Kehittämisen tuki ja koordinointi alueellisesti Peruspalvelujen helmet -seminaari TYKS, T-sairaala, 15.1.2015 Mikko Pakarinen Länsi-Suomen alueellinen.

Esitys aiheesta: "Kehittämisen tuki ja koordinointi alueellisesti Peruspalvelujen helmet -seminaari TYKS, T-sairaala, 15.1.2015 Mikko Pakarinen Länsi-Suomen alueellinen."— Esityksen transkriptio:

1 Kehittämisen tuki ja koordinointi alueellisesti Peruspalvelujen helmet -seminaari TYKS, T-sairaala, 15.1.2015 Mikko Pakarinen Länsi-Suomen alueellinen ohjelmapäällikkö Kaste-ohjelma

2 Lähtöajatus: ”Meillä jokaisella on kaksi työtä: oma työ ja oman työn kehittäminen” – Juha Metso Espoon kaupunki Etelä-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän puheenjohtaja

3 Kehittämisen tuki ja sen perusongelma?

4 Mitä tukea kehittämiseen tarvitaan?  Apua valmisteluun ja suunnitteluun? –Ongelman ja tarpeen tunnistus –Tavoiteasetanta, keinot, toimenpiteet –Toimijoiden kokoaminen –Olemassa olevat hyvät käytännöt –Rahoituslähteet –Raaka valmistelutyö (esim. rahoitushaut)  Apua itse tekemiseen? –Tekijöiden löytäminen (omat, ulkopuoliset) –Työnjako – hyväksyttävät tahot –Tekemisen tapoihin, esim. projektityö –Tekemisen sisältöihin, kuten projektijohtaminen, viestintä, taloushallinto, seuranta ja arviointi…  Apua levittämiseen ja juurruttamiseen? –Levittäminen – tuotteistaminen, markkinointiviestintä –Juurruttaminen – esim. käytäntöä muokataan vastaanottajalle sopivaksi ja vastaanottavaa organisaatiota valmistetaan ottamaan vastaan tuloksia

5 Juurruttamisessa on kyse muutoksen aikaansaamisesta  Aidosti uudistava projekti synnyttää muutosvastarintaa jossakin sen elinkaaren vaiheessa?  Muutos on eri näköinen eri näkökulmista: –Kehittäjät vs. muut henkilöt –Yhteistyökumppanit –Tilaaja-asiakkaat –Käyttäjäasiakkaat –Jne.  Mihin kaikkeen tukea tarjoavilla on aikaa ja resursseja, ja keitä tukea tarjoavat ovat? (Lähde: mukaillen Marniemi 2012)

6 Toimijoita alueella eli mistä saisin tukea alueelliseen kehittämistyöhön?  Organisaatioissa oleva oma osaaminen on harvoin ”vapaana”, vaan heitä A) ei ole, B) ovat sidottu jo muihin töihin, C) ovat ylityöllistettyjä.  Nykyiset alueen tukiorganisaatiot ja -rakenteet? –sosiaalialan osaamiskeskukset – resurssit? –pth-yksiköt – resurssit? –korkeakoulut (yliopistot, amk:t) – lähinnä hankemuodossa? –konserniyhtiöt (esim. TScP) – lähinnä hankemuodossa? –ammattilaisten verkostot (terveyden edistäjät, johtavat lääkärit, johtavat hoitajat, sote-johtajat…) – otona –muut toimijat, kuten AVI, maakuntaliitot, järjestöt… –Käynnissä olevat, eri rahoituksilla toimivat, kehittämishankkeet –ostopalvelutahot THL, TTL, konsulttifirmat  Keneen pitäisi olla yhteydessä?  Koordinoiko joku tätä kokonaisuutta tänään, entä huomenna?

7 Muuttuva sote-maailma ja kehittäminen  Tulevaisuuden sote-kehittäminen vielä koko lailla auki –Sote-alue vastaa kehittämisen koordinoinnista, tuesta ja osaamisen vahvistamisesta sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi se päättää yhtenäisestä kehittämisrakenteesta alueellaan.  Olisivatko sote-aluetasoiset TAI tuotanto-organisaatiotasoiset kehittämistoimistot yksi ratkaisu kehittämistoiminnan tueksi ja koordinointia varten? –Yhteinen kehittämisen malli –Salkunhallinta – tiedolla johtaminen –Projekti- ja muun kehittämistoiminnan tuki (projektimainen työ, rahoitus, tuotteistaminen, seuranta ja arviointi…)

8 Kehittäjän anatomia eli millaisia osaajia tarvitaan? Inhimillinen vuorovaikutus  Ihmisten välinen kanssakäyminen (sosiaalisuus, kuuntelemisen taito, verkostot, ”narulla työntäminen”)  Itsetuntemus  Empaattisuus  Tasapaino  Innostus ja innostaminen  Visionäärisyys, suunnan näyttäminen, vakuuttavuus  Pitkäjänteisyys, sitoutuminen, ”lehmän hermot” Asioiden hallinta  Tiedot ja taidot (substanssiymmärrys, kokonaisuuksien hahmotus, riippuvuuksien tunnistaminen, projektinhallinta, viestintä, taloushallinto, seuranta ja arviointi, raportointi…)  Tekninen osaaminen (työvälineet, menetelmät)  Systemaattisuus, suunnitelmallisuus, analyyttisyys  Loogisuus ja johdonmukaisuus

9 Kehittämisprosessin kolme tehtäväkokonaisuutta eli ”Innokylän systeeminen innovaatiomalli” IDEOIKEHITÄTOTEUTA YLEISTÄ TOIMINTAMALLIKSI, MARKKINOI, VAKUUTA TOIMIJAT Ymmärrä tarpeet Rekrytoi oikeat toimijat ja kumppanit Hyödynnä valmiita ratkaisuja, tuota uusia ideoita Aseta kehittämis- tavoitteet Kehitä ja jalosta ratkaisuja Sovita ympäristöön: näkökulmat, toimijat, tehtävät, resurssit… Vie käytäntöön, kokeile ja testaa ratkaisua Arvioi toteutusta ja syntyviä muutoksia Tee päätös käyttöönotosta ONGELMA Oikeat toimijat, ideat ja tavoitteet Ympäris- töön sovitettu ratkaisu RATKAISU (Lähde: mukaillen Pohjola & Koivisto 2013)

10 Kiitos – kysymyksiä? Lisätietoa: www.stm.fi/kaste www.turku.fi/kaste Mikko Pakarinen 050 5590 187 mikko.pakarinen@turku.fi