1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä

Esitys aiheesta: "1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä"— Esityksen transkriptio:

1 1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä
Työvoimatase 2011 1 000 henkilöä, osuudet koko väestöstä Suomen koko väestö 5 401 15–74-vuotias väestö % 15–64-vuotiaat 3 539 66 % Alle 15-v. Yli 74-v. 65–74-v Työvoima Työvoimaan kuulumattomat 1 377 Työlliset yht % -15–64-vuotiaat % -65–74-vuotiaat ,9 % Työttömät 209 Taloudellinen huoltosuhde: väestö (5 401)–työlliset (2 474) työlliset (2 474) =118 Palkansaajat 2 143 Yrittäjät 319 Väestöllinen huoltosuhde: alle 15-v.(889)+65–74-v.(520)+yli 75-v.(444) 15–64-v. (3 539) =52,4 Maa-, metsä- ja kaivosteoll. 110 Teoll. ja rak. toim. 560 Palvelut 1 804 Työllisyysaste: 15–64-v. työlliset (2 428) 15–64-v. väestö (3 539) =68,6 Työttömyysaste: työttömät (209) työvoima (2 682) =7,8 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilasto, Väestörakennetilasto

2 Palkansaajat sosioekonomisen aseman mukaan, %
1 652 1 809 2 116 2 016 2 150 Työlliset palkansaajat, 1000 henkilöä Osuudet laskettu palkansaajien yhteismäärästä, jossa ei ole mukana ko. ryhmiin kuulumattomia Lähde: Tilastokeskus; Väestölaskenta (1970 ja 1980) ja työvoimatilastot

3 Perustietoa akavalaisista 2010–2012
GRAAFIN SANOMA: Lähde: AKAVA TMT06; työantajan ja sukupuolen osalta AKAVAn jäsenjärjestöjen ilmoitukset jäsenmääräilmoitusten yhteydessä Työnantaja ja sukupuoli päivittyvät 3/2008, muilta osin kunhan tietoja saadaan eri rekistereistä

4 Akavan jäsenjärjestöt 1.4.2012 ja niiden jäsenmäärät 1.1.2012

5 Akavan jäsenmäärän kehitys 1970–2012
Suomen Terveydenhoitaja liitto STHL liittyi Akavaan

6 Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 1907–2012
TVK SAJ Keskusjärjestöjen jäsenmäärissä on mukana työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja vapaajäsenet Lähde: Palkansaajakeskusjärjestöjen kustannustenjako

7 Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita)
Kokonaisansiot 2010 Kokonaisansioiden hajonnat 2010 (ilman tulospalkkioita) Desiili 10 2 420 Desiili 90 5 930 Akavalaiset 3 590 mediaani Kaikki palkansaajat 1 940 2 720 4 500 Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 050, naisten ja miesten euroa kuukaudessa vuonna 2010. Puolet akavalaisista ansaitsi euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili 10) alle ja joka kymmenes (desiili 90) yli euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto 2010

8 Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**
Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto),

9 Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012
Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, valtio GRAAFIN SANOMA: Lähde: TK; ansiotasoindeksi 3. nelj. Tuposeto Päivi, Freelance: C:\kuvat\anskeh\ati\sopliu Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto),

10 Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, kunta
GRAAFIN SANOMA: Lähde: TK; ansiotasoindeksi 3. nelj. Tuposeto Päivi, Freelance: C:\kuvat\anskeh\ati\sopliu Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto),

11 Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012
Ansioiden ja hintojen muutokset edellisestä vuodesta 1990–2012**, yksityinen GRAAFIN SANOMA: Lähde: TK; ansiotasoindeksi 3. nelj. Tuposeto Päivi, Freelance: C:\kuvat\anskeh\ati\sopliu Ansiot sis. kertaerät ja tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto),

12 Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100
Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 % verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92 %. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report

13 Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 100
Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 71 prosenttiin Länsi- Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 78 % toimihenkilöasemassa olevilla. Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 14=Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 50 Remuneration Planning Report

14 Veroaste Suomessa 1987–2014* VM:n ennuste Veroaste = kaikkien verojen osuus BKT:sta (Suomi: ml. pakolliset, lakisääteiset työeläkemaksut) Ei veronpalautuksia 1990 ja 1994, kahdet veronpalautukset 1993 ja 1995 *) Ennuste Lähde: Valtiovarainministeriö; Taloudellinen katsaus syksy 2012, syyskuu 2012

15 Veroaste eräissä maissa 2010
*) Tiedot vuodelta 2009 Lähteet: Eurostat; Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2012; Revenue Statistics : 2011 Edition, OECD.

16 Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011
A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a 05 25 50 75 95 Esimerkiksi 50 %:lla akavalaisista vuositulot ylittävät euroa Suomi Muut Länsi-Euroopan maat Kaikkien palkansaajien tulojakauma 05 25 50 75 95 GRAAFIN SANOMA: Päivitetty Eugen. Käytetty Veronmaksajien keskusliiton palkkavertailu, liitetaulukot. Keskiarvot painottamattomia keskiarvoja, Viro ei laskettu kummassakaan. Suomen luvut laskettu uudestaan Velmalla, pieni ero Veronmaksajien lukuun, koska minä lasken eläkemaksun painotettuna keskiarvona alle 53 ja yli 53 v. työntekijöiden maksuista, Veronmaksajilla ilmeisesti alle 53 v työntekijän maksu. Vuoden 2009 luvut hallituksen elokuun 2008 budjettiesityksen perusteella, kunnallisvero ja SOTU maksut 2008 tasolla Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana.           Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009

17 Palkansaajien tuloveroaste 4 720 e/kk ansaitsevilla 2011
Yhden hengen talous, vuositulo euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011

18 Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita 2012 tasossa
Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden %-yksikön muutoksen hinta, milj. euroa Kaikkien portaiden veroprosentin yhden %-yksikön muutoksen kustannus on 465 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 78 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 %) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 58 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto

19 Suhteelliset verot sekä veroluonteiset maksut 1990–2010 kunnallisverotettavasta tulosta
aiemmin sairausvakuutusmaksu 80000 mk ylittävältä kunnallisverotettavan tulon osalta

20 Veroluonteisia maksuja 1995–2010, % Pidätetään suoraan palkkatulosta, verovähennyskelpoisia
*) Työeläkemaksu alle 53-vuotiailta 4,5 %; 53 vuotta täyttäneiltä 5,7 %

21 Tuloveroasteet eräillä palkkatasoilla 1987–2010*
2,5*keskipalkka 1,5*keskiapalkka Keskipalkka 2/3*keskipalkka ½*keskipalkka Keskipalkat, e/kk Sairausvakuutuksen lisämaksun kanssa Ilman sairausvakuutuksen lisämaksua Lapseton, vain viranomaisvähennykset Lähteet: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksin keskiansiot, 2010 oma arvio

22 Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2010 Vuoden 2010 työttömien lukumäärät suluissa
(67 000) Perusaste Kaikki Keskiaste ( ) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste ( ) (35 000) (12 000) Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste GRAAFIN SANOMA: Vuoden 2010 lopulla oli työttömänä oli n korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4-5 %. Vuoden 1994 laman jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on alentunut nopeammin kuin koulutettujen Esimerkiksi ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutsasteen yhteenlaskettu työttmyysaste oli hieman alle 5 % vuonna 1994, lopulla 4 % 2010 lopussa oli työttömänä korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,6 %. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut –2010 1,1 %-yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 %-yksikköä. Lähde: Tilastokeskus; työvoimatilastot

23 Työttömät ilman lomautettuja
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne

24 Työttömien määrän muutos 2001–2012
Syyskuusta 2001 syyskuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi henkilöllä, 18 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi henkilöllä, koulutusasteen mukaan 61–101 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne

25 Työttömät tutkinnoittain syyskuussa 2012
kk=korkeakoulututkinto Ilman lomautettuja, tilanne Lähde Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

26 Työttömyysarvio tutkinnoittain syyskuussa 2011 ja 2012
Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

27 Työttömyysarvio tutkinnoittain syyskuussa 2012
Kuva laskennnassa jakajan oleva työvoima päivitetään kerran vuodessa tilastokeskuksesta erillistilauksena tulevasta (tulee automaattisesti tammi-he lmikuun vaihteessa/tiina kivilahti/H2670, TK ) taulukosta Kuvapohja excel S:\talpolyk\työttömyystilatot\kuvia\kuvat_työtön_päivi Kk-tutk.=korkeakoulututkinto Kausitasoitus Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto; Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

28 15–64-vuotiaan väestön työllisyysaste koulutuksen mukaan 31.12.2010, %
Koulutusaste: *) Tutkinnon suorittanut väestö Lähteet: Tilastokeskus (työssäkäyntitilasto, tutkintorekisteri)

29 Työttömien määrän kehitys 2007–2012 iän mukaan
Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 25–34 -vuotiaiden ikäryhmään. Työttömyyden lisääntyminen on ollut voimakkainta 60–64 -vuotiaiden ikäryhmässä. Tilanne elokuussa 2012; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

30 Kesto keskimäärin, viikkoa
Työttömyyden kesto Kesto keskimäärin, viikkoa Työttömien lukumäärä 35 25 986 39 24 367 42 25 626 207009 44 191210 49 190400 Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa Korkeasti koulutetuista n oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa 2012. Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

31 Työttömyyden kesto sukupuolen mukaan
Kesto keskim. vkoa Työttömien lkm. 41 12 953 30 13 033 46 12 075 32 12 292 49 12 539 35 13 087 39 37 84 549 44 42 78 886 12539 48 13087 Korkeasti koulutetut* Muut kuin korkeasti koulutetut *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

32 Kansantaloudellisia ennusteita 2012–2014**

33 BKT:n määrän muutos Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste
Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012

34 Työttömyysaste Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste
Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012

35 Työllisyysaste Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste
Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012

36 Inflaatio Valtiovarain- ministeriön ennuste *) Ennuste
Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012

37 Ansiotason muutos Valtiovarain- ministeriön ennuste
*) Ennakko, ** ennuste Lähde: VM; Taloudellinen katsaus syyskuu 2012

38 Yliopistojen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 1985-2011
GRAAFIN SANOMA: Yliopistoissa suoritettujen tutkintojen määrä kasvaa vuosittain. Aloittaneiden ja valmistuneiden määrän erotus ei kerro suoraan opintojen keskeyttäneiden määrää, mutta siitä voi päätellä, että keskeyttäneitä on liikaa. Olisiko sisään otettujen määrää supistettava ja koulutuksen laatua parannettava. Lähde: TK/Tilastolliset vuosikirjat, Oppilaitostilastot, ja nettisivut Päivi, Päivitys kesällä 2009 Freelance: C:\kuvat\koulutus\tutkinno Excel: C:\wr1\koulutus\kotahaku021007 Siirtymäkaudet kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään päättyivät vuosina 2008 ja 2010. Lähde: Opetushallinnon ylläpitämät Vipunen- ja KOTA -tietokannat

39 Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot 1985–2011 Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot GRAAFIN SANOMA: Myös ammattikorkeakouluissa opintojen aloittaneiden ja valmistuneiden määrästä voi päätellä, että keskeyttäneitä on paljon. Onko pääsyvaatimukset liian helppoja. Opiskelupaikkoja vähentämällä voisi lisätä laadullisia resursseja. Opiskelijoiden tulee olla motivoituneita alastaan. Lähde: TK/Tilastolliset vuosikirjat, Oppilaitostilastot, ja nettisivut Päivi, Päivitys kesä 2009 Freelance: C:\kuvat\koulutus\tutkinno Excel: C:\wr1\koulutus\kotahaku021007 Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilasto; Opetusministeriön AMKOTA-tietokanta

40 Ammattikorkeakouluissa suoritetut tutkinnot koulutusaloittain 2011
Osuus suoritetuista tutkinnoista, % 33 24 20 9 7 3 1 Yhteensä tutkintoa Suoritettuja tutkintoja Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (1 521) eivät ole mukana. Lähde: Tilastokeskus koulutustilastot

41

42 25–64-vuotias väestö koulutusasteen mukaan 1975–2010
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 25–64-vuotiailla on kasvanut Suomessa 35 vuodessa 23 %-yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus

43

44 Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään
Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö GRAAFIN SANOMA: Päivi päivittänyt Kota ja amk-kota tietokannoista Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 70 % vuosina 1985–2009. Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät

45 Työikäisten koulutustaso ikäryhmittäin 2010
Lähde: Tilastokeskus, koulutustilastot

46 Koulutusmenot opiskelijaa kohden Suomessa ja OECD-maissa 2009
sisältää tutkimuksen & kehityksen GRAAFIN SANOMA: tutkimus & kehitys ei mukana Ostovoimakorjatut luvut Lähde: OECD Education at a Glance 2012

47 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa 2010
25–64-vuotiaat 25–34-vuotiaat 55–64-vuotiaat 39 % 25–34-vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa (57%). Lähde: OECD, Education at a Glance 2012

48 Akavalaisten viikkotyöaika 2011, tuntia
Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Mukana palkalliset ja palkattomat ylityöt. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

49 Ylitöiden tekeminen 2011 Akavalaiset Kaikki palkansaajat
Tehdyt ylityötunnit/ viikko 7,0 7,7 6,2 6,7 7,5 7,3 6,0 8,9 Akavalaiset Työnantaja Kaikki palkansaajat Sosioekonominen asema GRAAFIN SANOMA: Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ylityökorvaus joko rahana tai vapaa-aikana; Ylityötunnit niillä, jotka olivat tehneet ylitöitä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011

50 Ansiotyön tekeminen kotona 2011
Etätöitä tehneet, 1000 henkilöä 366 220 200 114 166 106 Palkansaajien kotona tekemä ansiotyö (päätyössä) 4 edeltävän viikon aikana Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011

51 Kotona ansiotöitä tehneet korkeasti koulutetut palkansaajat 2011
1000 henkilöä 220 52 79 67 16 33 4 18 10 0,4 62 5 6 48 2 124 43 54 9 14 Palkansaajien kotona tekemä ansiotyö (päätyössä) 4 edeltävän viikon aikana Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto 2011

52 Määräaikaisuus 2011 Vuonna 2011 43 000 akavalaista oli määräaikaisissa
Arvio määräaikaisten määrästä, henkilöä 247 43 32 12 25 15 3 4 22 1 14 17 13 19 6 2 Kaikki palkansaajat Akavalaiset Ikäryhmä Vuonna 2011 akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 79 % ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 %:lla vuoden tai alle vuoden, 35 %:lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 %:lla yli kolme vuotta. Koulutusaste Työnantaja Ammattiryhmä GRAAFIN SANOMA: Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto

53

54 Akavalaisten suunnittelema eläkeikä
Yli 70 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 63-vuotiaaksi. Vuoden 2005 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa 2010

55 Naisten osuudet palkansaajista sosioekonomisen aseman mukaan, %
2000 2009 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot 2000 ja 2009

56 Naisten osuudet työvoimasta koulutusasteen mukaan, %
1999 2009 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatilastot 1999 ja 2009

57 Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012
GRAAFIN SANOMA: Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin Heistä reilu kolmannes on naisia. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2010 aineisto

58 Akavalaisten yrittäjäksi ryhtymisen kannusteet 2010, %
Vastaajien määrä: 1 188 Lähde: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa. Selvitys Akavan jäsenistössä 2010.

59 Yrittäjien työtyytyväisyys, %
Vastaajien lkm 2 062 1 190 2 052 1 183 2 053 1 187 1 179 Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin Saan työstäni todellista tyydytystä Olen usein kyllästynyt työhöni Lähde: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa. Selvitys Akavan jäsenistössä 2010.