Kainuun hallintokokeilu aluehallinnollisena prosessina Saamelaiskäräjät Inari 17.4.2008 Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi.

Esitys aiheesta: "Kainuun hallintokokeilu aluehallinnollisena prosessina Saamelaiskäräjät Inari 17.4.2008 Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi."— Esityksen transkriptio:

1

2 Kainuun hallintokokeilu aluehallinnollisena prosessina Saamelaiskäräjät Inari 17.4.2008 Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi

3 Väestö 31.12.2006 HYRYNSALMI 3 015 2,2 KAJAANI 35 454 26,3 KUHMO 10 082 2,0 PALTAMO 4 095 3,8 PUOLANKA 3 340 1,4 RISTIJÄRVI 1 605 1,9 SOTKAMO 10 728 3,7 SUOMUSSALMI 9 849 2,1 VAALA 3 615 3,1 VUOLIJOKI 2 590 4,1 KAINUU 84 373 4,2 OULUN LÄÄNI 465 094 8,0 KOKO MAA5 255 580 17,0 asukkaita as/maa-km2

4 Lähtökohtana pääministeri Paavo Lipposen siniset ajatukset Kajaanissa 2001 ja vanha unelma demokraattisesta aluehallinnosta eli maakuntahallinnosta Selvitysmies Juhani Perttusen esitys 2002 Kuntien lausunnot elo/syyskuu 2002 Vaalan kunnan selkeä ei = on kokeilusta peruspalvelujen osalta poissa = mukana ”Kainuun liitossa” LAKI Kainuun hallintokokeilusta 1.6.2003 Kainuun hallintokokeilu 2005 -2012

5

6 Maakunnan tehtävät ( 4§): maakunnan suunnittelu alueiden kehittäminen terveydenhuolto* sosiaalihuolto pl. lasten päivähoito* keskiasteen koulutus = lukiot ja ammattikoulut maakunnan yleinen elinkeinopolitiikka yhteistyö maakunnan muiden kehittäjien kanssa maakunnan etujen valvonta maakuntaan tulevan valtion rahan käytön ohjaus * laki + kuntien päätökset LAKI Kainuun hallintokokeilusta säädöskokoelma 2003 n:o343

7 Valmistelu Valmisteluun valtiolta 1 000 000 euroa pääsihteeri (Hannu Leskinen) 1,5 projektipäällikköä (½ Esa Toivonen ja Marita Pikkarainen) loput seurantaan/SM:n käyttöön Valmistelun pohjana kumppanuussopimus Valmistelussa mukana yli 500 ihmistä Kaikki oman viran tai toimen ohella Kolmannen sektorin ja/tai ay – järjestöjen edustus jokaisessa työryhmässä

8 VALMISTELURYHMÄ -asiantuntijaryhmä - sosiaalipartnereiden ed. - valmisteluvastuu VALMISTELURYHMÄ -kuntien keskus- vaalilautakuntien siht. - valmisteluvastuu VALMISTELURYHMÄ -asiantuntijaryhmä - valmisteluvastuu ASIANTUNTIJARYHMÄ - valmisteluvastuu VALMISTELURYHMÄ - asiantuntijaryhmä valmisteluvastuu HENKILÖSTÖ- ASIAT KUNTAYHTYMIEN PERUSTAMISEN YHTEYDESSÄ OR MAAKUNTA- VALTUUSTOVAALIEN JÄRJESTÄMINEN OR MAAKUNTAHALLINNON TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN OR KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄN OR ELINKEINO- POLIITTISET TOIMENPITEET OR MAAKUNNAN KEHITTÄMIS- JÄRJESTELMÄ, KANSALL. KEHITTÄMISRAHOITUS JA RAKENNERAHASTOT OR MAAKUNTAHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ JA PERUSSOPIMUKSET - johtoryhmä ohjausryhmä HALLINTOKOKEILUN VIESTINTÄ JA TIEDOTUS - tiedottajat ja tiedotusvastaavat - johtoryhmä ohjausryhmä MAAKUNTAHALLINNON JA KUNTAYHTYMIEN TALOUS- JA RAHOITUSJÄRJESTELMÄ - johtoryhmä ohjausryhmänä Vaalan kunnasta edustaja mukana niissä ohjaus- ja työryhmissä, jotka koskevat lakiesityksen mukaisella tavalla Vaalan kuntaa KUNTIEN EDUSTAJAIN KOKOUS - päättää kuntayhtymien perustamisesta -hyväksyy kuntayhtymien perussopimukset ja yhteistyösopimukset SIHTEERISTÖ - avustaa johtoryhmää - raportoi johtoryhmälle SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLLON VALMISTELUN OR VALMISTELURYHMÄ - Kainuun liitto - valtion aluehallinto - valmisteluvastuu ELINKEINOPOLIITTI. VALMISTELURYHMÄ JOHTORYHMÄ - johtaa valmistelua ja raportoi ohjausryhmälle - kunnanjohtajat, maakuntajohtaja, TE-keskuksen johtaja, ympäristökeskuksen johtaja, KASS:n toimitusjohtaja Kainuun liitto / PKa 17.11.2003 KAINUUN HALLINTOKOKEILUN VALMISTELU kumppanuussopimuksen mukaisesti TYÖVALIOKUN TA -vastaa käytännön valmistelun etenemisestä HALLINNON TUKIPALVELUJEN VALMISTELU OR - kuntien hallintojohtajat PÄÄSIHTEERI PROJEKTIPÄÄLLIKÖ T ohjaa hallintokokeilun valmistelua HALLINTOKOKEILUN VALMISTELUN OHJAUSRYHMÄ - kuntien puheenjohtajistot, kunnanjohtajat, nykyisten kuntayhtymien puheenjohtajistot ja johtavat viranhaltijat, Kainuun kansanedustajat, valtion aluehallinnon ja sosiaalipartnereiden edustajat TYÖVALIOKUNTA TYÖVOIMAPOLIITT. VALMISTELURYHMÄ VALMISTELURYHMÄ / TALOUSVASTAAVAT VALMISTELURYHMÄ / MUUT TUKIPALVELUT

9 KOKEILUN TARKOITUS Valtakunnallinen näkökulma Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

10 KOKEILUN TARKOITUS Maakunnallinen näkökulma Kokeiltavan järjestelmän tarkoituksena on luoda rakenne, joka kykenee selviytymään palvelujen järjestämisestä Kainuussa myös tulevaisuudessa. Luoda selviytymisedellytyksiä maakunnan kehittymiselle: yritystoiminta, työpaikat, väestön poismuuton pysäyttäminen Palvelurakenteen osata ei kokeilla = ei palauteta ennalleen

11 KAINUUN MAAKUNTA –KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO YHTEISET PALVELUT (maakunnan ja kuntien) MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Maakuntajohtaja TARKASTUSLTK KOULUTUSLTKSOTE LTK SOTE- TOIMIALA KOULUTUS TOIMIALA ALUEIDEN- KÄYTTÖ- JA HANKETOIMIALA SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISYKS. JOHDON TUKI JOHTORYHMÄ YHJ KA- JTK Maakuntavaltuuston 15.11.2004 hyväksymä

12 Maakuntavaltuusto 2005-2008 Kokoonpano puolueittain Keskusta 19 + 1 Vas 9 + 1 Kok 5 Sdp 4 Kas 1 Vihreät 1 Yhteensä39 + 2 Seuraavat vaalit ilman kuntakiintiöitä= 59 mv +2 Kokoonpano kunnittain Kajaani17 Kuhmo 5 Sotkamo 5 Suomussalmi 5 Paltamo 2 Puolanka 2 Hyrynsalmi 1 Ristijärvi 1 Vuolijoki 1 + Vaala 2 edustajaa

13

14

15 Maakuntahallitus Maakuntahallitus I puheenjohtajana maakuntajohtaja valtuusto valitsee vaalikaudeksi maakuntajohtaja Hannu Leskinen 10 muuta jäsentä, kunnallislain mukaisesti Vaalan edustaja asioissa, jotka koskee Vaalaa päättää kuntayhtymän ”omista” asioista Maakuntahallitus II (16 jäsentä) maakuntahallitus I + valtion alueyksiköiden johtajat käsittelee/päättää maakunnan kehittämisrahoista Maakuntahallitus III ( 34 jäsentä + n. 15 muuta osallistujaa) Myr kokoonpano maakunnan yhteistyöasiakirja, maakuntasuunnitelma, lausunnot hankkeista yms. ennen lopullisia päätöksiä

16

17 Kunnan rahoitusosuus Kainuun maakunnalle määräytyy seuraavasti : Kuntien rahoitusosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen. Koulutuksen valtionosuudet maksetaan koulutuksen järjestäjälle vähittäinen siirtyminen, 5. vuosi täysimääräisesti näillä perusteilla, siihen asti osin siirtyvien toimintojen menojen suhteessa -50 euron asukaskohtainen perälauta siirtymäajan 5v. MV päättää siitä montako % näistä kuntien tuloista otetaan 2005 59,9 % 2006- 2007 -0,3 % -yksikköä/vuosi 2003 ja 2004 kunnilta meni siirtyviin toimintoihin yli 61 % em. tuloista pienet kunnat ”voittavat” laskennallisesti max 500 e/asukas 2008 60,1 % = mahdollisuus pysyä talousarviossa

18 Ympäristö- terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtaja Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Perhepalveluseutu I (Kajaanin seutu) Perhepalveluseutu II (Sotkamo, Kuhmo) Perhepalveluseutu III (Ylä- Kainuu) Yhteiset palvelut Vanhuspalveluseutu I (Kajaanin seutu) Vanhuspalveluseutu II (Sotkamo, Kuhmo) Vanhuspalveluseutu III (Ylä-Kainuu) Yhteiset palvelut Terveysvalvonta Eläinlääkintähuolto Ymp.th:n laboratorio Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksienhoito Vastaanotto- ja terveyskeskus- sairaalatoiminta Suun terveydenhoito Operatiivinen hoito Konservatiivinen hoito Päivystyspalvelut Työterveyshuolto Ensihoito, anestesia ja tehohoito Laboratorio ja patologia Radiologia Lääkehuolto Välinehuolto Johdon tuki Asiamiespalvelut Yhteiset palvelut Sh-palvelut SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO (11.01.2005) päätoiminen oman työn ohella erikoisalasta vast. ylilääk. tms Tuomo Pääkkönen Päivi Nykänen Mauno Saari Helena Ylävaara Eija Tolonen Tuomo Pääkkönen Esa Ahonen Tilaaja – tuottaja malli on johtosäännössä ei vielä käytännössä

19 Lakien mukaisesti perustetuista organisaatiosta asiakaslähtöiseen organisaatioon!!!

20 KAINUUN MAAKUNNAN KOULUTUSTOIMIALAN ORGANISAATIO KOULUTUSLAUTAKUNTA (pj Aki Räisänen ) LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA (pj Raija Hekkala) KOULUTUSTOIMIALA (johtaja Anssi Tuominen) AMMATILLINEN KOULUTUS (KAO) AMMATILLINEN KOULUTUS (KAO) ( Tulosalueen johtaja Artti Antila, johtava rehtori ) LUKIOKOULUTUS (Tulosalueen johtaja Anssi Tuominen) TULOSYKSIKÖIDEN PÄÄLLIKÖT Aikuiskoulutuspalvelut (EDUKAI) (rehtori Kari Mattila) Hyvinvointiala (koulutusjohtaja Kaija Kähäri-Wiik) Kulttuuriala (koulutusjohtaja Maarit Tartia-Kallio) Liiketalouden ala (koulutusjohtaja Helena Hynynen) Luonnonvara-ala (koulutusjohtaja Leena Karjalainen) Matkailu- ja ravitsemisala (koulutusjohtaja Marja-Liisa Kananen) Tekniikan ja liikenteen ala (koulutusjohtaja Mauri Lindstedt) KAO= Kainuun ammattiopisto TULOSYKSIKÖIDEN PÄÄLLIKÖT Kajaanin lukio (rehtori Tuuli Romppainen) Kuhmon yhteislukio (rehtori Tuula Tervo) Sotkamon lukio (rehtori Ari Kontro) Filiaalilukiot (rehtori Matti Tuura) Hyrynsalmen lukio (apulaisrehtori Timo Pulliainen) Hyrynsalmen lukio (apulaisrehtori Timo Pulliainen) Paltamon lukio (apulaisrehtori Arto Koivukangas) Paltamon lukio (apulaisrehtori Arto Koivukangas) Puolangan lukio (apulaisrehtori Tuomas Karjalainen) Puolangan lukio (apulaisrehtori Tuomas Karjalainen) Suomussalmen lukio (rehtori Matti Tuura) Suomussalmen lukio (rehtori Matti Tuura) Vuolijoen lukio (apulaisrehtori Kalevi Tervonen) Vuolijoen lukio (apulaisrehtori Kalevi Tervonen)

21 Kokemuksia 1 Maakunnallinen päätöksenteko toimii hyvin –Yhteistoiminnan laajentuminen = tuottavuutta Palkkojen laskenta ”Tilitoimisto” palvelut Tietohuolto Synergiahyötyjä selkeästi –Terveyspalvelut yhdessä hallinnossa (pitää olla!!!) Päällekkäisyydet pois Hoitoprosessit suunniteltuja ja toimivia Vanhustenhuollon kaikki asumispalvelut ja kotihoito samaan kokonaisuuteen Kuntalaskutus ei suoriteperusteista Laitoshoitoa purettu, avohoitoa vahvistettu –Sosiaalihuolto Oikeusturvan paraneminen Osaaminen tasaa laatua Erinomaisen kirjavan toiminnan yhtenäistäminen

22 Kokemuksia 2 Pienten lukioiden hallinnon ja osin opetuksen yhdistäminen Laajemmat valintamahdollisuudet Hallintokuluista lähes puolet pois Ammatillisen- ja lukiokoulutuksen synergia hyötyjä taloushallinto opiskelijapalvelut toimintakäytäntöjen yhteensovitus (laatujärjestelmä) tietojärjestelmät tilojen ja välineitten yhteiskäyttö aikuiskoulutusyhteistyö yhteiset kehityshankkeet

23 Kokemuksia 3 Kuntatalous on vahvistunut 3 v:ssä 52 000 000 euroa Valtion lupaus - ei lisää rahaa - on pitänyt Valtion maakunnallisen toiminnan ohjaus ei rajua = voimavarojen siirtymät on vähäisiä = ministeriöiden tulosohjaus toimii Kainuussakin Palvelurakenteen muutokset ovat perusteltuja eikä paluuta entiseen ole Samoilla perusteilla voisi koota palvelurakennetta enemmänkin Tukipalveluissa (ruoka huolto, siivous, kiinteistöjenhuolto) selvä kokoamisentarve = tuottavuuden kasvattamisen mahdollisuus

24

25 Lopuksi Teemme aluehallinnon historiaa valtion väliportaan hallinto on hajanainen, osin liian suuria kokonaisuuksia, osin liian pieniin pilkottu virkavaltainen Maakuntahallinto yleinen Pohjois- ja Keski-Euroopassa Demokraattinen = ylin päätösvalta alueen asukkaiden valitsemalla valtuustolla tulee pohjaksi ennen pitkään Suomessa!!!!

26 www.kainuu.fi

27 Kiitos! Hallintojohtaja Kalevi Yliniemi kalevi.yliniemi@kainuu.fi 08 61567767 ja +358 447101767

28

29 KAINUUN KEHITTÄMISRAHA 2005 viranomainen esitys maakunta hallitus II Maakunta 1 795 000 80 000 Lääninhallitus 743 000743 000 Joukkoliikenteen palveluiden osto ja kehittäminen Te-keskus 810 000750 000 Alueellinen kuljetustuki Te-keskus 300 000250 000 Yritysten investointi ja hanketuki Te-keskus 17 100 000 17 100 000 Työllistäminen, koulutus ja erityistoimet Te-keskus 2 879 000 2 000 000 Työllisyysperusteiset investoinnit Ympäristökeskus 0 0 Ympäristökeskus 185 000175 750 Vesihuoltotyöt ja -avustukset + kehittäminen Ympäristökeskus 720 000684 000 Ympäristötyöt Tiepiiri 19 983 000 19 336 400 Perustienpito Yhteensä 44 595 000 42 324 150 Myöntövaltuus Te-keskuslle8 160 000 3 016 000 Tövoimalain mukaisiin koulutushankintoihin, työllistämistukeen ja lisätukeen 3 000 000 Avustukset, tuet ja valtion investoinnit

30 Talous / eurot

31 Menojen kehitys vertailu