Taidekasvatuksen paradigmat 2015 Miia Rinne: Maalauksia 35mm filmille Taiteellinen työskentely / taiteellinen tutkimus / taideperustainen tutkimus Milloin.

Esitys aiheesta: "Taidekasvatuksen paradigmat 2015 Miia Rinne: Maalauksia 35mm filmille Taiteellinen työskentely / taiteellinen tutkimus / taideperustainen tutkimus Milloin."— Esityksen transkriptio:

1 Taidekasvatuksen paradigmat 2015 Miia Rinne: Maalauksia 35mm filmille Taiteellinen työskentely / taiteellinen tutkimus / taideperustainen tutkimus Milloin taiteellista työskentelyä voi kutsua taiteelliseksi tutkimukseksi? Vaatiiko jonkun paradigman? Miten määritellä paradigma?

2 Tiivistelmä aiheesta “Maalauksia 35mm filmille” Hahmotelma (juonikuvaus?) siitä miten teossarja “Maalauksia 35mm filmille” on syntynyt. Lähtikö teossarja siitä kun löysin 16 mm filmin lentämisestä pilvien keskellä? Vai kokeellisen elokuvan kursseilta, joilla tutustuin mm. Stan Braghagen tuotantoon? Vai onko taiteeni yksinkertaisuudessaan ja monimutkaisuudessaan reaktioni kaikkeen siihen, mitä olen elämässäni kokenut tai oppinut?

3 Keskeisiä teemoja ja konsepteja Psykoanalyyttinen lähestyminen (“Ihmismielen kaivo on syvä, mutta vinssivehkeet huonot”, sanoi näyttelijä Leena Uotila HS:ssa 12.10.2015) -tiedostamattoman ja tiedostetun maailman lomittaisuus Muistot: Muokkaamme muistoja aina uudelleen ajan kuluessa ja rakennamme asioille uusia merkityksiä. Asioiden merkitys ei tule koskaan valmiiksi (eikä teossarjani filmille). -Palauttaessamme muiston, emme todennäköisesti saa esiin alkuperäistä muistoa vaan sen, jonka palautimme tietoisuuteen edellisellä kerralla asiaa muistellessamme. -Muisti yhdistyy usein paikkoihin. Hustvedt, Siri: Vapiseva nainen. Otava 2011.

4 Keskeisiä teemoja ja konsepteja Hiljainen tieto – vuosien saatossa kertynyttä mm. psyykkistä, intuitiivista, myyttistä ja koettua tietoa, jota voi olla vaikea ilmaista verbaalisesti --> Pitääkö teos tai kokemus koodata sanoiksi, jotta sitä voi tarkastella tietoisesti? Intertekstuaalisuus kiinnostaa minua yhä! -Kuvikselle v. 1999 tekemässäni opinnäytteen johdannossa on alaotsikko “Teorian rippeitä altaiden pohjalla”. Tässä yhteydessä kirjoitin Roland Barthesia mukaillen intertekstuaalisuudesta. -Lopputyössäni tarkoitan intertekstuaalisuudella tekstien eli visuaalisten teosteni ja kirjoitetun tekstin välisyyttä ja suhdetta toisiin teoksiin ja teksteihin. Myös äänet voivat olla tekstejä. -Barthesin mukaan mikä tahansa teksti on toisen tekstin interteksti, eikä sitä pidä sekoitaa mihinkään kuviteltuun alkuperään. Teos ei pysähdy tai sulkeudu.

5 Opetus/oppiminen ja Pedagoginen käsitys Vaikutus opettamisen ja oppimisen käsitteisiin ja käytäntöihin taidekasvatuksessa Jokaisella on erilainen kokemusmaailma, jolle hän perustaa käsityksiään itsestä, muista ihmisistä, taiteesta, elämästä, arvoista jne. Jokaisella on myös oma luonne ja persoonallisuus Itseymmärrys ja -tuntemus auttavat ymmärtämään muita ja omia reaktioita eri tilanteissa Mielikuvat ovat primitiivisempiä kuin sanat (kiinnostus myös ns. tiedostamattomaan) Sanallistaminen auttaa usein ymmärtämään asioita.

6 Tutkimus ja/tai taide Suhteessa tutkimukseselliseen ja/tai taiteelliseen orientaatioon Tässä toistoa aikaisemmista dioista… Ensi sijalla itselläni on taiteellinen työskentely – milloin sitä voi kutsua taiteelliseksi tutkimukseksi? Vaatiiko jonkun paradigman? Miten määritellä paradigma? Taide tiedon lähteenä vs. tiede taiteen lähteenä? Roland Barthesin mukaan mikä tahansa teksti on toisen tekstin interteksti, eikä sitä pidä sekoittaa mihinkään kuviteltuun alkuperään (myös kuvat ja äänet voivat olla tekstejä). Teos ei pysähdy tai sulkeudu.

7 Kirjallisuutta/ ehdotuksia opiskelijoille luettavaksi Bardy, Marjatta (toim.): Taide tiedon lähteenä, Helsinki: Stakes 1998 (Kirjassa mm. Hannele Koivusen teksti Hiljainen tieto luovuuden lähteenä.) Barthes, Roland: Tekijän kuolema, tekstin syntymä. Suomennnoksen toimittanut Lea Rojola. Suom. Lea Rojola ja Pirjo Thore. Tampere: Vastapaino 1993 Barthes, Roland: Valoisa huone. Suom. Martti Lintunen, Esa Siironen ja Leevi Lehto. Jyväskylä: Gummerus 1985. (Alkuteos La Chambre claire, 1980). Brainard, Joe: I Remember. London: Notting Hill Editions Ltd 2012. (Alkuteos 1975). HUOM! Runoilijan ja kuvataiteilijan tekemä teos. Freud, Sigmund: Johdatus psykoanalyysiin. Suom. Lea Rojola. Jyväskylä: Gummerus 1969. (Alkuteokset 1940.)