Harvinaista työniloa (3/2015 – 3/2016)  Hankkeen tarkoituksena on edistää työelämässä olevien yli 40-vuotiaiden harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin.

Esitys aiheesta: "Harvinaista työniloa (3/2015 – 3/2016)  Hankkeen tarkoituksena on edistää työelämässä olevien yli 40-vuotiaiden harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin."— Esityksen transkriptio:

1

2 Harvinaista työniloa (3/2015 – 3/2016)  Hankkeen tarkoituksena on edistää työelämässä olevien yli 40-vuotiaiden harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien työhyvinvointia ja työssä jaksamista.  Hankkeessa mukana Tampereen Hengitysyhdistys, Tampereen Reumayhdistys ja Suomen Marfan-yhdistys sekä taustajärjestöt Hengitysliitto ry, Invalidiliitto ry, Suomen Reumaliitto ry.  Hanketta rahoittaa Savonlinnan kansanterveyssäätiö.

3 Hankkeen lähtökohdat  Hankkeen taustajärjestöissä on tehty harvinaistyötä jo 20 vuotta.  Hankkeen idea on lähtenyt harvinaisilta itseltään.  Moni työelämässä oleva ja harvinaista sairautta sairastava kokee työssäkäynnin melko raskaaksi.

4 Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on 1. kartoittaa harvinaisuuden aiheuttamia työssä selviytymisen tai jaksamisen haasteita ja etsiä niihin ratkaisumalleja. » Muodostamme 20 hengen pilottiryhmän harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvista henkilöistä. » Järjestämme pilottiryhmälle kuntoutustarpeiden perusteella avomuotoisia yksilö- ja ryhmäpalveluja. » Ohjaamme pilottiryhmää omien voimavarojen tunnistamiseen ja itsehoitoon.

5 Hankkeen tavoitteet 2. tuottaa tietoa työterveyshuoltoihin ja työpaikoille harvinaisuuden erityispiirteistä ja työkykyä tukevista toimintatavoista. » Laadimme pilottiryhmän kanssa tietopaketin harvinaisten sairauksien aiheuttamista haasteista työelämässä sekä ratkaisuehdotuksista työssäolon tukemiseksi. » Järjestämme työntekijän suostumuksella, työnantajan ja työterveyshuollon yhteisen kolmikantapalaverin, jossa voidaan sopia tarvittavista työkykyä tukevista toimenpiteistä ja seurannasta.

6 Hankkeen arviointi  Hankkeen etenemistä ohjaa johtoryhmä (10 henkilöä) ja työvaliokunta  Vaikuttavuuden mittareina käytetään GAS-menetelmää, WHOQOL-BREF -elämänlaatumittaria ja työkykyindeksiä.

7 Hankkeen kohderyhmä  Huhtikuussa hankkeeessa muodostettiin 15 hengen pilottiryhmä harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvista henkilöistä.  Pilottiryhmään kuuluvan henkilön oli täytettävä harvinaismääritelmä (EU). → EU:n kansanterveys- ja tutkimusohjelmissa harvinaisiksi sairauksiksi katsotaan sairaudet, joiden esiintyvyys on alhainen, 1-5/10000 asukasta EU:n jäsenvaltioissa. → Arviolta yli 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma.

8  Pilottiryhmän jäsenet ovat 42-58 -vuotiaita. Ryhmässä on yksi mies ja 14 naista.  Pilottiryhmän jäsenet työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla, hallinnollisissa tehtävissä, myynnin alalla sekä rakennus- ja teknisellä alalla. → 5 heistä työskentelee osa-aikaisesti, 7 työskentelee kokoaikaisesti, yksi on työttömänä, yksi opiskelee, yksi on sairauslomalla  Ryhmässä on henkilöitä, joilla on mm. reumasairaus, neurologinen sairaus, hengityssairaus, sydänsairaus. Hankkeen kohderyhmä

9 Hankkeen toiminnan sisältö  Ryhmätoimintaa noin kaksi kertaa kuukaudessa pilottiryhmän tarpeen ja odotusten mukaan.  Yhteensä 16 ryhmätapaamista.  Toiminnan ohjaajina ulkopuoliset asiantuntijat.  Ryhmätoiminnan aiheet: mm. psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä luentoja ja pienryhmätyöskentelyä, kuntotestejä, omien voimavarojen aktivointia eri menetelmin, työhyvinvointi- ja kuntoutuspalveluja ja erilaisia liikuntalajeja → voimavarojen ja itsehoidon tukeminen  Yksilöhaastattelut n. 3 kertaa/henkilö – Vaikuttavuuden arviointi, toiminnan suunnittelu, tietopaketin koostaminen, kolmikantapalaverit

10 Millaisia työssä jaksamisen haasteita ilmeni?  Haasteet liittyvät sekä terveyteen ja toimintakykyyn että työn kuormitukseen.  Tulosten siltaaminen ICF-luokitukseen. ICF - Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (WHO, 2001). – Edustaa biopsykososiaalista, kokonaisvaltaista näkökulmaa toimintakyvyn kuvaamisessa. – Esim. rytmihäiriöt, ICF-koodi = sydäntoiminnot b410 uupumus, ICF-koodi = väsyvyys b4552 heikko työergonomia, ICF-koodi = e1350 työssä käytettävät yleistuotteet ja teknologiat

11 1. Yksilön terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat: - Fyysiset ongelmat: erilaiset fyysiset oireet, kuten hermokipu (b280), rytmihäiriöt (b410), herkkä hengästyminen (b440), yskä (b450) - Psyykkiset ongelmat: mm. uupumus (b4552), keskittymisvaikeudet (b140), unihäiriöt (b134), alentunut rasituksen ja stressin sietokyky (b455, d240), mielialan vaihtelu (b152) - Sosiaaliset ongelmat: mm. yhteydenpito ystäviin vähentynyt (d7500), harrastaminen vapaa-ajalla vähentynyt (d9204), vertaistuki vähäistä (d750), sairauden hoito ja seuranta (e5800) Millaisia työssä jaksamisen haasteita ilmeni?

12 2. Työn kuormitukseen liittyvät ongelmat (tehtävät, työaika, ympäristö) - Fyysinen kuormitus: matkustaminen (d470), liikkuminen ulkona (d460), nostaminen ja kantaminen (d430), pitkäaikainen istuminen (d415), haitallinen työympäristö, kuten sisäilmaongelmat (e2600), kokoaikatyö (d8502). - Psykososiaalinen kuormitus: mm. sairauspoissaolot harmittavat (b152), työyhteisöön liittyvät ongelmat, kuten ennakkoluulot ja asenteet (e425, e430), työn hallinnan puute (d230).

13 Ratkaisukeinoja työssä jaksamisen ongelmiin: GAS-tavoitteet  Yksilön työ- ja toimintakykyyn sekä terveyteen liittyvät tavoitteet pitävät sisällään: 1. liikunnan harrastaminen esim. säännöllinen kävely, uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen (d570, d920) 2. itsehoito: ravinto, lepo, liikuntaneuvonta (d570) 3. psyykkisten voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen esim. uudet keinot tai voimavarat henkisen jaksamisen tukemiseksi, keinot stressin ja kivun hallintaan (d240) 4. työssä jaksamisen tukikeinot ja palvelut: esim. ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus (e590) Työhön ja työympäristöön liittyvät tavoitteet sisältävät: 1. työn hallinnan parantaminen esim. työajan rajaaminen (d230) 2. ammatillinen osaaminen: täydennyskoulutusvaihtoehdot, työnhaku (d825, d845) 3. ergonomia esim. sähköpöydän hankinta (e135)

14

15 Vaikuttavuuden arviointi  GAS-tavoitteiden saavuttamisesta tietoa loppumittauksissa.  Osa tavoitteista on saavutettu, osa kaipaa yksilöllisempää ohjausta ja tukea.  Osalla työhyvinvointi jo kohentunut, osa ei nähnyt vielä hankkeella vaikutusta työssä jaksamiseen.  Heterogeeninen ryhmä: terveydentilasta ja työtilanteesta riippuen erilaisia odotuksia ja tavoitteita  Elämänlaatumittarin ja työkykyindeksin alkumittausten tulokset

16

17  Huono työkyky → työkyvyn palauttaminen  Kohtalainen työkyky → työkyvyn edistäminen  Hyvä työkyky → työkyvyn vahvistaminen

18 Vaikuttavuuden arviointi  Henkilökohtainen tietopaketti harvinaisesta sairaudesta ja työkykyä tukevista toimintatavoista.  Kolmikantapalavereja ei toteutettu. – Niitä ei nähty tarpeellisena tai ajankohtaisena.

19 Hankkeen jatko 4/2016 – 3/2017 Jatkohankkessa mm. 1. kartoitetaan työterveydessä ilmeneviä haasteita harvinaissairaiden kohdalla. 2. kehitetään ennaltaehkäiseviä työkykyä tukevia palveluja yhteistyössä työterveyden, potilasjärjestöjen ja harvinaissairaiden kesken (esim. tietopaketti). Taustalla: Hankkeessa on tullut esille se, ettei työterveyshuolloissa ole riittävästi tietoa harvinaisista sairauksista, niiden hoidosta sekä niiden kuormittavuudesta työhyvinvoinnille.

20 Pohdintaa ja arviointia  Fyysisten ja psyykkisten voimavarojen vahvistamiseen liittyvät tavoitteet keinona ehkäistä työkykyongelmia  Tietopaketti saanut johtoryhmässä ja kentältä positiivista palautetta. → Se helpottaa tiedon välittämistä, lisää tietoa ja ymmärrystä (harvinaiset, ammattilaiset: työterveys, sairaanhoito, kuntoutuksen palveluntuottajat ja työnantajat)

21 Kiitos! Lisätietoja: projektikoordinaattori Susanna Koski, susanna.koski@harvinaistatyoniloa.fi, puh. 041 364 9164

22 Tiivistelmä: Harvinaista työniloa -hankkeessa (3/2015 -3/2016) 1. on kartoitettu harvinaisuuden aiheuttamia työssä jaksamisen tai selviytymisen ongelmia. 2. on muodostettu 15 hengen pilottiryhmä harvinaissairaista. 3. on kehitetty kartoituksessa esiin tulleisiin ongelmiin yksilöllisiä työkykyä tukevia ratkaisukeinoja. 4. on toteutettu kartoituksen perusteella pilottiryhmälle ryhmä- ja yksilöpalveluja. 5. pilottiryhmä on ohjattu itsehoitoon ja vertaistukeen. 6. pilottiryhmän kanssa on laadittu yksilölliset tietopaketit harvinaisesta sairaudesta. 7. toteutetaan hankeseminaari harvinaissairaiden työhyvinvoinnin edistämiseksi. 8. hankkeesta on tiedotettu nettisivuilla, taustajärjestöjen lehdissä ja sosiaalisessa mediassa. 9. hanke mallinnetaan valtakunnallisesti ja tietoa jaetaan työterveyshuoltoihin.