Kohti tehokkaampaa referointia ja argumentointia tutkimusraportoinnissa – AMK-opinnäytetöiden viittauskäytäntöjen empiiristä tarkastelua Dos., FT Ilpo.

Esitys aiheesta: "Kohti tehokkaampaa referointia ja argumentointia tutkimusraportoinnissa – AMK-opinnäytetöiden viittauskäytäntöjen empiiristä tarkastelua Dos., FT Ilpo."— Esityksen transkriptio:

1 Kohti tehokkaampaa referointia ja argumentointia tutkimusraportoinnissa – AMK-opinnäytetöiden viittauskäytäntöjen empiiristä tarkastelua Dos., FT Ilpo Kempas, SeAMK

2 Esimerkki 1: Karhu on maamme suurin petoeläin. Sen pituus vaihtelee vähän yli metristä runsaaseen kahteen metriin. Karhun turkin värityksessä esiintyy vaihtelua: se voi olla lähes musta, mutta toiset yksilöt ovat kellanharmaita. Karhuja tavataan nykyisin jopa kaupunkialueilla: hiljattain Vaasassa kaadettiin nuori uros. (Karhunen, 2008, 1–2.)

3 Esimerkki 2: Karhu on maamme suurin petoeläin (Karhunen, 2008, 1–2). Otsolan (2007, 3–4) mukaan sen pituus vaihtelee vähän yli metristä runsaaseen kahteen metriin. Karhun turkin värityksessä esiintyy vaihtelua: se voi olla lähes musta, mutta toiset yksilöt ovat kellanharmaita (Karhunen, 2008, 1–2). Karhuja tavataan nykyisin jopa kaupunkialueilla: hiljattain Vaasassa kaadettiin nuori uros (Pohjalainen, 15.9.2008).

4 Standardinmukaiset viittausmerkinnät a. Ennustaminen on vaikeaa (Kirjoittaja, julkaisuvuosi, sivualue). b. Ennustaminen on vaikeaa. Tämä koskee erityisesti tulevaisuuden ennustamista. (Kirjoittaja, julkaisuvuosi, sivualue.)

5 Esimerkki virkkeenulkoisen viittauksen asiayhteyteen sopivasta käytöstä Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin neuvolaterveydenhoitajien käsityksiä lastensuojelulain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Tutkimuksessa tuli esiin, että terveydenhoitajat halusivat olla varmoja ennen kuin he lähtivät keskustelemaan asiakkaan kanssa perheen tilanteesta. He kokivat, että ensin oli hankittava taustatietoa muualtakin kuin asiakkaalta ja omista havainnoista. Tällaiseen tilanteeseen terveydenhoitaja saattaa joutua esimerkiksi silloin, kun hän epäilee, että lasta kohdellaan kaltoin. (Kivinen 1994.)

6 Tieteellisen tekstin keskeiset piirteet Argumentointi Referointi Metateksti

7 Taulukko 1. Viittausten jakauma tyypin mukaan tieteellisessä tekstissä. VirkkeensisäisetVirkkeenulkoiset viittaukset viittaukset(%) Petäjä & Koponen 2002, 14-33, 46-104 29 (100)- Hirsjärvi & Hurme86 (97,7)2 (2,3) 2001, 12-34 Juntumaa 2008, 1-1083 (100)- Tiuraniemi 2004, 61-6749 (100)-

8 Taulukko 2. Viittausten jakauma tyypin mukaan amk-perustutkinnon opinnäytteissä. (* 1=virheitä viittausalassa, 2=puuttuvia pisteitä, 3=kaksinkertaista lauseensisäistä viittausta) OpinnäyteVirkkeen-Virkkeenulk. viittaukset YhteensäMuuta sis.(%)huomioitavaa* viittaukset (%) 127(55,1)22 (44,9)491, 2 219 (35,8)34(64,2)532 311 (12,1)80(87,9)912 41 (0,9)109(99,1)1101 56 (5,3)107(94,7)113 646(55,4)37 (44,6)831, 3 741(83,7)8 (16,3)492 8 34 (100)34 919(51,4)18 (48,6)372 10 59 (100)591 1134 (33,3)68 (66,7)1021 1249(66,2)25 (33,8)741,2,3 13 23 (100)232

9 Taulukko 3. Viittausten jakauma tyypin mukaan ylemmän amk-tutkinnon opinnäytteissä. (* 1=virheitä viittausalassa, 2=puuttuvia pisteitä) OpinnäyteVirkkeensis.Virkkeenulk. viittaukset YhteensäMuuta viittaukset(%)huomioitavaa* (%) 117 (22,4)59 (77,6)761, 2 24 (13,8)25 (86,2)292 337 (92,5)3 (7,5)402 4120 (92,3)10 (7,7)130

10 Taulukko 4. Viittausten jakauma tyypin mukaan pro gradu -tutkielmissa. OpinnäyteVirkkeensisäisetVirkkeenulkoiset viittaukset Yhteensä viittaukset(%) 182 (71,3)33 (28,7)115 255 (65,5)29 (34,5)84 399 (90,8)10 (9,2)109 431 (41,3)44 (58,7)75 538 (60,3)25 (39,7)63 658 (74,4)20 (25,6)78 772 (88,9)9 (11,1)81

11 Mahdollisia syitä virkkeenulkoisen viittaamisen yleisyyteen amk-opinnäytteissä Aiemmin laadittujen opinnäytteiden esimerkki Itse tutkimuskirjoittamisen tekstiviittauskonventioiden esittely Lähteiden vähäinen määrä Perusteeton plagiointiin syyllistymisen pelko

12 Mitä opinnäytteen ohjaaja voi tehdä? Ohjaaja voi terävöittää opinnäytteen kirjoittajan näkemystä itsestään aiheensa asiantuntijana, joka perehtyy aihetta käsittelevään lähdekirjallisuuteen siinä määrin, että kykenee kirjoittamaan siitä ikään kuin reportterin roolissa, poimien olennaiset lähteet ja kommentoiden niitä.

13 Lähteet Itkonen, T. & Maamies S. 2007: Uusi kieliopas. Tammi, Helsinki. Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2007: Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. WSOY, Helsinki. Mattila, H., Ruusunen, T. & Uola K. 2005: Viestinnän työkaluja AMK-opiskelijalle. WSOY, Helsinki. Sjölund, A.-K. 2008: ”Open Access, kirjastot ja ammattikorkeakoulujen verkkokirjastopalvelu”. Osaaja.net, No 2 (2008). http://ojs.seamk.fi/index.php/osaaja/article/view/135/235. [Viittauspäivä 28.5.2008.]

14 Aineslähteet Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001: Tutkimushaastattelu. Yliopistopaino, Helsinki. Juntumaa, R.: Psykoanalyysi oppimisprosessina. Väitöskirja. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 217. Helsingin yliopisto. https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/37801/psykoana. pdf?sequence=1. [Viittauspäivä 27.5.2008.] Mönkkönen, K. 2007: Vuorovaikutus – Dialoginen asiakastyö. Edita, Helsinki. Petäjä, M. & Koponen, E. 2002: Muutosprosessin ohjaaminen. Dialogia Oy, Helsinki.