Vapaaehtoistoiminnan esteet ja ongelmakohdat – julkisyhteisön näkökulma Norminpurku vapaaehtoistyön kannusteissa ja kulukorvauksissa -seminaari Kansalaisinfo.

Esitys aiheesta: "Vapaaehtoistoiminnan esteet ja ongelmakohdat – julkisyhteisön näkökulma Norminpurku vapaaehtoistyön kannusteissa ja kulukorvauksissa -seminaari Kansalaisinfo."— Esityksen transkriptio:

1 Vapaaehtoistoiminnan esteet ja ongelmakohdat – julkisyhteisön näkökulma Norminpurku vapaaehtoistyön kannusteissa ja kulukorvauksissa -seminaari Kansalaisinfo 1.6.2016 Luontopalvelut, Metsähallitus Erikoissuunnittelija Eveliina Nygren 1 Kuva: Tapani Mikkola.

2 Mikä Metsähallitus?  valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä  liiketoimintaa metsätalous (osakeyhtiö keväästä 2016 alkaen), puuntaimien ja siementen tuotanto sekä kiinteistökauppa  Hallinnassa yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, lähes 1/3 Suomen pinta-alasta 2

3 Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa arvokkainta suomalaista luontoa  Metsähallituksen luontopalvelut on yksikkö, joka hoitaa Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä:  Luonnonsuojelua  Retkeilypalveluita  Riistamaiden ja kalavesien hoitoa  Lupa-asioita.  Luontopalvelut hoitaa suojelualueita, ylläpitää maksuttomia retkeilypalveluita sekä myy metsästys-, kalastus- ja maastoliikennelupia.  Hoidossamme on:  39 kansallispuistoa  6 valtion retkeilyaluetta,  19 luonnonpuistoa  12 Lapin erämaa-aluetta  Lähes 3000 muuta suojelualuetta  Kulttuuriperintökohteita n. 350 lailla suojeltua rakennusta, n. 2000 muinaisjäännöstä. 3

4 Vapaaehtoistoiminnan määrä upeimman luonnon hyväksi  Luontoon liittyvä vapaaehtoistoiminta kiinnostaa ja lisää myös omistajuutta kohteita kohtaan.  Yli 3300 vapaaehtoista vuosittain suojelualueilla.  53 000 tuntia eli 28 henkilötyövuotta vapaaehtoistoimintaa vuonna 2015.  Noin puolet vapaaehtoistoiminnan muodoista järjestöyhteistyön tulos.  Organisoinnissa mukana useita työntekijöitämme noin 3,6 henkilötyövuoden verran - laadukas vapaaehtoistoiminta vaatii organisointityötä onnistuakseen.  Hyvinvointiarvo sekä hoidettujen hehtaarien ja lajien määrä mittaamaton.  Vapaaehtoiset korvaamaton apua suojelualueiden hoidossa ja lajisuojelutyössä, josta heille kuuluu iso kiitos. 4 Kuva: Eveliina Nygren.

5 Vapaaehtoistoiminnan erilaiset muodot suojelualueilla  Lajisuojelun asiantuntijavapaaehtoiset  Eräpuolen pienpetopyytäjät ja riistakolmiolaskijat  Kansainväliset vapaaehtoiset  Kansallispuistokummit  Kummikohteet yhdistyksille  Talkoopäivät, -viikonloput ja -viikot  Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta  Monenlainen yhteistyö erilaisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa.  Käy kurkkaamassa www.luontoon.fi/vapaaehtoistoiminta. www.luontoon.fi/vapaaehtoistoiminta © 2013 Eräluvat5

6 Hyvä esimerkki, että vapaaehtoistoiminnan merkitys lajisuojelua laajempi – suojelutyön tunnettuus ja hyväksyttävyys lisääntyy. Uhanalaisen Saimaannorpan pesälaskennat ja apukinosjoukot. Vuosittain mukana yli 120 vapaaehtoista. Vapaaehtoistehtävät kausiluonteisia, pituus vaihtelee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Vapaaehtoisille maksetaan kulukorvauksina tehtävän aiheuttamat matkakulut. Vapaaehtoistehtävä täysin vastikkeeton. Case 1. Vapaaehtoiset Saimaannorpan pesätarkastajina 6 Kuva: Jouni Koskela.

7 Case 2. Vapaaehtoiset petolintujen suojelussa 7 Maakotkan, merikotkan, muuttohaukan ja tunturihaukan pesätarkastukset. Lähes 50 vapaaehtoista vuosittain apunamme. Vapaaehtoinen käyttää 1-46 päivän väliltä aikaa vuodessa tehtävään. Vapaaehtoiset pitkälti vuosikausia mukana olleita konkareita, joiden kautta tulee aika-ajoin myös uusia mukaan. Vapaaehtoisille maksetaan kulukorvauksina tehtävän aiheuttamat matkakulut. Koulutus ja perehdytys tarpeen mukaan sekä aktiivinen yhteydenpito vapaaehtoisiin. Vapaaehtoistehtävä täysin vastikkeeton. Raportti vuosittain pesinnästä http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1880 http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1880 Kuva: Petri Piisilä.

8  Vapaaehtoisille maksettavien matka- ja kulukorvausten verovapaudessa on ollut epäselvyyttä, jota olemme selvittäneet vuodesta 2014 lähtien.  Ennen vuotta 2014 vapaaehtoistemme kulukorvaukset on aina käsitetty verottomana tulona tai ainakaan tiedossamme ei ole epäselviä tapauksia.  Vuosina 2014-2015 eräissä tiedossa olevissa tapauksissa verohallinto on pyytänyt vapaaehtoisilta selvitystä kulukorvauksista heidän lopullista verotustaan varten.  Muutamissa tapauksissa kulukorvauksia ei ole verotettu lopullisessa henkilöverotuksessa, toisissa taas kulukorvaukset on tulkittu vapaaehtoiselle veronalaiseksi tuloksi.  Eräissä tapauksissa vapaaehtoiselle on määrätty jälkikäteen matkakustannusten korvauksista lisävero 60 % :n mukaan pidätettynä.  Verotuskäytäntö ei ole siten ole yhdenmukainen. Vapaaehtoisten verotuksessa epäselvyyksiä © 2013 Eräluvat8

9  Muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen vapaaehtoisille maksamien korvausten osalta ei ole olemassa lainsäädäntöä (Valtiovarainministeriön raportti 39/2015).  Nykykäytännön mukaan vapaaehtoiset ovat vapaaehtoistoiminnan organisoijasta riippuvassa eriarvoisessa asemassa kulukorvauksia verotettaessa.  Epäselvyyksistä johtuen jotkut vapaaehtoiset ovat jättäytyneet toiminnasta pois. Käytäntö estää kulukorvausten verotuksen selkiyttämisen, koska muissa kuin virallisen tulkinnan mukaan yleishyödyllisissä yhteisöissä toimii tuhansia vapaaehtoisia (seurakunnat, kunnat, valtion alaiset julkisyhteisöt).  Ovatko julkishallinnon vapaaehtoisten kulukorvaukset vapaaehtoiselle veronalaista tuloa?  Miten julkishallinnon organisaatioiden tulisi ohjeistaa vapaaehtoisiaan kulukorvausten verotuksen huomioinnissa?  Tuleeko verottajan tulkinnan mukana myös epävirallinen tulkinta siitä, mitkä organisaatiot saavat organisoida vapaaehtoistoimintaa? Pohdintaa vapaaehtoisten verotusta koskien © 2013 Eräluvat9

10  CIMOn kautta tulee Suomeen vuosittain vapaaehtoisia European Voluntary Servicen kautta.  Koska EVS –taskurahan verotusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole, veroviranomaisten käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain ja asiaa käsittelevästä verotoimistosta riippuen huomattavasti. Osassa tapauksista EVS:n taskuraha katsotaan verotettavaksi tuloksi vapaaehtoiselle.  EVS sääntöjen mukaan vapaaehtoispalvelu ei saa maksaa nuorelle mitään eli vastaanottava organisaatio maksamaan nuoren verot.  Vero- ja sosiaaliturvakustannukset vuositasolla 1700 – 2000 euroa per EVS-jakso, mikä 20 % myönnetystä tuesta.  Verotuksen synnyttämät kustannukset estävät pienten järjestöjen osallistumisen ohjelmaan. Kustannusten vuoksi moni organisaatio on luopunut vapaaehtoisten vastaanottamisesta. European Voluntery Service vapaaehtoiset Suomessa ja taskurahan verotus © 2013 Eräluvat10

11 Kysymyksiä? Lisätietoja suojelualueiden vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista: www.luontoon.fi/vapaaehtoistoiminta Voit myös ottaa yhteyttä: Erikoissuunnittelija Eveliina Nygren, p. 040 759 6057, eveliina.nygren@metsa.fi Kiitos! © 2013 Eräluvat11 Kuva: Teemu Uotila.