektiivisesti tuotetun tiedon kautta Avoimuus: ongelmat, epäselvyydet käsitellään Seminaarin tavoitteena on opettaa tieteellisen tutkimuksen perusteet esittelemään omaa tutkimusta antamaan rakentavaa kritiikkiä toisten tutkimuksesta

3 Mitä on tutkimus? Tietyin todennetuin menetelmin tuotettua tietoa
Tutkimustiedon ja journalistisen tiedon ero Tutkimus tarkastelee aihettaan laajemmin ja pitkäkestoisemmin Tutkimus tavoittelee usein ymmärrystä jonkin asian tai ilmiön luonteesta Teoreettisen ajattelun ja käsitteiden kautta Systemaattisesti koottujen ja analysoitujen aineistojen kautta Toistettavuus Eettisyys

4 Aihe: millainen aihe kelpaa?
Teoria ja käsitteet: mistä löytyvät oikeat käsitteet ja teoria? Lähteet: voinko luottaa siihen että lähteet ovat oikeat ja riittävät? Laajuus: mikä on tarpeeksi suuri aineisto tai aihepiiri? Voiko uutta tietoa löytää vai onko kaikki jo tutkittu?

5 Aiemman tutkimuksen kautta voi hahmottaa omaa aihetta ja saada ideoita
Keskeiset käsitteet ja teoria tulevat tutkimuskirjallisuudesta: lukeminen kannattaa! Tutkimuskirjallisuus ja keskeisten lähteiden löytyminen avaa tutkimusprosessin Tutkimuskysymyksen hahmottaminen on tärkeää: kysymys suuntaa tutkimusta, selkeyttää lähestymistapaa ja rajaa aineistoa Tutkielmassa on useita vaiheita ja matkan varrella tulee tehtyä virheitä. Tutkielman jälkeen usein vasta ymmärtää kuinka se olisi pitänyt tehdä – siitä huolimatta tutkielma voi olla onnistunut. Kanditutkielma opastaa tutkimuksen äärelle. Se on ensimmäinen harjoitus tutkimuksen maailmassa.

6 Tieteellisen kirjoittamisen säännöistä:
Viittauskäytäntöjen merkitys: Oman ja muiden tekstin välinen ero Mihin keskusteluihin osallistuu ”Simon Cottlen (2006, 96) mukaan sotakuvat ovat tärkeitä, koska ne kantavat todistusta sodan tapahtumista ja ihmisoikeusloukkauksista. Jos sotakuvat olisivat pelkästään siistittyjä kuvauksia väkivallasta, miten se vaikuttaisi käsitykseemme sodasta (Taylor 1998, 195–6)? Entä jos emme näkisi ollenkaan lapsia sodan keskellä, emme heidän kärsimystään tai sitä, kuinka sota vaikuttaa heidän arkeensa? Toisaalta Susan Sontag (2003, 8) muistuttaa, ettei kuva sinänsä näytä, mitä sota on, vaan sen tavan, millä tiettynä aikana kauheutta ja kärsimystä esitetään. Tapa on riippuvainen kulloisestakin kulttuurista ja yhteiskunnallisesta tilanteesta (emt.).”

7 Oman ajattelun ja työskentelyn avaaminen muille
Analyysin etenemisen osoittaminen – ei vain väittäminen ”Irakin aineistossa sotilas ja lapsi –kuvaustapaa on ohjannut todennäköisesti se, että toimittajat ja kuvaajat kulkivat sotatantereella amerikkalaissotilaiden mukana. Irakin sodassa liittouman armeija otti käyttöön toimittajien ”sulauttamisen” tai soluttautumisen sotajoukkoihin. Tämä herättää kysymään, kenen näkökulmasta asioita katsellaan. Soluttautuminen ei ollut täysin uutta, vaan muun muassa Falklandin sodassa 1982 kokeiltiin vastaavaa käytäntöä (Nohrstedt 2009). Kokemukset osoittivat, että kirjeenvaihtajat, jotka jakavat sotilaiden kanssa päivittäiset koettelemukset ja joiden turvallisuus on näiden samaisten sotilaiden varassa, omaksuvat varsin usein armeijan näkökulman tapahtumiin. Toisaalta löytyy myös tutkimuksia, joiden mukaan soluttautuminen ei välttämättä merkitse sotapropagandan korostumista. Esimerkiksi brittiläinen tutkimus Irakin sodan uutisoinnista osoitti, että soluttautuneet toimittajat tuottivat muita tasapuolisempaa kuvausta irakilaisten reaktioista USA:n ja Britannian sotilasoperaatioihin. Ilman soluttautujia uutistuotanto olisi ollut riippuvaisempi armeijan tiedotustilaisuuksista ja toimittajien olisi ollut paljon vaikeampaa tehdä omia tulkintoja tilanteista (Cottle 2006, 95). Irakin kuvamateriaalissa toimittajien oleskelu osana liittouman joukkoja näkyy kuitenkin siinä, että keskushenkilöksi ja katseen kohteeksi on laitettu useimmiten juuri länsimainen sotilas.”

8

9 Kotitehtävä: valitse itseäsi kiinnostava artikkeli Media & Viestintä lehden verkkoarkistosta. Lue se ja tee lyhyt yhteenveto siitä, mistä artikkelissa oli kyse. Listaa myös ne asiat, joita et artikkelissa ymmärtänyt tai jotka tuntuivat vaikeilta.

10 Seminaarin kulku 11.11. Tieteellinen kirjoittaminen
Tavoite, rakenne ja käytännöt Lähteet ja tiedonhankinta Aiheen hahmottaminen ja lähestymistapa Tutkielmiin tutustuminen Tutkimussuunnitelman rakenne 2. ja Omien aiheiden käsittely ja ideointi Kohti omaa tutkielmaa

11