A jankohtaisista ammatillisesta koulutuksesta! Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus.

Esitys aiheesta: "A jankohtaisista ammatillisesta koulutuksesta! Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus."— Esityksen transkriptio:

1 A jankohtaisista ammatillisesta koulutuksesta! Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

2 HS 9.9.2015

3 HS 13.1.2014 Ekonomilehti IS 16.8.2013 Taloussanomat 19.5.2015 YLE 13.1.2014 Talouselämä 27.8.2014

4 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tulevien vuosien toimintaympäristön muutoksia Julkisen talouden kestävyysvaje - julkisten virkojen vähentäminen/ 10 -20000 Pakolaisvirta Väestön ikärakenteen muutos Nuorten syrjäytymisen lisääntyminen Työmarkkinoiden toimialarakenteen muutokset Teknologisen kehityksen ja väestönkasvun aiheuttama alueellinen eriytyminen Koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen uudistaminen Muutokset valtakunnalliseen/alueelliseen mitoitukseen Koulutuksen tehokkuus, vaikuttavuus ja osuvuus. 4

5 Ennuste 16–18-vuotiaiden määrän kehityksestä (%) maakunnittain 2013–2030 (Lähde: Tilastokeskus)

6 VATT-politiikkaskenaario (VATT 2015) Maakuntien liitoille osoitetun kyselyn perusteella eniten työllisyyttä kasvavat alat (OPH 2015) Koulutustoimikuntien näkemys uusista aloista, joista voisi 10- 15 vuodessa muodostua merkittävä työllistäjä ja/tai vientitulojen lähde? (OPH 2014) Liike-elämän tekniset palvelut Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto Kiinteistönhoito ja ympäristönhuolto Terveyspalvelut Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Rakentaminen Järjestöt Sosiaalipalvelut Metsätalous ja -teollisuus Liike-elämän kaupallis- hallinnolliset palvelut Kuljetus Muut palvelut Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä terveysteknologia Puunjalostus, metsäteollisuus ja biotalous Matkailu Kiinteistönhoito- ja ala Cleantech Energiaklusteri Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Kuljetus ja logistiikka Elintarvikeklusteri Koulutus ICT Muut palvelut Terveys- ja hyvinvointi sekä terveysteknologia, Matkailu Biotalous ja metsäteollisuus Elintarviketeollisuus Urheilu ja liikunta Logistiikka ja liikenne Kiinteistöt, pientalot (ylläpitopalvelut) Koulutusvienti Puhdas luonto ja vesi Tietoturvaosaaminen + KYBER Rakennusteollisuus Kemian teollisuus Kasvualoja – työllisten määrän näkökulma Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015).

7 Eräitä teemoja tavoitteellisten kasvuoletusten lisäksi (KT 2025 -työryhmä) Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseen. Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja -asteiden raja-aitojen purkamisessa. Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan? Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille ja kriiseille, jatkossakin on turvattava Suomen elinkeinorakenteen riittävä laaja-alaisuus. Lähde: OKM, Suomi osaamisen kasvu-uralle, Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (2015).

8 Opetushallituksen rahoittamassa ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelmassa tavoitteena on ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ja läpäisyn tehostaminen. Ohjelmaan on osallistunut valtakunnallisesti yli 30 hanketta. Yhteensä 16 milj. €. Hankkeita käynnissä 25 kpl, mukana 55 koulutuksen järjestäjää, 88 % ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärästä Hankkeessa on tuotettu kattavasti laadullista ja määrällistä seurantatietoa ohjelman etenemisestä ja hankkeessa luoduista toimintamalleista. Kolmen seurantajakson tuloksia julkaistu OPH:n raporteissa. (Koramo & Vehviläinen 2015, Hurnonen & Pirttiniemi 2014 ja Vehviläinen & Koramo 2013) Kaikki hankkeessa tuotettu tutkimus löytyy osoitteesta: http://www.lapaisy.fi/tutkimukset/ http://www.lapaisy.fi/tutkimukset/ Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011–2015

9 Perustutkintoja, joissa pienimmät eroprosentit PerustutkintoEronneet opiskelijat 2013-2014 Kaikki opiskelijat 20.9 Eroprosentti 2013-2014 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto29470064,2 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto3694,3 Liikunnanohjauksen perustutkinto71434,9 Musiikkialan perustutkinto163215,0 Hammastekniikan perustutkinto3595,1 Tanssialan perustutkinto3565,4 Talotekniikan perustutkinto17031635,4 Kauneudenhoitoalan perustutkinto7112285,8 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto457416,1 Rakennusalan perustutkinto42167066,3

10 Perustutkinnot, joissa suurimmat eroprosentit PerustutkintoEronneet opiskelijat 2013-2014 Kaikki opiskelijat 20.9Eroprosentti 2013-2014 Painoviestinnän perustutkinto12969018,7 Hevostalouden perustutkinto7139118,2 Suunnitteluassistentin perustutkinto5636215,5 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto8155014,7 Puualan perustutkinto1931 35114,3 Pintakäsittelyalan perustutkinto2071 55613,3 Laboratorioalan perustutkinto9269713,2 Maanmittausalan perustutkinto2821812,8 Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto1914912,8 Kone- ja metallialan perustutkinto8216 57812,5

11 Koulutuksen järjestäjittäin

12 Kolmen seurantajakson tulokset Opiskelijoiden erilaisten taustatekijöiden vaikutukset keskeyttämiseen näyttävät pysyvän samanlaisina vuosien ajan. Ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttäminen hieman vähentynyt kolmen vuoden aikana. Koulutusalojen ja perustutkintojen väliset erot ovat suuria ja erot näyttävät myös säilyvän. Kehittämistoimia pitäisi kohdistaa seuraavasti: määrällisesti paljon opiskelijoita keskeyttäminen on suurta. Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen jonkin verran korkeampaa yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa keskeyttäminen on taas huomattavasti vähäisempää. Eroaminen vaihtelee ikäryhmittäin Alle 19 -vuotiaista vain reilu 5 % keskeyttää opinnot Eroamisen riski on moninkertainen 20–24 –vuotiailla Ikäryhmittäinen eroaminen vaihtelee koulutusaloittain huomattavan paljon. Uudet tutkinnon perusteet -> entistä laajemmat mahdollisuudet räätälöidä koulutusta paikallisiin tarpeisiin ja tarjota opiskelijoille yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja Tulosten valossa tämä on oikeansuuntainen muutos myös vanhempien opiskelijoiden läpäisyn tehostamisen kannalta.

13 OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Ammatillisen koulutuksen järjestelmätason kehittäminen Ammatillista koulutusta koskevien säädösten kehittämistyöhön osallistuminen Osaamisperusteisuuden ymmärtäminen ja sisäistäminen Ammatillisen koulutuksen tietojärjestelmät Opiskelijavalintojen uudistuminen ja yhteishaku Koulutuksen järjestäjät ovat tehneet mittavan työn tekemällä kevään 2015 aikana itsearvioinnin ja osa osallistunut ulkoiseen arviointiin – KIITOS! Varmistettava, että järjestäjät kehittävät laadunhallintaa(järjestelmäänsä)

14 OPHn ja koulutuksen järjestäjien rooleista Tutkintorakenneprosessin kehittäminen ja koordinointi Tutkinnon perusteprosessin kehittäminen ja koordinointi ml. ePerusteet Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi, todistukset ja niiden liitteet Erilaiset oppijat (mukaan lukien maahanmuuttajat, erityisopiskelijat, vangit jne) Opiskelijaohjaus ja opiskelijapalvelut Oppimisympäristöt Oppisopimuskoulutus ja muu työpaikalla tapahtuva opiskelu

15 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLISET KEHITTÄMISTILAISUUDET (AMKESU) OPH/OKM järjestää ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueelliset kehittämistilaisuudet. Tavoitteena keskustella alueellisista tulevaisuuden tavoitteista ja HO:n ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanosta. Keskusteluista viedään terveiset reformin valmisteluun Kuopio 3.11.2015 Rovaniemi 5.11.2015 Tampere 12.11.2015 Seinäjoki 16.11.2015 Uusimaa 24.11.2015 Helsinki 25.11.2015 15

16 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Laatustrategian toimeenpano ja yhteyspiste (OPH) Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tekivät alkuvuodesta laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin ja sen raportoinnin. Itsearviointien ulkoinen validointi toteutettiin keväällä otantaperusteisesti (35 kpl). Itsearviointien tulokset julkaistiin 12.6.2015 OPH:n sivuilla. Arvioinnin alustavat tulokset luovutettiin ministeriöön kesäkuun lopussa ja Karvin arviointiraportti on valmis 9/2015. Koulutuksen järjestäjät laativat laadunhallinnan kehittämissuunnitelman, jolla voidaan varmistaa ja kehittää ammatillisen koulutuksen laatua, ja varmistavat tämän toteutumisen seurannan. (Suositus OKM:n kirjeessä)

17 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Laatustrategian toimeenpano ja yhteyspiste (OPH) Kansallinen kehittämisen tuki arviointitulosten hyödyntämiseen Karvi järjestää tilaisuuden koulutuksen järjestäjille arvioinnin tuloksista 6.11.2015. OPH järjestää yhdessä OKM:n kanssa marraskuussa 6 alueellista tilaisuutta, joiden tavoitteena on tukea arviointitulosten pohjalta tapahtuvaa kehittämistyötä. Vuoden 2015 laatustrategian tuki – valtionavustusten tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjien verkostoissa tapahtuvaa laadunhallinnan kehittämistä. Arvioinnin tulokset esitellään OKM:n laaturyhmälle, joka valmistelee esityksen tulosten pohjalta jatkotoimenpiteistä ottaen huomioon uudet koulutuspoliittiset linjaukset. Laaturyhmä valmistelee esityksen järjestelmästä, jolla koulutuksen järjestäjiä tuetaan ja kannustetaan laadunhallinnan jatkuvaan kehittämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä.

18 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2 L 787/2014) osaamis- perusteisuus työelämä- lähtöisyys reagointikyk y selkeys johdonmukaisuus hahmottuminen kokonaisuutena joustavuus valinnaisuus yksilölliset opinto- ja tutkintopolut osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

19 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojen ja koulutusten uudistaminen Perustutkintojen perusteet ja muut määräykset uudistettu, voimaan 1.8.2015 Perustutkintojen ja perusteiden uudistamista jatketaan osaamisperusteisuuden edelleen vahvistamiseksi Valmentavat koulutukset uudistettu, voimaan 1.8.2015 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot uudistetaan 2018 mennessä Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet- kaikki tutkinnot ja koulutukset

20 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintorakenteen ja tutkintojen uudistaminen jatkuu Ammatillisen koulutuksen tutkintojen alakohtaisten kokonaisuuksien tarkastelu ja tutkintorakenteen kehittäminen TUTKE - linjausten ja uusien säädösten mukaan sekä tutkintojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi Yhteinen tutkintorakenneasetus pt-at-eat, tarkistamistarpeita tutkintojen luokittelussa koulutusaloille/ ja tutkintojen sijoittumisessa tutkintotyyppeihin ammattitaitovaatimusten puolesta - 28.1.2013

21 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuus ja TUTKE2 Tutkinto = osaamiskokonaisuus/ osaamisalat Osaamisperusteiset tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset/ osaamistavoitteet ja arviointi Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoituksena Perustutkinnon tavoitteena työelämässä vaadittava osaaminen, yleissivistys, jatko-opinto- valmiudet Tutkinnon muodostuminen - osaamisperusta Osaamisen arviointi - laadunvarmistus Työssäoppiminen - osaamisen hankintaa Tutkinnon perusteet Muut määräykset Koulutuksen järjestäjä / toiminnan ohjaus – Strat./ operat.taso Oppimis-, opetus-, ohjaus- ja arviointiprosessit – osaamisen hankinta ja osoitus Säädökset ja muut ohjausjärjestelmät Osaamisperusteisuus todeksi - mitä muutoksia Koulutuksen järjestäjän ops/ hops:t

22 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamispisteet korvanneet opintoviikot ammatillisessa peruskoulutuksessa Ammatillisessa peruskoulutuksessa mitoitus osaamispisteinä – mittaavat osaamisen laajuutta - niitä ei voi muuttaa kertoimella opetusajaksi Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä - vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä Tutkinnon osien/osa-alueiden osaamispisteet määräytyvät, mikä on tutkinnon osan osaamisen kattavuus vaikeusaste ja merkittävyys koko tutkinnosta

23 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuus toiminnan lähtökohdaksi – toimintatapojen muutos Ajattelutavan muutos keskeistä Osaamisen hankkimisen tuki ja osaamisen laadunvarmistaminen lähtökohdaksi Osaamisen saavuttamiseksi tarvittavat oppimisprosessit/ opetus- ja ohjaus- sekä arviointiprosessit keskeisiä Oppijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön Opiskelijalla jo olevan osaamisen päälle tarvittavin osin uuden osaamisen hankkiminen Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tehostaminen Määrällisestä suorittamisesta osaamiseen huomio 18.9.2016

24 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuus, opetus ja arviointi Opettaja keskeinen kuten ennenkin, mutta opettamisen ja arvioinnin lähtökohtana tulee olla osaaminen ja sen saavuttamisen tukeminen. Oppiaineiden opiskelusta osaamisen hankintaan ja osaamisen osoittamiseen Erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen 1.Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tuki ja ammattitaidon laadun varmistaminen keskiöön Opintoviikoista osaamispisteisiin – opiskelijoille tulevista muutoksista tiedottaminen

25 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Toimeenpanon tuki – oppaat julkaistu Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet Perusteiden toimeenpano-opas Näyttötutkintopas Opiskelijan arviointiopas Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas Ns. SORA-opas Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat) Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen ) – tietoa www.oph.fi/ampe ja www.oph.fi/yrkesgrund sivustot 18.9.2016

26 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen koulutuksen reformi

27 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojen laaja- alaistaminen ja vähentäminen Järjestäjä- rakenteen kehittäminen Rahoitus- ja ohjaus- järjestelmä Ammatillisen koulutuksen toimintaprosessit, oppimisympäristöt ja työelämävastaavuus Koulutustoimikuntajär- jestelmä Rahoitus- ja ohjaus 1.1.2018 Näyttötutkintojärjestelmä Toimintalainsäädäntö 1.1.2018 Toimintalainsäädäntö 1.1.2018 Osaamisperustaisuus

28 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015

29 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015

30 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Kerätään parhaat käytänteet kunnista ja laajennetaan toimivat mallit valtakunnalliseksi. Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015

31 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ratkaisujen Suomi – strateginen HO 27.5.2015

32 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Pohdittava mm. Tutkintorakenne Vähemmän – parempaa Päällekkäisyydet – yksi mekanismi??? Koulutustoimikunnat Vähemmän – tehokkaammin Tutkintotoimikunnat Vähemmän – sihteeristö ? Valtionapuprosessi Sähköinen – työtä säästäen

33 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammattikoulutus toimintayksikkö Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus –yksikkö 1.8. Opetusneuvos Esa Karvinen Viiden opetusneuvoksen/yli-insinöörin rekrytointi käynnissä OKMn kanssa käynnissä tiiviit keskustelut Miten/mitä HO vaikuttaa työnjakoihin ym Millaisia valmisteluryhmiä perustetaan →Paljon tapahtuu – olen luottavaisella mielellä!!!

34 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

35 Hyvää seminaaria Uudistusten tiellä !!!! 35