Harjavallan Keskustan yläkoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Marraskuu 2016.

Esitys aiheesta: "Harjavallan Keskustan yläkoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Marraskuu 2016."— Esityksen transkriptio:

1 Harjavallan Keskustan yläkoulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
Marraskuu 2016

2 Tasa-arvosuunnitelman laadinta
Tasa-arvosuunnitelman laadinta tuli ajankohtaiseksi syksyllä Koulussamme suunnitelma aloitettiin oppilaille suunnatulle kyselyllä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa yläkoulussa tasa-arvon toteutumisen kannalta mahdollisia solmukohtia ja ongelmia. Kyselyn tuomat tulokset otetaan osaksi tasa-arvosuunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelma ei voi perustua pelkkään kokemuspohjaiseen tietoon, vaan siinä on myös lisättävä opettajien ja koko koulun henkilökunnan ja oppilaiden tietoisuutta tasa- arvoisen kohtelun pääperiaatteista. Yläkouluaikana korostuvat ohjaukselliset sisällöt eli jatko-opintoihin suuntautumisen yhdenvertaisuus erilaisista lähtökohdista huolimatta. Suunnitelman tavoitteena on tuoda koulun arkeen lisää yhdenvertaisuutta tukevia rakenteita ja tehdä tasa-arvoista kohtelua kaikkia kohtaan näkyväksi. Tasa-arvosuunnitelmassa määritellään, miten koulussamme tasa-arvoa toteutetaan ja miten toimintaa arvioidaan, suunnitellaan, päivitetään ja seurataan. Tasa-arvosuunnitelmaan lisätään konkreettisia tasa-arvoa lisääviä kehittämistoimia. Niiden toteutus ja arviointi suunnitellaan.

3 Miten tuemme tasa-arvoa Keskustan yläkoulussa
Miten tuemme eri oppiaineissa? Tarvitaanko tyttöjen ja poikien liikuntaryhmiä? Miten tyttöjen ja poikien erot matematiikassa, kielissä, teoria-aineissa? Miten tyttöjen ja poikien erot tukioppilaissa, oppilaskunnan hallituksessa? Saavatko pojat olla äänekkäitä ja tytöt hiljaisia? Miten tuemme ja kannustamme erilaisiin ammatteihin? Mitkä ovat omat asenteemme ja ajattelumallimme? Miten huomioimme sukupuolivähemmistöt?

4 Perusopetuksen tasa-arvoisuus
Tutkimusten mukaan perusopetus pohjustaa koulutuksen ja työelämän segregaatiota. Peruskoulussa juurtuneet suhtautumistavat eri oppiaineisiin ja siellä tehdyt valinnat heijastuvat toisen asteen valintoihin. Perusopetukseen viime vuosina hiipineestä sosio-ekonomisesta segregaatiosta on noussut esiin koulutuspoliittisesti vakavaa tutkimustietoa, jonka mukaan korkeasti koulutetut vanhemmat pyrkivät sijoittamaan lapsensa hyvämaineisiin kouluihin lähikoulun sijaan. Koulutusaloista tytöt ja naiset hakeutuvat eniten hoito-ja terveysaloille. Pojat ja miehet valitsevat eniten tekniikan ja liikenteen aloja. Segregaatio on jyrkintä ammatillisessa koulutuksessa. Erityisen vakavasti on suhtauduttava tietoon, että sukupuoleltaan vähemmistöä edustavien opiskelijoiden keskeyttämisluvut ovat keskimääräistä suurempia segregoituneilla koulutusaloilla.

5 Mitä on tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Keskustan yläkoulussa?

6 Kokemukset tasa-arvosta
Syksyllä 2016 Keskustan yläkoulussa teetettiin tasa-arvokysely. Osia siitä on käytetty tehdessä tätä suunnitelmaa. Kaksi merkittävintä kysymystä olivat, kokeeko oppilas sukupuolen vaikuttavan arviointiin ja kokeeko oppilas sukupuolen vaikuttavan siihen, miten opettaja kohtelee oppilaita. Oppilaat kokivat suurimmaksi osaksi, että sukupuoli ei vaikuta arviointiin (89,5 % ei vaikuta, 10,5% vaikuttaa). Oppilaat kokivat, että sukupuoli vaikuttaa kohteluun (52% ei vaikuta, 48% vaikuttaa). Yhtenä tämän tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on jokaisen opettajan omien henkilökohtaisten ajattelu- ja toimintatapojen pohdinta, sukupuoleen liittyvissä asioissa.

7 Sukupuolisuutta lievennettävä jo perusopetuksessa
Perusopetuksen sukupuolittuneisuutta voidaan lieventää toteuttamalla sukupuoli- ja tasa-arvotietoista ohjausta sekä toimintakulttuuria. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetty käsite ”sukupuolen moninaisuus” pitää sisällään kaikki sukupuolet ja sukupuoli- identiteetit ja sukupuolen ilmentämisen muodot. Jokaisen ihmisen ja koulussa jokaisen lapsen sukupuolikokemus on omanlaisensa. Jokaisella tulee olla oikeus itse määritellä, millainen tyttö tai nainen, poika tai mies hän on, vai kokeeko olevansa muunsukupuolinen eli jotain naiseuden ja mieheyden ulkopuolella tai sukupuolten välissä. Sukupuolen moninaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen auttavat laajentamaan kuvaamme siitä, millaisia voimme ja saamme olla ihmisinä, tyttöinä ja poikina, miehinä ja naisina ja muunsukupuolisina.

8 Sukupuoleen perustuva häirintä ja seksuaalinen häirintä
Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluun, jossa ei tarvitse pelätä häirinnän kohteeksi joutumista. Häirintä on yhteydessä terveysriskeihin, koulunkäynnin vaikeuksiin ja nuorten riskikäyttäytymiseen. Tärkeää on, että häirintää kokenut uskaltaa kääntyä aikuisten puoleen ja että häirintään osataan puuttua asianmukaisesti. Sukupuoleen perustuva häirintä on ei-toivottua käytöstä, joka liittyy sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun. Sukupuoleen perustuva häirintä ei ole luonteeltaan seksuaalista. Se voi olla esimerkiksi: halventavaa puhetta toisen sukupuolesta, sukupuolivähemmistöön kuuluvan leimaamista epänormaaliksi, toisen ihmisen väheksyntää tai nöyryyttämistä sukupuolen perusteella, työpaikka tai koulukiusaamista silloin, kun se perustuu kiusatun sukupuoleen.

9 Seksuaalinen häirintä
Seksuaalinen häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan toisen koskemattomuutta. Seksuaalinen häirintä voi alkaa jo alaluokilla . Seksuaalista häirintää voi olla esimerkiksi: Vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, nimittelyt ja kaksimieliset vitsit, vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset, pornoaineiston esille asettaminen, seksuaalisesti virittyneet yhteydenotot ja toiminnat sosiaalisessa mediassa, fyysistä koskettelua, seksuaalisväritteisiä ehdotuksia ja vaatimuksia ja seksuaalista väkivaltaa. Häirintä ei kohdistu vain tiettyyn sukupuoleen. Varsinkin fyysinen häirintä kohdistuu kuitenkin usein tyttöihin ja nuoriin naisiin. Kouluterveyskyselyssä(2013) yläkoululaisista 61% tytöistä ja 46% pojista oli kokenut seksuaalista häirintää. Homo-, lesbo-, bi-, ja transnuorten kokema häirintä ja kiusaaminen ovat muita nuoria yleisempää ja koulu paikka, jossa sitä eniten tapahtuu.

10 Seksuaalinen häirintä
Häirintää kokeneet harvoin kertovat asiasta. Syinä tähän voivat olla erilaiset pelot, voimattomuuden, itsensä syyttämisen tunteet ja toiveet, että asia poistuu, kun siihen ei kiinnitetä huomiota. Oppilaille on tehtävä hyvin selväksi, että häirintä ei ole koskaan sen kohteeksi joutuvan syytä. Häirinnästä keskusteltaessa, huomio siirtyy usein häirinnän kohteeseen. Tätä syytetään provosoinnista, vääränlaisesta pukeutumisesta, kiltteydestä, puolustautumattomuudesta tai siitä, että piti puoliaan. Usein häirinnän kohde kokee syyllisyyttä ja häpeää. Asian käsittelyssä on korostettava, että häirintä ei koskaan ole kohteeksi joutuneen syy.

11 Syrjinnän eri muodot (Yhdenvertaisuuslaki)
Välitön syrjintä (10§); henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa. Esimerkki: Elinkeinonharjoittaja kieltäytyy päästämästä vammaista henkilöä liiketiloihinsa. Välillinen syrjintä (13§); näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Esimerkki: Työhönotossa suositaan suomen kielen taitoa, vaikka se ei työtehtävässä olisi välttämätöntä. Häirintä (14§) Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen, jolla luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkki: Loukkaamistarkoituksessa esitetyt rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan työkaverin nimittely.

12 Syrjinnän muodot (jatkuu)
Ohje tai käsky syrjiä (8§) Syrjintään liittyvä tai syrjinnän aikaansaamiseksi annettu opastus, toimintaohje tai velvoite. Esimerkki; Ravintolan johtaja käskee eteisvahtimestareita varmistamaan, että tiettyihin väestöryhmiin kuuluvat henkilöt eivät pääse ravintolaan Kohtuullisten mukautusten epääminen (15§) Viranomainen, koulutuksen järjestäjä, työnantaja sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoaja, joka jättää tekemättä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, joilla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus turvataan, syyllistyy syrjintään. Esimerkki: Työnantaja kieltäytyy tarvittavista kohtuullisista järjestelyistä, joita vammainen työnhakija tarvitsisi osallistuakseen työpaikkahaastatteluun Vastatoimen kielto (16§) Henkilöä ei saa kohdella epäsuotuisasti eikä hänelle kielteisiä seurauksia aiheuttavalla tavalla sen vuoksi, että hän on vedonnut yhdenvertaisuuslaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin, osallistunut syrjintää koskevan asian selvittämiseen taikka ryhtynyt muihin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Esimerkki; Syrjinnästä valittanut oppilas siirretään toiselle luokalla tai valitus vaikuttaa hänen opiskeluihinsa negatiivisesti.

13 Kohti tasa-arvoista yläkoulua
Ohjauksen ja opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Vuoden 2004 ops:in perusteista on löydetty tyttöjen ja poikien lähtökohtaisia eroja korostavia rakenteita. Vuonna 2014 tehdyn ops:in mukaan opetuksen tulee olla sukupuolitietoista. Sukupuolitietoinen opettaja; ymmärtää sukupuolta muokkaavia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä tietää, että niihin voi vaikuttaa, opettaja tunnistaa omia taipumuksiaan suhtautua oppilaisiin eri tavoin sukupuolen mukaan, opettaja antaa oppilaalle tilaa olla omanlaisensa ilman perinteisiä sukupuoliodotuksia, osaa tukea oppilaan kasvua ja sukupuoli-identiteetin rakentumista silloinkin kun oppilas on epävarma sukupuoli-identiteetistään tai kuuluu sukupuolivähemmistöön, sekä osaa tarvittaessa ohjata oppilaan oppilashuollon palveluihin

14 Sukupuolitietoinen opettaja
Purkaa työyhteisössään opetuksen sukupuolittavia ajattelu- ja vuorovaikutusmalleja sekä käytäntöjä Osaa analysoida oppilaiden kanssa tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamia rakenteellisia epätasa-arvotekijöitä Edistää tasa-arvoa aktiivisesti omassa luokassaan ja kouluyhteisössään niin omassa toiminnassaan luokassa kuin valitessaan oppimateriaaleja, työtapja ja yhteistyökumppaneita Kehittää koulun toimintakulttuuria sukupuolitietoiseksi ja osallistuu koulun tasa-arvosuunnitteluun

15 Sukupuolitietoinen arviointi
On todettu, että sukupuoli vaikuttaa siihen, miten arvioidaan. Pojat saavat usein parempia arvosanoja kuin mitä heidän osaamisensa edellyttäisi ja tyttöjä arvioidaan ankarammin. Oppiaineiden välillä on eroja, pojilta vaaditaan enemmän osaamista matematiikassa ja tytöiltä äidinkielessä, jotta he saavat saman arvosanan. Keskustan koulussa tehdyn kyselyn mukaan oppilaat kokivat, että sukupuoli ei vaikuta arviointiin. (89,5% ei vaikuta, 10,5% vaikuttaa) Tähän vaikuttaa varmasti se, että oppiaineessa merkittävässä osassa on perinteinen koe. Kaikki oppilaat tekevät saman kokeen. Oppimateriaaleja valittaessa on hyvä tarkastella niiden sisältöä sukupuolitietoisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi oppikirjatutkimuksessa havaittiin, että maskuliinisten sanojen ja kuvien esiintyminen oli suurempaa kuin feminiinisten kuvien ja sanojen määrä. Kokonaismäärässä miehet ovat enemmistönä esillä kaikkien tutkittujen oppiaineiden materiaaleissa ja kaikilla luokka-asteilla.

16 Sukupuolitietoinen ohjaus
”Koko koulu ohjaa”-periaate merkitsee holistista ohjauksen toteutusta, jolloin kaikkien opettajien tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä ja hyvinvointia, ohjata heitä oppimis- ja opiskelutaidoissa sekä tukea heidän ammatillista kasvuaan, urakehitystään ja tulevaisuuden suunnitelmiaan. Ohjauksen keskiöön nostetaan oppilaiden tukeminen itsenäisiin, ei perinteisiin koulutus- ja ammatinvalintoihin. Sukupuolitietoisuus konkretisoituu ohjaajan toiminnassa; hänen kyvyssään kuulla, kuunnella ja havaita oppilasta, tehdä hänestä tulkintoja sekä olla dialogissa hänen kanssaan sukupuolen merkitystä näkyväksi tehden. Sukupuolitietoisen ohjauksen päämäärä, oppilaan toimijuuden ja toimintakyvyn vahvistuminen, merkitsee hänen kykyään tehdä mielekkäitä oppiaine- ja muita valintoja ja merkityksellisiä suunnitelmia, jolloin sukupuoli ei asetu tiedostamattomaksi rajoitteeksi tai esteeksi.

17 Tasa-arvosuunnitelman toteutus ja arviointi
Tasa-arvosuunnitelman toteutus aloitetaan Keskustan yläkoululla vuoden alusta. Sen toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kokemuksia sen toimimisesta kerätään uudelleen vuoden 2017 lopussa.

18 Lähteet: Oph: Tasa-arvotyö on taitolaji
Yhdenvertaisuus.fi, Yhdenvertaisuuden arviointi Oph: Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta