Miten koulun ops laaditaan? Turun perusopetus järjestää opetussuunnitelmatyön tueksi keskustelutilaisuuden Turun Lyseon auditoriossa to 31.3. klo 14.00.

Esitys aiheesta: "Miten koulun ops laaditaan? Turun perusopetus järjestää opetussuunnitelmatyön tueksi keskustelutilaisuuden Turun Lyseon auditoriossa to 31.3. klo 14.00."— Esityksen transkriptio:

1 Miten koulun ops laaditaan? Turun perusopetus järjestää opetussuunnitelmatyön tueksi keskustelutilaisuuden Turun Lyseon auditoriossa to 31.3. klo 14.00 – 16.00. Miten koulun ops laaditaan? Turun perusopetus järjestää opetussuunnitelmatyön tueksi keskustelutilaisuuden Turun Lyseon auditoriossa to 31.3. klo 14.00 – 16.00.

2 ” Mihin alustaan koulun ops laaditaan?” ”Mikä on lopullinen paikka ja muoto?”  Odotamme Turun tuntijakopäätöstä. Sen jälkeen julkaistaan luvuista 1-12 päivitetty versio, jota käytetään koulun opsin pohjana  PDF-versio lisätään blogiin välilehdelle ”Hyväksytyt”, Word-versio lähetetään kouluille s-postin liitteenä  Ohjeessa on määritelty kohdat, joihin koulun ops-lisäykset tehdään Tukimateriaalia | Turun OPS 2016 (tarkista pvm:stä viimeisin versio) Tukimateriaalia | Turun OPS 2016  Koulu voi käyttää opsissaan omaa ”ruutua” tai logoa. Koulun osuudet sijoitetaan Turku- ruudun alapuolelle  Kaupungin opsissa on fonttina Calibri 11. Sitä voi halutessaan käyttää myös koulun opsissa  Odotamme Turun tuntijakopäätöstä. Sen jälkeen julkaistaan luvuista 1-12 päivitetty versio, jota käytetään koulun opsin pohjana  PDF-versio lisätään blogiin välilehdelle ”Hyväksytyt”, Word-versio lähetetään kouluille s-postin liitteenä  Ohjeessa on määritelty kohdat, joihin koulun ops-lisäykset tehdään Tukimateriaalia | Turun OPS 2016 (tarkista pvm:stä viimeisin versio) Tukimateriaalia | Turun OPS 2016  Koulu voi käyttää opsissaan omaa ”ruutua” tai logoa. Koulun osuudet sijoitetaan Turku- ruudun alapuolelle  Kaupungin opsissa on fonttina Calibri 11. Sitä voi halutessaan käyttää myös koulun opsissa

3 ”Kirjataanko koulukohtaisesti oppiaineisiin jotakin? Minne?”  Kaikki kunnan opsia täydentävät, koulun päättämät valinnat esim. koulun tuntijakoon liittyvät oppiainevalinnat, painotukset, valinnaiset aineet yms. on kuvattava  Vain kuntaopsiin tulevat lisäykset/muutokset kuvataan  Käytetään yhtenäistä muotoa: T :tavoitteet, S :sisällöt, L :t. Arviointi tehdään aina suhteessa tavoitteisiin.  Kuvaukset sijoitetaan jaoston käsittelyn ajaksi lukujen 1 – 12 perään. Osuudet laaditaan samalla periaatteella kuin ne on laadittu kuntaopsissa  Koulu liittää myöhemmin hyväksytyt osuudet kunnan oppiainekohtaisiin lukuihin siten, että selkeästi kunnan ja koulun osuudet erottuvat toisistaan  Kaikki kunnan opsia täydentävät, koulun päättämät valinnat esim. koulun tuntijakoon liittyvät oppiainevalinnat, painotukset, valinnaiset aineet yms. on kuvattava  Vain kuntaopsiin tulevat lisäykset/muutokset kuvataan  Käytetään yhtenäistä muotoa: T :tavoitteet, S :sisällöt, L :t. Arviointi tehdään aina suhteessa tavoitteisiin.  Kuvaukset sijoitetaan jaoston käsittelyn ajaksi lukujen 1 – 12 perään. Osuudet laaditaan samalla periaatteella kuin ne on laadittu kuntaopsissa  Koulu liittää myöhemmin hyväksytyt osuudet kunnan oppiainekohtaisiin lukuihin siten, että selkeästi kunnan ja koulun osuudet erottuvat toisistaan

4 ”Pitääkö noudattaa siirtymävaiheen ohjetta ympäristöopin opettamisesta? Voiko koulu halutessaan opettaa ympäristöoppia vuosiluokalla kuusi jo lukuvuonna 2016 – 2017?”  http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla _koulutus/perusopetus/ http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla _koulutus/perusopetus/  Erja Vitikka, Opetusneuvos, KT, OPH 23.3.2016: ”Ensi lukuvuonna (2016-17) 6. luokalla ei voi vielä siirtyä ympäristöoppiin, vaikka haluaisi. Ensi lukuvuonna siis 6. luokalla tulee opettaa vielä v. 2001 tuntijaon ja 2004 perusteiden mukaisesti biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Asia on linjattu myös 2014 opetussuunnitelman perusteiden määräyskirjeessä.” Voiko koulu halutessaan opettaa ympäristöoppia vuosiluokalla kuusi jo lukuvuonna 2016 – 2017?”  http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla _koulutus/perusopetus/ http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla _koulutus/perusopetus/  Erja Vitikka, Opetusneuvos, KT, OPH 23.3.2016: ”Ensi lukuvuonna (2016-17) 6. luokalla ei voi vielä siirtyä ympäristöoppiin, vaikka haluaisi. Ensi lukuvuonna siis 6. luokalla tulee opettaa vielä v. 2001 tuntijaon ja 2004 perusteiden mukaisesti biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Asia on linjattu myös 2014 opetussuunnitelman perusteiden määräyskirjeessä.”

5 ”Onko jokaiseen koulun osuudeksi merkittyyn kohtaan pakko saada tekstiä? Esim. kohta yhdysluokka. Jos mielestämme perusteet ja Turku selittävät asian riittävästi, voiko kirjaamisen jättää vai kirjataanko tyyliin: Koululla X ei lisättävää?”  Tällöin voi kirjata opsiin esimerkiksi: ”Koulu noudattaa perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman linjauksia ilman lisäyksiä.” Esim. kohta yhdysluokka. Jos mielestämme perusteet ja Turku selittävät asian riittävästi, voiko kirjaamisen jättää vai kirjataanko tyyliin: Koululla X ei lisättävää?”  Tällöin voi kirjata opsiin esimerkiksi: ”Koulu noudattaa perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman linjauksia ilman lisäyksiä.”

6 ”Mihin kirjataan, mitkä ovat kunkin oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosiluokkakokonaisuuksissa?” (perusteissa määritelty opetuksen järjestäjän päätettäväksi ja opetussuunnitelmassa kuvattavaksi)  Ei tarvitse kuvata. Perusteet ja kuntateksti riittävät sellaisenaan.  Jos halutaan kuitenkin kuvata  kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan tai  kirjataan päätöksentekoa varten koulun opetussuunnitelman lukujen 1-12 loppuun. Myöhemmin kirjaus liitetään ao. oppiaineen kohdalle.  Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan kuitenkin ohjaus vuosiluokkakokonaisuuksittain oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosiluokkakokonaisuuksissa?” (perusteissa määritelty opetuksen järjestäjän päätettäväksi ja opetussuunnitelmassa kuvattavaksi)  Ei tarvitse kuvata. Perusteet ja kuntateksti riittävät sellaisenaan.  Jos halutaan kuitenkin kuvata  kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan tai  kirjataan päätöksentekoa varten koulun opetussuunnitelman lukujen 1-12 loppuun. Myöhemmin kirjaus liitetään ao. oppiaineen kohdalle.  Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan kuitenkin ohjaus vuosiluokkakokonaisuuksittain

7 ”Tuleeko ohjaussuunnitelma liitteeksi vai tukimateriaaliksi? Jos teemme tarkkoja kirjauksia suunnitelmaan ja niihin tulee tulevina vuosina muutoksia, meneekö ne aina jaostoon hyväksyttäväksi?”  Se tulee koulun opetussuunnitelmaan. Ks. Tukimateriaalia | Turun OPS 2016 Turku- ruudun alle 1. luvun loppuun. Mikäli ohjaussuunnitelma on laaja, voi tähän kohtaan laittaa maininnan, että se tulee koulun opetussuunnitelman liitteeksi.Tukimateriaalia | Turun OPS 2016  Asiamuutokset pitää aina hyväksyttää jaostossa, joten usein muuttuvia asioita ei opsiin kannata kirjata. Sinne laaditaan pidemmän aikavälin normitekstiä.  Ohjeet ohjaussuunnitelman laatimiseksi http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/2013/08/Ohjaussuunnitelmien-sisällöt-ja- ohjeita_TV.docx.pdf http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/2013/08/Ohjaussuunnitelmien-sisällöt-ja- ohjeita_TV.docx.pdf Jos teemme tarkkoja kirjauksia suunnitelmaan ja niihin tulee tulevina vuosina muutoksia, meneekö ne aina jaostoon hyväksyttäväksi?”  Se tulee koulun opetussuunnitelmaan. Ks. Tukimateriaalia | Turun OPS 2016 Turku- ruudun alle 1. luvun loppuun. Mikäli ohjaussuunnitelma on laaja, voi tähän kohtaan laittaa maininnan, että se tulee koulun opetussuunnitelman liitteeksi.Tukimateriaalia | Turun OPS 2016  Asiamuutokset pitää aina hyväksyttää jaostossa, joten usein muuttuvia asioita ei opsiin kannata kirjata. Sinne laaditaan pidemmän aikavälin normitekstiä.  Ohjeet ohjaussuunnitelman laatimiseksi http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/2013/08/Ohjaussuunnitelmien-sisällöt-ja- ohjeita_TV.docx.pdf http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/2013/08/Ohjaussuunnitelmien-sisällöt-ja- ohjeita_TV.docx.pdf

8 ”Käytetäänkö termiä nivelvaihe vai siirtymävaihe?” Perusteissa on mm:  ”Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.”  ”Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen.”  ”Siirryttäessä opetuksessa luokanopetuksesta aineenopetukseen, on siirtymävaihe hyvä suunnitella opettajien välisenä yhteistyönä.”  ”Opetuksen jatkumon ja siirtymävaiheiden suunnittelu edellyttää yhteistyötä myös sidosryhmien kesken.” Turun opsissa on määritelty asia seuraavasti:  Siirtymävaiheilla tarkoitetaan oppilaan siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen, siirtymistä vuosiluokkakokonaisuudesta (1-2 lk, 3-6 lk ja 7-9 lk) seuraavaan sekä peruskoulusta toiselle asteelle. Tämän perusteella molemmat ovat oikein, mutta Turun ryhmä päätyi ilmaisuun siirtymävaihe. Perusteissa on mm:  ”Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.”  ”Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen.”  ”Siirryttäessä opetuksessa luokanopetuksesta aineenopetukseen, on siirtymävaihe hyvä suunnitella opettajien välisenä yhteistyönä.”  ”Opetuksen jatkumon ja siirtymävaiheiden suunnittelu edellyttää yhteistyötä myös sidosryhmien kesken.” Turun opsissa on määritelty asia seuraavasti:  Siirtymävaiheilla tarkoitetaan oppilaan siirtymistä esiopetuksesta perusopetukseen, siirtymistä vuosiluokkakokonaisuudesta (1-2 lk, 3-6 lk ja 7-9 lk) seuraavaan sekä peruskoulusta toiselle asteelle. Tämän perusteella molemmat ovat oikein, mutta Turun ryhmä päätyi ilmaisuun siirtymävaihe.

9 ”Miten kirjataan yhdessä suunnittelemisen periaatteet? Kirjataanko siihen ihan koulun käytännön toimet (kuka, mitä, missä, kenen kanssa) vai jotain ylevämpiä periaatteita. Vai kenties molempia?” Pohditaan yhdessä  miten kouluun luodaan yhdessä suunnittelemisen ja toimimisen rakenteet ?  millä keinoin sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin?  -- > kuvaukset näistä Kirjataanko siihen ihan koulun käytännön toimet (kuka, mitä, missä, kenen kanssa) vai jotain ylevämpiä periaatteita. Vai kenties molempia?” Pohditaan yhdessä  miten kouluun luodaan yhdessä suunnittelemisen ja toimimisen rakenteet ?  millä keinoin sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin?  -- > kuvaukset näistä

10 Esimerkki edelliseen liittyvästä prosessista (Mikael Nylund)  ”Kappaleessa 4.2. on periaatteet, jotka ohjaavat toimintakulttuuria. Periaatteet on kuvailtu ajatellen koulun konkreettista toimintaa. Näitä periaatteita opsiin on kirjattu 7 kpl.  Ryhmänjohtajana olen jokaisesta periaatteesta nostanut esiin sellaiset käsitteet, joita minun mielestäni olisi tarvetta tarkemmin tarkastella ja kirjata juuri meidän koulun opsiin. Esim. ensimmäisestä periaatteesta, joka käsittää oppivaa yhteisöä, olen nostanut esiin seuraavat käsitteet; yhdessä tekeminen, osallisuus ja oman työn säännöllinen arviointi  Näistä käsitteistä olemme ryhmässäni käyneet filosofista ja teoreettista keskustelua. Keskustelumme jälkeen olemme pystyneet sopimaan siitä, mitä nämä käsitteet ovat ihan käytännön tasolla - oppilaille ja opettajille ja arjessamme. Keskustelut ovat olleet erittäin tärkeitä, sillä toimintakulttuurin kirjauksiin ei voida määritellä joitain kohtia mitkä jättävät tulkintavaraa. Jokaisen työyhteisön jäsenen on siis ymmärrettävä kirjattavat asiat juuri samalla lailla.  Seuraava askel työssämme on esittää nostamamme käsitteet ja käytänteet työyhteisön arvioitavaksi. Tämä tapahtuu VESO-päivänä. Silloin työyhteisöllä on mahdollisuus antaa oma mielipiteensä.  Muutosten tai tarkennusten mahdollisuus on olemassa. Jos ja kun työyhteisö hyväksyy lopullisen version, KOPS-ryhmämme jäsenet muokkaavat tekstin yhdessä lopulliseen muotoonsa.”  ”Kappaleessa 4.2. on periaatteet, jotka ohjaavat toimintakulttuuria. Periaatteet on kuvailtu ajatellen koulun konkreettista toimintaa. Näitä periaatteita opsiin on kirjattu 7 kpl.  Ryhmänjohtajana olen jokaisesta periaatteesta nostanut esiin sellaiset käsitteet, joita minun mielestäni olisi tarvetta tarkemmin tarkastella ja kirjata juuri meidän koulun opsiin. Esim. ensimmäisestä periaatteesta, joka käsittää oppivaa yhteisöä, olen nostanut esiin seuraavat käsitteet; yhdessä tekeminen, osallisuus ja oman työn säännöllinen arviointi  Näistä käsitteistä olemme ryhmässäni käyneet filosofista ja teoreettista keskustelua. Keskustelumme jälkeen olemme pystyneet sopimaan siitä, mitä nämä käsitteet ovat ihan käytännön tasolla - oppilaille ja opettajille ja arjessamme. Keskustelut ovat olleet erittäin tärkeitä, sillä toimintakulttuurin kirjauksiin ei voida määritellä joitain kohtia mitkä jättävät tulkintavaraa. Jokaisen työyhteisön jäsenen on siis ymmärrettävä kirjattavat asiat juuri samalla lailla.  Seuraava askel työssämme on esittää nostamamme käsitteet ja käytänteet työyhteisön arvioitavaksi. Tämä tapahtuu VESO-päivänä. Silloin työyhteisöllä on mahdollisuus antaa oma mielipiteensä.  Muutosten tai tarkennusten mahdollisuus on olemassa. Jos ja kun työyhteisö hyväksyy lopullisen version, KOPS-ryhmämme jäsenet muokkaavat tekstin yhdessä lopulliseen muotoonsa.”

11 ”Mitä tarkoittaa yhdysluokkaopetuksen keskeiset toimintatavat?”  Miten yhdysluokkaopetus järjestetään?  Mitkä ovat keskeiset toimintatavat (vuosiluokkien mukainen tai vuorokurssiperiaate)?  Miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille, jos yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät?  Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti.  miten vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytetään  Lisää opsin luvussa 5.6  Miten yhdysluokkaopetus järjestetään?  Mitkä ovat keskeiset toimintatavat (vuosiluokkien mukainen tai vuorokurssiperiaate)?  Miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille, jos yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät?  Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti.  miten vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käytetään  Lisää opsin luvussa 5.6

12 ”Riittääkö, jos opsiin kirjaa erityisen tuen oppilaan yhteistyöluokasta, että se sovitaan vuosittain ja opettajat sopivat yhteistyömuodoista keskenään oppilaskohtaisesti?”  vuosittain - > lukuvuosittain Yleisiä periaatteita kuvattaessa voisi pohtia/määritellä esim.  millä periaatteilla yhteistyöluokka kullekin oppilaalle valitaan?  mihin kuvataan suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa?  mikä on oppilaan/oppilaiden osallisuus tässä suunnitteluasiassa?  kuka vastaa sopimusten tekemisestä?  entä muu työnjako?  minkälaisia yhteistyömuodot voisivat esimerkiksi olla?  mikä on yhteistyömuotojen laajuus (esim. minimi)?  miten ja milloin yhteistyömuotoja arvioidaan ja kehitetään? vuosittain ja opettajat sopivat yhteistyömuodoista keskenään oppilaskohtaisesti?”  vuosittain - > lukuvuosittain Yleisiä periaatteita kuvattaessa voisi pohtia/määritellä esim.  millä periaatteilla yhteistyöluokka kullekin oppilaalle valitaan?  mihin kuvataan suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa?  mikä on oppilaan/oppilaiden osallisuus tässä suunnitteluasiassa?  kuka vastaa sopimusten tekemisestä?  entä muu työnjako?  minkälaisia yhteistyömuodot voisivat esimerkiksi olla?  mikä on yhteistyömuotojen laajuus (esim. minimi)?  miten ja milloin yhteistyömuotoja arvioidaan ja kehitetään?

13 ”Milloin kaupungin arviointiryhmältä tulee lukuvuosiarvioinnin todistuspohjat? Mietimme, millaisen lukukausiarvioinnin/väliarvioinnin suunnittelemme /kirjaamme vuosiluokille 1-4. Toistaiseksi tyydymme kirjaamaan opsiin ”Lukukausiarviointi on samanmuotoinen kuin lukuvuositodistus.”, koska haluamme, että ne ovat linjassa keskenään.”  Perusteiden mukaan ainoastaan yhdeksännen luokan välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä  todistuspohjat laativaa työryhmää ei ole vielä perustettu  todistuspohjat valmistuvat ensi syksynä Mietimme, millaisen lukukausiarvioinnin/väliarvioinnin suunnittelemme /kirjaamme vuosiluokille 1-4. Toistaiseksi tyydymme kirjaamaan opsiin ”Lukukausiarviointi on samanmuotoinen kuin lukuvuositodistus.”, koska haluamme, että ne ovat linjassa keskenään.”  Perusteiden mukaan ainoastaan yhdeksännen luokan välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä  todistuspohjat laativaa työryhmää ei ole vielä perustettu  todistuspohjat valmistuvat ensi syksynä

14 ”Pitääkö huoltaja-oppilas-arviointikeskustelujen pohjana olevien "kaavakkeitten" olla nyt keväällä valmiina? Pitääkö ne siis hyväksyttää lautakunnassa?”  koulut voivat laatia oman arviointikeskustelulomakkeen tai hyödyntää jo olemassa olevia  Turun opetussuunnitelman tukimateriaaleihin tulee arviointikeskustelulomakkeet vuosiluokille 1-2 ja 3-6  valmiit syksyllä 2016  tukimateriaaleja ei tarvitse hyväksyttää jaostossa valmiina? Pitääkö ne siis hyväksyttää lautakunnassa?”  koulut voivat laatia oman arviointikeskustelulomakkeen tai hyödyntää jo olemassa olevia  Turun opetussuunnitelman tukimateriaaleihin tulee arviointikeskustelulomakkeet vuosiluokille 1-2 ja 3-6  valmiit syksyllä 2016  tukimateriaaleja ei tarvitse hyväksyttää jaostossa

15 ”Jos/kun välitodistusta ei enää anneta, ja sen korvaa ns. kolmikantakeskustelu, voiko koulu tehdä niin, että esim. viikon/kahden ajan oppilaiden koulupäivät ovat kaikilla esim. 9 -13, 9-12 tai 10-13, jolloin opettajat hoitavat keskustelut aamu- ja iltapäivien aikana?”  Oppilaan opetussuunnitelman mukaista tuntimäärää ei tule vähentää. Tunnin voi kuitenkin siirtää saman viikon sisällä toiseen kohtaan.  Oppilasarviointi sekä ohjaavan ja kannustavan palautteen anto kuuluu opettajan perustehtäviin. Oppilaan ja huoltajan tulee saada tietoa oppilaan oppimisesta, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä ja heille tulee antaa mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksensä. Opettajan kannalta on tärkeä saada oppilaasta tietoa, jota voi hyödyntää oppimisen ja tuen suunnittelussa ja eriyttämisessä.  Opettaja ilmoittaa huoltajille ennalta suunnittelemansa keskusteluajat. Tällöin lähtökohtana on opettajan aikataulu. Tarvittaessa aikoja sovitellaan.  Ei ole hyvä olla ilta-aikaan yksinään koululla pitämässä keskusteluita. voiko koulu tehdä niin, että esim. viikon/kahden ajan oppilaiden koulupäivät ovat kaikilla esim. 9 -13, 9-12 tai 10-13, jolloin opettajat hoitavat keskustelut aamu- ja iltapäivien aikana?”  Oppilaan opetussuunnitelman mukaista tuntimäärää ei tule vähentää. Tunnin voi kuitenkin siirtää saman viikon sisällä toiseen kohtaan.  Oppilasarviointi sekä ohjaavan ja kannustavan palautteen anto kuuluu opettajan perustehtäviin. Oppilaan ja huoltajan tulee saada tietoa oppilaan oppimisesta, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä ja heille tulee antaa mahdollisuus tuoda esiin omat näkemyksensä. Opettajan kannalta on tärkeä saada oppilaasta tietoa, jota voi hyödyntää oppimisen ja tuen suunnittelussa ja eriyttämisessä.  Opettaja ilmoittaa huoltajille ennalta suunnittelemansa keskusteluajat. Tällöin lähtökohtana on opettajan aikataulu. Tarvittaessa aikoja sovitellaan.  Ei ole hyvä olla ilta-aikaan yksinään koululla pitämässä keskusteluita.

16 ”Onko Turussa yleistä linjausta kolmikantakeskusteluun siirtymisestä?”  Turun ops 6.4.4: Oppilaan 2. luokan opettaja käy kevään aikana arviointi- ja kehityskeskustelun yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan siirtyessä 7. luokalle oppilaan 6. luokan opettaja käy 6. luokan aikana arviointi- ja kehityskeskustelun yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.  Turun ops 6.4.4: Oppilaan 2. luokan opettaja käy kevään aikana arviointi- ja kehityskeskustelun yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaan siirtyessä 7. luokalle oppilaan 6. luokan opettaja käy 6. luokan aikana arviointi- ja kehityskeskustelun yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

17 Miten historian vuosiluokkaistettua opsia luetaan, mitkä asiat käsitellään esim. 5. ja 6. luokalla?  OPSin perusteiden mukaan sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti. Jakamalla sisällöt vietäisiin tämän vapaus opettajalta pois.  Sisällöt on valittu kuvaamaan jotakin tiettyä historiallista ilmiötä. Sisältöjä on karsittu ja opettaja valitsee mieleisensä sisällön tavoitteiden opettamiseen. Jos opettaja esimerkiksi opettaa sivilisaatioiden synnystä S1 muinaisen Mesopotamian, hänen ei tarvitse opettaa sivilisaatioiden syntyä muiden (Egypti, Indus, Kiina jne.) kautta.  Opettajan on tärkeä miettiä, mitä tavoitteita hän painottaa kussakin sisällön osassa, jotta kaikki tavoitteet tulevat opetetuiksi.  Kaikki sisällöt on käsiteltävä 5. ja 6. luokan aikana, mutta samassakin koulussa opettajat voivat opettaa eri asioita sisällön sisällä.  Opettaja suunnittelee sisältöjen jakamisen niin, että hänelle jää riittävästi aikaa tavoitteiden opettamiseen etenkin kuudennella luokalla, jossa tavoitteet syventyvät.  Historiassa oppilaita johdatetaan tarkastelemaan, miten historian tieto syntyy. Lähteet ja niiden tulkitseminen kuuluvat keskeisesti oppitunneille. Sisällöt ovat väline tavoitteiden saavuttamiseen.  Oppikirjoihin tullee reippaasti sisältöjä. Opettaja ei missään nimessä saa yrittää kahlata niitä kaikkia läpi!  Alakoulussa opettajalla on laskennallisesti 23 ja yläkoulussa 25 tuntia käytettäväksi kunkin keskeisen sisältöalueen opettamiseen. Tätä voi käyttää apuna suunniteltaessa ajankäyttöä.  OPSin perusteiden mukaan sisältöalueet voidaan käsitellä joko kronologisesti tai temaattisesti. Jakamalla sisällöt vietäisiin tämän vapaus opettajalta pois.  Sisällöt on valittu kuvaamaan jotakin tiettyä historiallista ilmiötä. Sisältöjä on karsittu ja opettaja valitsee mieleisensä sisällön tavoitteiden opettamiseen. Jos opettaja esimerkiksi opettaa sivilisaatioiden synnystä S1 muinaisen Mesopotamian, hänen ei tarvitse opettaa sivilisaatioiden syntyä muiden (Egypti, Indus, Kiina jne.) kautta.  Opettajan on tärkeä miettiä, mitä tavoitteita hän painottaa kussakin sisällön osassa, jotta kaikki tavoitteet tulevat opetetuiksi.  Kaikki sisällöt on käsiteltävä 5. ja 6. luokan aikana, mutta samassakin koulussa opettajat voivat opettaa eri asioita sisällön sisällä.  Opettaja suunnittelee sisältöjen jakamisen niin, että hänelle jää riittävästi aikaa tavoitteiden opettamiseen etenkin kuudennella luokalla, jossa tavoitteet syventyvät.  Historiassa oppilaita johdatetaan tarkastelemaan, miten historian tieto syntyy. Lähteet ja niiden tulkitseminen kuuluvat keskeisesti oppitunneille. Sisällöt ovat väline tavoitteiden saavuttamiseen.  Oppikirjoihin tullee reippaasti sisältöjä. Opettaja ei missään nimessä saa yrittää kahlata niitä kaikkia läpi!  Alakoulussa opettajalla on laskennallisesti 23 ja yläkoulussa 25 tuntia käytettäväksi kunkin keskeisen sisältöalueen opettamiseen. Tätä voi käyttää apuna suunniteltaessa ajankäyttöä.

18 Kiitos yhteisestä työstä!