Ajankohtaista ammattikorkeakouluista Tradenomikoulutuksen neuvottelupäivät 11.11.2015 Maija Innola.

Esitys aiheesta: "Ajankohtaista ammattikorkeakouluista Tradenomikoulutuksen neuvottelupäivät 11.11.2015 Maija Innola."— Esityksen transkriptio:

1 Ajankohtaista ammattikorkeakouluista Tradenomikoulutuksen neuvottelupäivät 11.11.2015 Maija Innola

2 Sisältö Hallituskauden tavoitteet –osaaminen ja koulutus -kärkihanke –korkeakoulujen rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen Koulutuksen tarkastelua: ympärivuotinen opiskelu, opintojen sujuminen ja yrittäjyyden edistäminen Korkeakoulujen ohjaus – valmistautuminen uuteen sopimuskauteen –rahoitusmallin uudistaminen –kansainvälistymisen suunta? –hallituksen esitys lukuvuosimaksuista

3 Strateginen painopiste: osaaminen ja koulutus

4 Osaaminen ja koulutus - kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin –Opettajien osaaminen –Digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittaminen ja digioppimisen kokeilut ja kehittäminen –Tunti liikuntaa päivässä –Kielikokeilut Toisen asteen koulutuksen reformi –Ammatillisen koulutuksen toimintaprosessien ja järjestäjärakenteen uudistus –Rahoituksen, säätelyn ja ohjauksen uudistus –Uusi koulutussopimusmalli Nopeutetaan siirtymistä työelämään –Nopeutetaan toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä –Ympärivuotinen opiskelu ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen –Digitaaliset oppimisympäristöt korkeakouluissa –Päivitetään kelpoisuusvaatimukset julkisella sektorilla

5 Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta –Parannetaan epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa sekä edistetään lasten ja nuorten luovia taitoja –Laajennetaan prosenttitaiteen periaatetta Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi –Selkeytetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten työnjakoa ja yhteistyötä. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitetaan. –Luodaan vahvoja osaamiskeskittymiä –Kehitetään TKI-rahoitusta vaikuttavuutta ja kaupallistamista tukevaksi –Vauhditetaan suomalaisen koulutuksen vientiä maailmalla purkamalla lainsäädännölliset esteet ja ottamalla käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan –Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu yhdellä taholla –Kaikille peruskoulun päättäville nuorille taataan koulutuspaikka –Vahvistetaan nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita, mielenterveyspalveluita sekä taataan kuntoutuspaikat –Vahvistetaan työnetsijätoimintaa, nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan

6 Osaamisen ja koulutuksen kärkihankepanostukset kytkeytyen korkeakoulutukseen ja tutkimukseen milj. euroa201620172018Yhteensä OKM:n hallinnonala Kärkihanke 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin:  Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella9,51921,550 Kärkihanke 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Yliopistojen pääomitus Ammattikorkeakoulujen pääomitus Suomen Akatemia tutkimushankkeet (valtuuden lisäys 30 milj. euroa vuonna 2016) 28 46 24 20 46 24 30 Muut hallinnonalat Kärkihanke 5. Challenge Finland + muut TEKESin tutkimusrahoitusinstrumentit1920 59 Osaaminen ja koulutus painopistealue yhteensä 300 M€ (OKM 237 M€, TEM 59 M€, STM 4 M€)

7 Rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen opetuksen ja tutkimuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi Suomen korkeaan koulutustasoon perustuva suhteellinen kilpailuetu on heikentynyt – kilpailu tutkimuksen laadulla on kiristynyt. Korkeakouluverkko on edelleen liian sirpaloitunut ja erityisesti korkeakoulujen tutkimusyksiköt ovat kansainvälisesti tarkastellen pieniä. –Osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin. –Tarve kansainvälisesti kilpailukykyisiin osaamiskeskittymiin. Koulutusvastuissa vielä epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä. Teknologiset ratkaisut mahdollistaisivat aiempaa helpommin opetuksen järjestämisen paikasta riippumatta ja helpottaisivat koko kk-laitoksen tarjonnan hyödyntämistä. Valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavien menosäästöjen vaikutus  Heikosti tuottavien alojen ja yksiköiden kriittinen tarkastelu  Rakenneuudistukset käyntiin, ei enää jatkuvia selvityksiä

8 Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia Suomen korkeakoululaitos muodostuu edelleen tehtäviltään ja osaamiseltaan toisiaan täydentävistä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. –Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. –Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän erilaisten osaamistarpeiden turvaaminen. Otetaan huomioon alueiden ja eri alojen vahvuudet ja erityispiirteet. Alakohtaisia uudistuksia on tarpeen suunnitella korkeakoulusektorien välisessä yhteistyössä riittävän ala- ja aluekohtaisen koulutustarjonnan turvaamiseksi. –Merkittävä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön järjestelyistä on toteutettavissa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. –Valtakunnallisesta näkökulmasta merkittävimpiä taloudellisia hyötyjä saavutetaan toiminnan keskittämisestä aloilla, joilla opetuksen ja tutkimuksen edellyttämä infrastruktuuri on kallista. Korkeakoulujen omistuspohjaa voidaan laajentaa siten, että niistä ja niiden ympärille rakentuvista osaamiskeskittymistä muodostuu nykyistä tiiviimpiä siten, että toimintaa voidaan johtaa ja suunnitella yhtenä strategisena kokonaisuutena.

9 Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia… Korkeakoulut voivat järjestää alakohtaiset siirtymät sektorilta toiselta joustavasti siten, että koulutuspituudet eivät kasva. Ns. siltaopintojen tarve jatkossa? Korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta lisätään ja siten parannetaan osaamisen työelämävastaavuutta. Opintojen suorittamisen joustavoittaminen ja aiemman osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen. Korkeakoulujen on parannettava tutkinnon suorittamismahdollisuuksia avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella sekä edistettävä mahdollisuuksia täydentää osaamista eri tavoin.

10 Koulutuksen tarkastelua – ympärivuotinen opiskelu ja yrittäjyyden edistäminen

11 Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että nuoret kouluttautuvat ja pääsevät nopeasti kiinni työelämään –Korkeakoulutuksen tehokkuuteen ja sen tuottamaan osaamiseen kohdistuu paljon odotuksia –Pyritty kohentamaan kannusteita opiskella, valmistua ja hakeutua työmarkkinoille Ympärivuotisen opiskelun edistämisen tavoitteena on kohentaa opiskelijoiden edellytyksiä opiskella ja valmistua nykyistä nopeammin.

12

13

14 AMK-opiskelijoiden opintopisteiden jakaantuminen 2013-2014

15 Kesällä suoritettujen opintopisteiden osuus amk:ssa koulutusaloittain

16 Viestejä ympärivuotisen opiskelun nykytilasta –ympärivuotisen opiskelun edistäminen nähdään korkeakouluissa osana opetuksen ja ohjauksen yleistä kehittämistä – ops-työssä on kiinnitetty huomiota joustavien opiskelumuotojen kehittämiseen –esteenä traditionaaliset tavat rytmittää ja suunnitella opetusta –opintotarjontaa ei kaikilta osin suunnitella kokonaisuutena –tiedonkulku ja viestintä joustavista opintojärjestelyistä ja ympärivuotisen opiskelun mahdollisuuksista on vielä puutteellista –digitaalisen opiskelu- ja opetusympäristön sekä verkko-opetuksen kehittäminen on painopiste opetuksen kehittämisessä monissa korkeakouluissa. Myös opintoihin liittyvään tukeen käytetään ja kehitetään sähköisiä palveluita. – digitaalisten aineistojen käyttöön ja hyödyntämiseen liittyy teknisiä, tekijänoikeudellisia ja osaamisen liittyviä haasteita.

17 Viestejä ympärivuotisen opiskelun nykytilasta –opetuksen johtamisen ja suunnittelun kokonaisuuden merkitys –koulutuksen digitalisaatio –työn ja opiskelun kytkennät –opintojen ja niiden kuormittavuuden jakaantuminen nykyistä tasaisemmin lukukausien ajalle kaikissa korkeakouluissa –nykyisten voimavarojen suuntaaminen tukemaan joustavia opintojärjestelyitä ja laadukasta opetusta –pedagogisen kehittämisen merkitys –tarve korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämiselle

18 Yrittäjyyden edistäminen – korkeakoulujen itsearviointikysely Kyselyssä oltiin kiinnostuneita sekä yrittäjyyden että yrittäjämäisen toimintatavan tukemisesta suomalaisissa korkeakouluissa. Kaikissa korkeakouluissa on kiinnitetty huomiota yrittäjyyteen. Korkeakoulut ovat eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvien käytäntöjen toimeenpanossa, mutta kaikissa kyselyyn vastanneissa korkeakouluissa yrittäjyyden tukemisen merkitys on tunnistettu. Yleisesti ottaen ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja edellä yrittäjyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan tukemisessa. Yrittäjyys on osa korkeakoulujen toimintatapaa useammin yksittäisinä yrittäjyyttä tukevina toimina kuin läpäisevänä periaatteena. Ammattikorkeakoulujen pedagogisissa käytännöissä olisi parantamisen varaa, jotta ne tukisivat yrittäjämäistä toimintatapaa riittävästi.

19

20 Korkeakoulujen ohjaus – valmistautuminen uuteen sopimuskauteen

21 Valmistelu 2014Vuosi 2015Vuosi 2016Vuosi 2017Vuosi 2018 Tulevaisuuskatsaukset Yhteiset hallinnolliset tavoitteet / poikki- hallinnolliset tavoitteet Korkeakoulun strategia Toimialakohtaiset strategiat Kehysvalmistelu Sopimuksen valmistelu TAE-valmistelu (Hallinnonalan strategialuonnos) Vuosi 2019 Kehys 2019-2022 TAE 2018 Korkeakoulun strategia/tarkiste 2016-(2020) Hallitusohjelma / toimintasuunnitelma, kevät 2015-kevät 2019 Sopimus 2017-2020 Kehys 2018-2021 Kehys 2017-2020 Julkisen talouden suunnitelma/ Valtiontalouden kehykset 2016-2019 TAE 2017 TAE 2016 TAE 2015 (Sopimuksen tarkistus 2017, 2018, 2019) hallituskausi (Hallinnonalan strategia 2016-2019) (Yhteiset tavoitteet) (Hallinnonalan strategia 2016-2019) (Yhteiset tavoitteet) KK –vierailut 2017 (1/3), 2018 (1/3),2019 (1/3) Neuvottelut ml. kk- palaute Neuvottelut ml. kk- palaute Yhteinen palaute Korkeakoulujen ohjaus 2017-2020 Uudistetut rahoitusmallit Korkeakoulu-uudistusten arviointi Korkeakoulujen asemointitilastot Alueseminaarit (Toimintaslman tarkistus 2016, 2017, 2018) Kärkihankkeiden edellyttämät prosessit ja toimet

22 HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2017-2020, Luonnos syyskuu 2015 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Hallitus- ohjelma OKM-kk sopimukset Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Korkeakouluyhteisön kehittäminen Korkeakouluyhteisön kehittäminen Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Tutkintotavoitteet Tutkintotavoitteet Rahoitus Rahoitus Raportointi Raportointi Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista Uudistuva Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi 2025 – yhdessä rakennettu Suomi 2025 – yhdessä rakennettu Suomi osana Eurooppaa Suomi osana Eurooppaa Turvallinen Suomi Turvallinen Suomi Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti

23 AMK-rahoitusmalli – työryhmän ehdotus

24 Kansainvälistymisen suunta? Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015: –aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö –korkeakoulujen laadun ja vetovoiman lisääminen –osaamisen viennin edistäminen –monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen –globaalin vastuun edistäminen Uusien yhteisten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisen toiminnan linjausten valmistelu –kysely korkeakouluille –työpaja 13.11. –korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari joulukuussa

25 Kansainvälistymisen suunta? Korkeakoulujen kehittämistoimet –erillinen kansainvälistymisstrategia tai toimintaohjelma – osana yleisstrategiaa –kansainvälistymistoimet läpäisevät kaiken korkeakoulun toiminnan –strategiset kumppanuudet –TKI-työn kansainvälistäminen –koulutusviennin toimintaedellytykset –digitalisaatio Odotukset ministeriön toiminnasta ja yhteistyöstä –suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen näkyväksi tekeminen –korkeakoulujen oman profiloinnin tukeminen –arvovaltapalvelut –läsnäolo merkittävimmissä rekrytointikohteissa –ministeriöiden välinen yhteistyö – maakuvatyö ja maahantuloasiat –koulutusvientiin kansallisia toimia

26 Korkeakoulujen lukuvuosimaksut –Hallitusohjelman mukaisesti koulutusviennin esteitä puretaan mm. ottamalla käyttöön maksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. –Hallituksen esityksessä (22.10.2015) ehdotetaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäväksi säännökset EU/ETA-alueen ulkopuolisilta korkeakouluopiskelijoilta perittävistä lukuvuosimaksuista. Lisäksi tilauskoulutusta koskevaa lainsäädäntöä täsmennettäisiin korkeakoulujen tilauskoulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. –Korkeakoulujen olisi perittävä maksuja alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. –Maksuja ei perittäisi: -Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisilta, eikä heihin rinnastettavilta, EU:n sinisen kortin haltijoilta, joilla on jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. -Yliopistojen tieteellisessä tai taiteellisessa jatkokoulutuksessa -Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka opiskelevat alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa

27 –Lukuvuosimaksun suuruus olisi vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Korkeakoulut päättäisivät maksujen perimiseen liittyvistä järjestelyistä. –Korkeakouluilla tulisi olla apurahajärjestelmä, jolla tuettaisiin maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Korkeakoulut päättäisivät apurahaohjelman sisällöstä ja toteutustavasta. –Korkeakouluille lukukausimaksuista kertyvä lisätulo ei pienentäisi korkeakoulujen perusrahoituksen kokonaismäärää. Maksujen tuotot jäisivät siten korkeakoulujen käyttöön. –Lukuvuosimaksuista kertyvät tuotot riippuvat mm. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän kehityksestä, opiskeluajoista sekä korkeakoulujen päätettävissä olevien maksujen ja apurahojen suuruudesta. –Korkeakouluilla olisi jatkossakin mahdollisuus järjestää opiskelijaryhmälle tilauskoulutusta. Tilauskoulutuksessa korkeakoulun olisi perittävä tilaajalta koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kattava maksu. Suomalainen korkeakoulu ei perisi yksittäisiltä tilauskoulutusopiskelijoilta lukuvuosimaksua. Lainsäädäntöä täsmennettäisiin kuitenkin siten, että koulutuksen tilaaja voisi jatkossa periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön ja oman käytäntönsä mukaisia maksuja. –Korkeakoulujen olisi perittävä maksuja 1.8.2017 tai sen jälkeen aloittavilta opiskelijoilta. Korkeakouluilla on kuitenkin mahdollisuus lukuvuosimaksujen perimiseen jo 1.1.2016 alkaen. –Lukuvuosimaksujen käyttöönoton yhteydessä hakemuksen käsittelymaksusta on tarkoitus luopua haettaessa syksyllä 2017 alkavaan koulutukseen. Tästä tullaan antamaan erillinen hallituksen esitys. Korkeakoulujen lukuvuosimaksut