Miika Lehtinen 27.1.2016 KATSAUS KOLTANSAAMEN SANANJOHTOON.

Esitys aiheesta: "Miika Lehtinen 27.1.2016 KATSAUS KOLTANSAAMEN SANANJOHTOON."— Esityksen transkriptio:

1 Miika Lehtinen 27.1.2016 KATSAUS KOLTANSAAMEN SANANJOHTOON

2 SANANJOHTO? Koltansaamessa sananjohto on tärkeimpiä tapoja luoda kieleen uusia sanoja (lainaamisen ohella), sillä sananjohtojärjestelmä on varsin monipuolinen Johtaminen tarkoittaa sitä, että kantasanasta tehdään johdos erityisen kieliopillisen elementin, johtimen avulla Esimerkki: sanaparissa poorrâd – porsted poorrâd on kantasana porsted on johdos -st- on johdin

3 ERILAISIA JOHTIMIA JA JOHDOKSIA Johdokset voidaan luokitella mm. sen mukaan, minkä sanaluokan sanoista ne on johdettu Deverbaaliset (verbeistä johdetut) Deverbaaliset verbit: porsted (<poorrâd), vuejted (<vuejjad) Deverbaaliset nominit: pââll (<põõllâd), juukkmõš (<juukkâd) Denominaaliset (substantiiveista tai adjektiiveista johdetut) Denominaaliset verbit: ǩ iõtt’tõõllâd (< ǩ iõtt), mainsted (<maainâs) Denominaaliset nominit: kuâlaž (<kue ʹ ll), päärtõk (<päärr)

4 MITEN JOHTAMINEN TAPAHTUU? Johdin liitetään tietynlaiseen kantasanan vartaloon, ja johdoksen merkitys liittyy jollakin määrätavalla kantasanan merkitykseen Sananjohdossa on erityisen paljon poikkeuksia: Johdin liitetään erilaiseen vartaloon kuin tavallisesti Johdoksen merkitys on epäodotuksenmukainen Johdinten produktiivisuus vaihtelee

5 TAVALLISIMPIA KOLTANSAAMEN JOHTIMIA Seuraavassa listaan joitakin tavallisimpia koltansaamen johtimia merkityksineen ja muodostamisohjeineen Johdokset on järjestelty kantasanan ja johdoksen sanaluokan mukaan

6 DEVERBAALISET VERBIT -t- (kausatiivi) Astevaihteluverbit: heikkoasteinen vartalo poorrâdpoor-ted Astevaihteluttomat verbit: -â ʹ tted mainstedmainst-â ʹ tted -škue ʹ tt- (inkoatiivi) Astevaihteluverbit: heikkoasteinen, lyhentynyt vartalo tie ʹ ttedtie ʹ đ -škue ʹ tted Astevaihteluttomat: -eškue ʹ tted rä ʹǩ stedrä ʹǩ st-eškue ʹ tted

7 DEVERBAALISET VERBIT -st- (deminutiivi) Samankaltaiset muodostussäännöt kuin inkoatiivissa kå ʹ ddedkå ʹ d-sted jåår ǥ ledjåår ǥ l-â ʹ stted -l- (subitiivi) Astevaihteluverbit: vahva-asteinen vartalo vi ǯǯ âdvi ǯǯ -led

8 JOSKUS KANTASANAA ON VAIKEA TIETÄÄ… Puätkkad pue ʹ t ǩǩ eedpuåtkkned luâddadluõ ʹ ddjedluõddned leävvadlie ʹ vvjedleävvned

9 DENOMINAALISET VERBIT -j- Yksitavuiset nominit: yleensä ylivahva-asteinen vartalo žaa ʹ llža ʹ ll’-jed lei ʹ bblei ʹ bb-jed -õõšš- Sama vartalo kuin yksikön nominatiivissa peiggpeigg-õõššâd pävvarpävvr-õõssâd

10 DENOMINAALISET VERBIT -stõõll- Ei tunnu olevan erityistä säännönmukaisuutta vartalossa kaa ʹ ffkaa ʹ ff-stõõllâd saakksa ǥ -stõõllâd tolltoll-stõõllâ đ -n- Yksitavuiset nominit: ylivahva-asteinen vartalo, matalan ryhmän vokaali arggargg-ned tâ ʹ vvtâvv-ned

11 DENOMINAALISET SUBSTANTIIVIT -ž (deminutiivi) Hyvin produktiivinen. Monimutkaiset muodostussäännöt. lå ʹ ddlåådda-ž sau ʒʒ saau ʒ â-ž -vuõtt (abstraktio, ominaisuus) Sama vartalo kuin yksikön nominatiivissa. villjvillj-vuõtt vaiggâdvaiggâd-vuõtt

12 DEVERBAALISET SUBSTANTIIVIT -mõš / -muš (teonnimi) Astevaihteluverbit: vahva-asteinen vartalo. –ed-verbeillä vokaalinmuutos. lookkâdlookk-mõš ju ʹ rddedjordd-mõš Astevaihteluttomat verbit: -umuš vaajtedvaajt-umuš

13 DEVERBAALISET SUBSTANTIIVIT -ø Ns. nollajohdin: ei ilmijohdinta, vain verbin vartalo mahdollisesti jotenkin muuntuneena 1. mu ʹ štted – moštt (mooštast) 2. ä ʹ l ǧǧ ed – algg (aal ǥ âst) 3. läullad – laaul (laull’jest)

14 DENOMINAALISET ADJEKTIIVIT -te ʹ m (#-te ʹ mes) (karitiivi) Yksitavuiset nominit: heikkoasteinen vartalo ǩ iõll ǩ iõl-te ʹ m pie ʹ ccpie ʹʒʒ -te ʹ m Kaksitavuiset nominit: -â ʹ ttem muõttmuõtt ǥ â ʹ ttem

15 DENOMINAALISET ADJEKTIIVIT -laž Yksitavuiset nominit: heikkoasteinen vartalo, ei pehmennysmerkkiä ǩ iõll ǩ iõl’-laž ve ʹ r ǧǧ veer ǥ -laž -saž Yksitavuiset nominit: ylivahva-asteinen vartalo, ei pehmennysmerkkiä ǩ iõll ǩ iõll-saž jue ʹ l ǧǧ juâlggsaž

16 LOPPUSANAT Sananjohdossa on vielä paljon tutkittavaa Ainakin yleisimpien johdinten hallinta on edellytys sujuvalle kielitaidolle Harvinaisempien johtimien käyttö olisi tärkeää kielen ilmaisuvoiman kannalta