Oppilashuollon arviointia 2015-2016 Sari Ågren Kasvatus- ja opetustoimi.

Esitys aiheesta: "Oppilashuollon arviointia 2015-2016 Sari Ågren Kasvatus- ja opetustoimi."— Esityksen transkriptio:

1 Oppilashuollon arviointia 2015-2016 Sari Ågren Kasvatus- ja opetustoimi

2 Kysely  Tehty kaikille Rauman perusopetuksen rehtoreille (15/16) sekä perusopetuksen kuraattoreille (5/5), psykologeille (4/4) sekä perusopetuksen kouluterveydenhoitajille (7/11)  Toteutettu huhtikuussa 2016  Tarkoituksena oppilashuollon arvioiminen ja toiminnan kehittäminen

3 Yhteisölliset ryhmät kokoontuneet Rauman kouluilla keskimäärin 3,3 (2) kertaa lukuvuodessa.

4 Yhteisöllisessä oppilashuollossa käsiteltyjä asioita  Osallisuuden lisäämistä (oppilaiden, huoltajien, henkilöstön)  Oppilashuollon vuosikelloja  Hyvinvointiprofiilin tekemistä, tuloksia ja toimenpiteitä  Oppilaiden hyvinvointia  Oppilashuoltosuunnitelman tekeminen/päivittäminen  Ilmapiirikartoituksia ja toimenpiteitä  Kouluympäristön siisteyttä  Yhteistoimintaa nuorisotoimen kanssa  Yksinäisten oppilaiden auttamista  Vierailuja, toiminnan esittelyä (liityen mm. päihteisiin)  mielen hyvin voinnin edistämistä  Koulun eri työryhmien tehtäviä osana oppilashuoltoa  KiVa-työskentelyä  Ennaltaehkäisevää päihdetyötä  Rehtorin kyselytunnin toteuttamista  Oppilaskunnan tekemän opettajakyselyn tuloksia  Oppilaskunnan ja teemaryhmän yhteistyötä  Arviointia ja seuraavan lukuvuoden suunnittelua  Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa ….jatkuu….

5 …jatkuu….  Tukioppilastoiminnan arviointi ja kehittäminen/ ohjaavan opettajan tukeminen  Lastensuojeluilmoitusten tekemistä  Fiilari-toimintaa  TEA-viisarikyselyyn vastaamista  Koulun ja esiopetuksen yhteistyö  Koulun järjestyssääntöjä  Oppilashuollon hahmottaminen/ keskustelut/ perehtyminen  Vanhempainiltojen järjestämistä  Koulun toiminnan arviointia  Koulun hyvinvointiin liittyvien teemojen valintaa  Koulun ja vanhempainyhdistyksen yhteistoimintaa  Tapahtumia ideoitu  Huoltajien palautetta kouluviihtyvyydestä  Ilmiöitä ja niihin puuttumista (esim. maahanmuuttovastaisuutta)  Hankintasuunnitelmia  Terveydellisten olojen tarkastuksia  Ammattilaisten välistä roolijakoa/tehtäväkuvia  Yksittäisten luokkien luokkahenkeä  Teemallisia oppitunteja  Välituntivalvonnan järjestämistä  Liikennejärjestelyjä

6 Muistiot ja julkisuus  Kaikki ovat tehneet muistion (15/16)  12/15 kouluista on asettanut muistion julkisesti nähtäväksi (hieman yli puolet)

7 Kokemus yhteisöllisen ryhmän hyödyllisyydestä (vastaajina kaikki osallistuneet)

8 Oppilaiden ja huoltajien osallistuminen ryhmään Huoltaja kutsuttu ryhmään ainakin kerran lukuvuoden aikana 14/15 (13/16) Oppilaat edustettuna ainakin kerran lukuvuoden aikana 14/15 (15/16)

9 Yhteisöllisessä oppilashuollossa ongelmalliseksi on koettu  Ryhmässä toimivat eivät tunne koulun arkea  Ajan riittämättömyys  Vaikea saada huoltajia mukaan  Ryhmässä voisi laajemminkin käsitellä yhteisiä asioita  Asioita ryhmään voisivat tuoda muutkin kuin jäsenet  Tiedonkulkuongelmaa oppilashuollon kokonaisuudessa  Käsiteltyjen asioiden laajuus  Ei uusia asioita, vanhan toistoa  Prosessi on raskas kun kokonaisuudesta vastaa rehtori yksin  Liikaa kahdenkeskistä keskustelua, muut tyytyvät vain kuuntelemaan  Eri sektorien edustajien erilaiset näkemykset

10 Asiantuntijaryhmiä vuodessa  Vaikea vastata / tulkinnan vaikeutta (yksilöllisen oppilashuollon ryhmä/asiantuntijaryhmä – oppimisen tuen ryhmä)  Vastaukset välillä 2 – 120 Rehtori osallistunut harvoin. Poikkeuksena kaksi koulua, joissa rehtori osallistunut huomattavasti useammin. Ryhmät koottu pääasiassa luokanopettajan/luokanvalvojan aloitteesta (kuraattorin, terveydenhoitajan, koulupsykologin tai huoltajan)

11 Oppilashuoltokertomus  7/15 on täyttänyt aina oppilashuoltokertomuksen (10/15)  6/15 ilmoittaa, ettei vain osasta asiantuntijaryhmistä on tehty oppilashuoltokertomus täytetty (2/15)  2/15 ilmoittaa, että asiantuntijaryhmistä on täytetty oppimisen tuen lomake

12 Asiantuntijaryhmien toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus (vastaajina kaikki)  80 % (65%) rehtorien, 100% oppilashuoltohenkilöstön mielestä toiminta on ollut yleensä tarkoituksenmukaista  Haasteitakin nousi esille - kirjaamiskäytäntö on hankala - ryhmät liian suuria, osa ei osallistu vaan kirjaa hiljaa omia muistiinpanojaan - huolen heräämisessä suurta vaihtelua - opettajat jäävät ilman tarvitsemaansa tietoa - oppilashuollon ja oppimisen tuen erottaminen vaikeaa - kuntouttavamman otteen tarve, paljon puhetta mutta konkretia jää vähäiseksi

13 Kehittämisen painopisteet  Kiusaamiseen puuttuminen  Wilman käyttöön toimintaohjeet  Ohjeet oppilashuollollisten asiakirjojen laadintaan ja arkistointiin  Yhtenäinen linja koulujen toiminnalle  Opettajien kouluttaminen hoitamaan paremmin yksilön oppilashuoltoon ohjaamista  Yhteisöllisen oppilashuollon tärkeyteen satsaaminen (tapaamiset tärkeitä koska henkilöstö on niin hajallaan)  Oppilaiden äänen kuuleminen paremmin  Oppilashuollon työtekijöiden työnkuvan selkiyttäminen  Lisätä rehtoreiden motivaatiota koulujen yhteisöllistä hyvinvointityötä kohtaan  Oppilashuollon ja oppimisen tuen keskinäinen selkiyttäminen  Ryhmämuotoista toimintaa koulupäiviin  Oppilashuollon kokonaisuuden selkiyttäminen  Suoremman kommunikaation parantaminen  Kirjaamisen ohjeet selkeämmäksi  Lisäkoulutusta oppilashuollosta  Yksilöllisen oppilashuollon kehittäminen

14 Oppilashuoltohenkilöstön ajatuksia  Yhteisöllisen oppilashuollon kokoontumisten selkeä sopiminen lukuvuoden alussa  Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kankea silloin kuin asioihin tulisi reagoida nopeasti  Koettu tärkeäksi yhteisöllinen oppilashuolto yhteistyön kannalta  Huoli asiantuntijaryhmien kokoamisesta  Motivoituminen yhteisölliseen oppilashuoltoon on vaikeaa kun on niin monen ryhmän jäsen  Fiilari-toiminta ollut suuri lisäapu ja erinomaista ennaltaehkäisevää työtä.  Osassa kouluja opettajat, eivätkä rehtoritkaan tiedä, milloin ja miten oppilashuoltokertomus tulisi täyttää  Rehtorit tarvitsisivat ohjeita, miten yhteisöllisen oppilashuollon tulisi toimia  Yhteisöllisessä ryhmässä ei ole selkeää puheenjohtajuutta  Mistä löytyisi innovatiivista ajattelua, ei vain pakon edessä tekemistä?

15 Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen  Kaaro ja Uotilanrinne  YTY-ryhmä  Yhteisöllisen ryhmän toiminta-ajatuksen selvittäminen  Pohja koulukohtaiselle oppilashuoltosuunnitelmalle  Hyvinvointivuosikello  Osallisuuden toteuttaminen

16 Tammi Helmi Huhti Touko Elo Syys Loka Marras Joulu YTY Maalis Hyvä kommunikointi Wilma, Pedanet, Reissari Oppilaskunta -työ Kummioppilas- toiminta Henkilökunnan tapahtumat -liikuntasalivuorot Rinnakkais- luokkien yhteistoiminta 6.lk ruokala siivous Ihmeelliset vuodet Opiskelijat/ harjoittelijat Frendit- ryhmä YTY Vanhempain- vartit ja -illat Välitunti- liikunta Päivän- avaukset Ope- kokoukset KiVa-koulu KiVa-tunnit Terveys- tarkastukset Vanhempain- yhdistys Terkkarin tunnit 5.lk Konsertit Nivelvaihe- työ Turnaukset Yhteistyö seurakunnan kanssa Joulujuhla Joululoma Ystävänpäivä/vko Hiihtoloma Väriviikko Suvaitsevaisuus- kuukausi Teatteri Vappujuhla Luokkaretket Unicef –kävely Kevätjuhla Koulurauhan julistus Yleisurheilu- päivä + kisat Seurat esittäytyvät Yhteistoiminnallinen päivä Toiminnalliset vanhempainillat Toimintapäivä Lapsen oikeuksien päivä Pikkujoulut Tunnetaito- tunnit Syysloma Kaaron koulun hyvinvointi- vuosikello