Hyvinvointitiimit – I työpaja – Koosteet 4.-5.3.2010 M ARJA -L IISA N IINIKOSKI H YVINVOINTIHANKE – L APIN YLIOPISTO - YTK.

Esitys aiheesta: "Hyvinvointitiimit – I työpaja – Koosteet 4.-5.3.2010 M ARJA -L IISA N IINIKOSKI H YVINVOINTIHANKE – L APIN YLIOPISTO - YTK."— Esityksen transkriptio:

1 Hyvinvointitiimit – I työpaja – Koosteet 4.-5.3.2010 M ARJA -L IISA N IINIKOSKI H YVINVOINTIHANKE – L APIN YLIOPISTO - YTK

2 UlottuvuusMyönteiset asiatKielteiset asiat Asiakokonai- suuksien hallinta työaikaliukumat akateeminen vapaus opetuksessa ja tutkimuksessa, ajattelemisen ja ajatusten esittämisen vapaus mahdollisuus perehtyä asioihin, joista kiinnostunut, vaikuttaa yhteiskunnallisesti, kouluttautua oman mielenkiinnon mukaan mielenkiinto opiskelijoita kohtaan ja heiltä saatu myönteinen palaute onnistumisen kokemukset töiden määräaikaisuus, rahoituksen hakeminen projekteihin, pätkätöiden kirous, mahdottomuus saattaa töitä loppuun työmäärän lisääntyminen erityisesti rahoituksen hankintaan ja raportointiin käytettävän ajan myötä palautteen puute työhuonepula palkka, taloudellinen korvaus riittämätön Psyykkinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky vaihteleva työnkuva, joustavuus työtehtävissä aikaa keskustella vapaamuotoisesti työkavereiden kanssa, tarpeelliset tauot kausikiireet Sosiaalinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky kivat työkaverit, huumorintajuiset työkaverit byrokratian määrä, työprosessien yksinkertaistaminen ylitöiden sairaalloinen ihannointi (”jos teet normaalia työaikaa, olet luuseri porukassa”) Osallistuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hallitsemattomat muutokset (kauppatieteiden tdk:n perustaminen ja alasajo) uuden työntekijän perehdyttämisen puute, uusien työntekijöiden heittäminen oman onnen nojaan tiedon kulun puutteet (10 työryhmiä, niistä ei tiedoteta, kommentteja ei tule, tulosten hyödyntäminen on jäänyt miettimättä) muutosten johtaminen ylhäältä, todelliset mahdollisuudet vaikuttaa (palaveeraamisen ”näytelmä”, lisää vain työmäärää) ohjeistamisen epäjohdonmukaisuus: haasteita johdonmukaisen väylän löytämiselle järjestelmien hitaus ja toimimattomuus epätarkoituksenmukainen, kaksinkertainan työajan seuranta, jota ei ehkä tosiasiallisesti kontrolloida, järjestelmät eivät synkronissa keskenään, yksiköiden välillä erilaisia tapoja Hyvinvointitiimit – Ryhmä 2.

3 UlottuvuusMyönteiset asiatKielteiset asiat Asiakokonai- suuksien hallinta mahdollisuus kehittyä, tehdä itseään kiinnostavia asioita, mahdollisuus ja vapaus ajatella sekä tehdä luovaa työtä työn monipuolisuus työn arvostuksen kielteiset tai puutteelliset kokemukset Psyykkinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky työn ajallisen rytmittämisen vapaus työmäärä, jatkuvat uudet tehtävät: haasteet kehittymiselle ja syventymiselle, raapaisut pinnalta, miten jaksan olla aina kiinnostava? Sosiaalinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky toimivat pienyhteisöt, älykkäät ja ajattelevat ihmiset, jaettu arvomaailma, jaettu näkemys työorientaatiosta vertaisfiilisten jakaminen riippumatta oppiaineesta opiskelijoiden kanssa tapahtuva reflektointi lähiesimiehen panos (”ongelma laskeutuu ylhäältä alas”) ylimmän johdon ja tiedekuntatason vuorovaikutuksen toimivuus: onko johto tietoinen mitä työyhteisö ajattelee ja kokee, onko johto läsnä (arjen näkeminen ja kuuleminen), yhdessä oleminen puuttuu pitkäjänteisyyden puute, asenne- ja arvo-osaaminen puutteellista avoimuuden ja luottamuksen puute, vallan ja valtapelien toteutuminen, epäluuloisuutta työnjaon tarkoituksenmukaisuus: tekeekö ihmiset oikeita asioita autonomisten yksilöiden päälle rakentunutta yhteisöllisyyttä oppiaineissa tai yksiköissä, tiedekunnan yhteisöllisyys ohutta sisäänpäin kääntynyt tiedekunta (yksilön asema ulkopuolinen) fuusio uusi asia, fyysinen etäisyys, sisällöllinen etäisyys Osallistuminen ja syrjäytymisen ehkäisy tiedekunnan johto kuuntelee ja pyrkii olemaan läsnä ohjaus- ja kontrollitoimintojen vaihtelevuus kaikilla tasoilla, myös kansallisen ohjauksen tasolla ohjeiden sisällön ja käytännön vastaamattomuus tiedottamisen ja tiedostamisen taso, foorumeja yhteisen ymmärryksen luomiseen vähän opiskelijat unohdetaan kehittämisessä täysin näennäisvaikuttaminen: Missä ovat kehittämisehdotukset? Ne tehtiin jo. Onko väliä, että kerron. Vaikuttaako sanominen johonkin? Tapahtuuko sanomisten pohjalta jotakin? Seuraako sanomisista mitään? epäjohdonmukainen johtaminen, organisaation byrokraattisuus, sovelletut muutosjohtamisen mallit vastuu ja valta –jaon epäselvyys (kuka vastaa mistäkin) yliopistoreformin heijastuminen epävarmuutena, toimintaympäristön selkiytymättömyys ja tiedon saannin ongelmat toimintaympäristömuutoksista Hyvinvointitiimit – Ryhmä 3.

4 UlottuvuusMyönteiset asiatKielteiset asiat Asiakokonai- suuksien hallinta työn organisoinnin muodot (itseä palkitsevat tavat organisoida työtä) sekä aikataulullinen vapaus mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen työn sisältö: työn palkitsevuus, työtehtävien moninainen luonne, mahdollisuus muokata työn sisältöään oman kiinnostuksen kohteiden mukaan työn ja vapaa-ajan eron tekeminen ja yhteensovittaminen sekä tosiasialliset mahdollisuudet työn suunnitteluun (esim. kirjoittaminen) sirpaleinen työnkuva, moninaiset työtehtävät ja niistä johtuva riittämättömyyden tunne jatkuvat ulkoa tulevat järjestelmäuudistukset yms. hankkeiden koko ja vaativuus (hankevaatimusten kasvaminen) -> kokonaiskustannusmallin toimivuus (rahoituksen määrä ei sinänsä kasva) -> rahaa haetaan kaikkeen muuhun paitsi itse substanssin tekemiseen – hallinnon kasvava osuus tutkimusprojektien kuluista Psyykkinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky yksin tekemisen malli opetuksessa ja tutkimuksessa kestävyyden ja jaksamisen koetteleminen muutostilanteessa kyky ja valmiudet puuttua epätoivottaviin asioihin työyhteisössä sekä siitä johtuvan negatiivisen palautteen vastaanottaminen (tuki tdk:n ulkopuolelta ylemmältä johdolta puutteellista) työn moninaiset vaateet -> miten yksi ihminen voi tehdä kaikkea? työn määrän lisääntyminen ilman, että työtehtäviä samalla karsitaan rahoituksen hankinnan haastavuus Sosiaalinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky työkavereiden merkitys, palkitseva työyhteisö, sosiaalisten kontaktien tasavertaisuus ilon kuuleminen työpaikalla´: ”meillä nauretaan” opiskelijoiden merkitys (”helmet”, luovat, innostuneet opiskelijat) mahdollisuudet ja kyky ongelmatilanteiden ratkaisemiseen luottamuksen ja arvostuksen rakentuminen työryhmissä erilaiset työorientaatiot, moninaiset työnäkökulmat, erilaisten käytäntöjen yhteensovittamisen mahdollisuudet työ ei ole jakautunut tasaisesti (-> toimenkuvien ja työnkuvien joustavuus, joustomallit) konfliktitilanteet pienissä työyhteisöissä: mahdollisuudet ja osaaminen puuttua konfliktitilanteisiin -> vaikutukset työilmapiiriin johtaja on yksi joukostamme -> millaiset mahdollisuudet se luo johtamiselle ja ristiriitatilanteiden ratkaisemiselle Osallistuminen ja syrjäytymisen ehkäisy sanelupolitiikka (kollektiivisen tahdon muodostaminen -> kommentoidaan mutta onko merkitystä päätöksenteon kannalta) -> ennustettavuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen eriyttämisen – yhdistäminen – uudistaminen -> millaisesta kokonaisuudesta fuusiossa on kyse? Hyvinvointitiimit – Ryhmä 4.

5 UlottuvuusMyönteiset asiatKielteiset asiat Asiakokonai- suuksien hallinta kokemus oman työn merkityksestä motivoituneet opiskelijat mahdollisuus uuden oppimiseen, luovuuteen ja itsensä likoon laittamiseen, keskittyä laajoihin kokonaisuuksiin työn itsenäisyys, aikataulullinen vapaus ja autonomisuus, ajattelun vapaus työn sisältöalueen vastaavuus suhteessa omiin kiinnostuksen kohteisiin työn vaihtelevuus, vivahteikkuus, monipuolisuus, laaja-alaisen toimenkuvan tuomat mahdollisuudet epävarmuus tulevaisuudesta, työn jatkuvuudesta, työtehtävien sisällöstä (työtehtävien vellominen – mitä teen tai pitäisi tehdä?) työn sisällön vaatimukset opetuksen ja tutkimuksen jakamisen kesken työn itsenäisyydestä johtuva irrallisuuden ja heitteille jätön tunne, autonomian vastapainona yksinäisyys uhka autonomisuuden poisviemisestä mahdollisuus keskittyä laajoihin kokonaisuuksiin samalla myös uuvuttavaa puuttuu työn sisältöjen pohdinta opintopisteiden hakijoiden motivointi opetussisältöihin Psyykkinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky samojen ongelmien ja teemojen toistuminen: turhautumisen kokemukset, koska mikään ei muutu opiskelijan lusmuilun tuottama väsymys (suoritetaanko vain opintopisteitä), opintosisältöjen jatkuva helpottaminen, työhön paneutumisesta huolimatta kaikkien kiinnostusta vaikea saavuttaa riittämättömyyden ja kyvyttömyyden tunne, ei oikeutta erinomaisuuden suoritukseen (nyt riittää hyvä suoritus) syyllistävät äänensävyt perusopetuksen osalta työnantajalähtöisyys yliopistossa, ei enää työelämälähtöisyyttä tai yhteiskuntatyölähtöisyyttä uusi työ vaatii paljon paneutumista, uusien käytäntöjen opettelu jännite sisäisen motivaation ja toimintaympäristötekijöiden kesken (kyynistyminen) Sosiaalinen kuormitus- kestävyys ja palautumiskyky työkaverit ja heidän tuki: mielettömät tyypit, mukavat ihmiset (virkistävä voimavara), henkisesti valppaat ja fiksut työtoverit fuusion mielekkyys, positiivisuus – YTK:n ilmapiiri positiivisesti virittynyt työyhteisö, myönteinen työskentelyilmapiiri tiedekunnan hallinto luo hyvät puitteet kaikki haluaa tehdä parhaansa yhteisen innostuksen puute ja tekeminen mahdollisimman vähällä: yksilön pärjääminen korostuu ei niinkään yhteisön pärjääminen, harvoja ilon kokemuksia yhteisestä työn tekemisestä yhteisten foorumien vähäisyys esim. opetuksen kehittämiseen, omien opetuskokemuksien vaihtamiseen, uusien mallien löytämiseen epävarmuus kaaoksena, sekasortona, vastuun kantajien puute, luikertelu negatiivisista asioista pois (taannuttaa myös omaa työintoa ja –motivaatiota) Osallistuminen ja syrjäytymisen ehkäisy vaikuttamismahdollisuudet, tulen kuulluksi perehdytyksen puute: miten orientoidun uutena työntekijänä työhön vaatimusten ja palkkioiden välisen suhteen epäselvyys (ei välttämättä takaa edes työpaikkaa) kuullaanko mielipidettäni, otetaanko se huomioon yhteisöllisyyden suhde yksilöön (yksilön merkityksen horjuminen yhteisön kannalta) ”anarkiamuotojen” syntyminen Hyvinvointitiimit – Ryhmä 5.