DHCP Antti Pöyhönen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Tietokoneen käyttöjärjestelmä
Advertisements

RI400 Raportointi- ja Viestintätyökalu muokkaa iSeiries tulosteita ja välittää viestejä sähköpostin – WEB/URL:n – matkapuhelin Internet:in kautta Windows.
SkyDrive ja Office Web Apps –sovellusten käyttäminen
Tietoverkot •Järjestelmien on vielä ymmärrettävä toistensa signaaleja. •Ne pitää paitsi purkaa myös tulkita. Tämä tapahtuu määrittelemällä bittivirtaan.
1 1.
Kuluttajan e-lasku Lyhyt tietopaketti kuluttajalle
Suorita menulta voit ottaa yhteyden iSeries:iin tai katkaista yhteyden sinne ja poistua RI400:sta.
Active directory.
INTRA.
Internetin toimintaperiaate ja käyttötavat
Lähiverkot -erikoistyökurssi Maiju Kansanen 1 NIS Network Information System.
Kiintolevyn osiointi.
Tärkeämpää kuin arvaatkaan
Ubuntuun LAMP server sekä Samba tiedostonjako palvelu.
A B&J Production :: Verkkolaitteet Click to start.
ADSL Eetu Leppänen 02TL3.
Murphy ja TLT eli mitä kaikkea voi mennä pieleen tiedonsiirron eri vaiheissa?
Verkkopalvelu. Verkon rajapinta 1 DATA XXX a DATA CONTROL DTMF.
DHCP & DNS.
 Tärkeämpää kuin arvaatkaan 1. Et ole ehkä koskaan tarvinnut varmistuksia, mutta… …ennemmin tai myöhemmin se tapahtuu sinullekin. 2PowerPoint harjoitus.
AAIEye – Palveluiden valvonta ja käyttötilastot Hakassa Mika Suvanto Tieteen tietotekniikan keskus CSC
Virtuaalisointi.
DNS-Nimipalvelin Eine Vahala 2006.
DHCP & DNS Joni Härmä EL3.
IDS: Intrusion Detection System IPS: Intrusion Prevention System Antti Mattila Mikko Toivonen.
Ossi Rönnberg & Atte Koste OH5
JohdantotMyn1 Johdanto Verkkopalvelun koostamiseen käytetään koosteohjelmia ja ohjelmointikieliä. Verkkopalvelun toteutus voi vaatia myös palvelinohjelmointia.
Virtuaaliset lähiverkot
Oletusasetusten tekeminen Päävalikolla voit aluksi tehdä kaikki oletusasetukset, jotka sitten ovat voimassa aina kun käytät RI400. Voit toki tehdä ne myöhemminkin.
Käyttöohje: Kuinka liittyä osastoon. (Painamalla F5 voit katsoa tämän diaesityksen)
Käyttöohje: Kuinka liittyä ryhmään. (Painamalla F5 voit katsoa tämän diaesityksen)
Roni Leinonen.  Nimi tulee Gentoo pingviinistä, joka on nopeiten uiva pingviinilaji  Ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2002  Käyttäjällä on täysi.
Linux palomuurina Kimmo Karhu, EL0A
Rautaa rajalle! Rautapalomuurit verkon reunalla
DNS ja DHCP palvelut Linuxissa
Joni Kelloniitty & Niko Säyriö
Palomuurin peruskäsitteitä Palomuurin tehtävänä on erottaa ja kontrolloida tietoliikennettä yrityksen lähiverkon (LAN) ja yrityksen ulkoisen verkon (WAN)
Mikko Lampinen Ti LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN.
Ti Lähiverkot –erikoistyökurssi
VTun VPN VPN – Virtual Private Network Tunnelointi Autentikointi
Ti Lähiverkot - erikoistyökurssi SNMP (Simple Network Management Protocol) Mikko Pöllönen.
Backup Janne Suominen. Sisältö Toimintaperiaate Asennus Konfigurointi.
Ti Lähiverkot -Erikoistyökurssi
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI SAN: Storage Area Network Mikko Hellstén Ville Pesonen.
VLAN Kimmo Tukiainen
Ti – LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI Verkontoiminnan seuraaminen (SNMP) Joni Partia.
Ti LÄHIVERKOT -ERIKOISTYÖKURSSI
DHCP IP-osoitteiden dynaamista konfigurointia jo vuodesta 1992.
Openh323-puhelinpalvelu Salla Brunou,
Linux – Palomuuri (iptables) Antti Almgren Tite
Network Information System (NIS) Lähiverkot erikoistyökurssi Linux J. Heinikoski.
Intrusion detection system IDS Erik Taavila TITE III.
RADIUS ja PAM Ilmari Puustjärvi. Autentikointi Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista Käyttäjän (tai palvelun) identiteetin varmentamista.
1 ASIAKAS/PALVELIN -JÄRJESTELMÄ Järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa käyttäjän kyselyt tietokantaan asiakasohjelman avulla. Asiakasohjelma ottaa.
Ti Lähiverkot - erikoistyökurssi Samba Antti Tohmo
Intrusion Detection System (IDS) Teemu Kokkinen Kevät 2007.
Otsikko Kunnan tai kuntayhtymän kirjaston tietoliikenneverkon toteutuksen pohjana voidaan käyttää esimerkiksi tähtitopologiaa. Verkko jakaantuu useampiin.
Lähiverkot -erikoistyökurssi Linux -työ Network File System 22.4 Jarkko Pulli.
DNS - Domain Name System
Palomuuri Valtteri Virtanen. Yritysten uhkakuvia Liiketietojen menetys Kyvyttömyys taata tietojen eheys Saatavuuden takaaminen Tietotekniikkainfrastruktuurin.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
WWW-palvelin Apache HTTP Server. Yleistä Siirtää HTTP-protokollaa käyttäen pyydetyt tiedostot Internetin välityksellä Portti 80 varattu HTTP-protokollalle.
Tietokantapalvelimet -Mikko Pehkonen, Tite4. Tietokantapalvelimista  DBMS (Database Management Systems)  Tarkoitettu tiedon keskitettyyn hallintaan.
Varmuuskopiot. Muistutus tosiseikoista Finaglen laki: –“Anything that can go wrong, will”
Sähköisen kokeen pitäminen
Erilaiset sähköpostipalvelut Erilaiset protokollat: Post Office Protocol version 3 (POP3) 1.Lähettäjä puhuroi viestin palvelimelle 2.Palvelin lähettää.
EV3-ohjelmointi Lumapäivät Lahti.
DNS ja DHCP-palvelut linuxissa
DHCP & DNS Alex Manns.
Samba Tuukka Toropainen.
Esityksen transkriptio:

DHCP Antti Pöyhönen

Esityksen sisältö Mikä on DHCP? Asennus Debian ympäristöön käyttötarkoitus toimintaperiaate milloin kannattaa käyttää Asennus Debian ympäristöön mitä paketteja tarvitaan ja mihin ne asennetaan asetusten tekeminen kohde ympäristöön

Mikä on DHCP? DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) DHCP on protokolla, jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti verkkoasetuksia Määritelty tarkasti RFC:ssä 1531

Käyttötarkoitus Helpottamaan verkkojen ylläpitoa asetuksia ei tarvitse käydä laittamassa joka koneelle erikseen uusien koneiden lisääminen verkkoon vaivatonta ei vaaraa päällekkäisistä IP-osoitteista Kannattaa käyttää erityisesti suurissa verkoissa ja verkoissa, joissa koneiden vaihtuvuus on suuri

Toimintaperiaate 1/4 Asiakas-palvelin malli Asiakas kone käynnistetään - kone lähettää verkkoon UDP-viestin

Toimintaperiaate 2/4 Palvelin vastaa viestiin DHCPOFFER-viestillä

Toimintaperiaate 3/4 Asiakas kuittaa asetukset DHCPREQUEST-viestillä Palvelin joko hyväksyy tai hylkää pyydetyt asetukset

Toimintaperiaate 4/4 Palvelimen on huolehdittava, että sen tarjoamat IP-osoitteet eivät ole käytössä varmistaa ping viestillä, että osoite ei ole käytössä Asiakas voi myös ilmoittaa DHCP palvelimelle, että ei enää tarvitse osoitetta DHCPRELEASE – viesti IP-osoitteen uusiminen tapahtuu DHCPREQUEST-viestillä

DHCP-relay Yksi DHCP-palvelin pystyy palvelemaan useampia aliverkkoja Jotta DHCP-viestit kulkevat aliverkkojen välillä, tarvitaan DHCP-relay ohjelma DHCP-relay välittää viestit aliverkkojen välillä - Asiakas koneelle DHCP-relay näyttää DHCP-palvelimelta

Tarvittavat paketit Tarvittavat debian paketit: dhcp3-server dhcp3-relay dhcp-client (tulee Debianin perusasennuksessa) ”aptitude search dhcp” komennolla paketit löytyvät helposti

Kuva kohde verkosta

Asennus Koneet joihin tarvitsee tehdä asennuksia ja säätöjä: Office-verkon DHCP-palvelin: Koneen nimi office4 – IP: 192.168.10.4 DMZ-verkon DHCP-palvelin: Koneen nimi dmz5 – IP: 192.168.1.5 Verkkojen välinen palomuurikone IP(t): 192.168.10.6 ja 192.168.1.6

Asennus DHCP-palvelimen asennus tapahtuu komennolla ”apt-get install dhcp3-server” - tämä asennus tehtiin office4 ja dmz5 koneeseen DHCP-relay ohjelma asentuu ”apt-get install dhcp3-relay” - tämä tehtiin palomuuri koneelle

DHCP-palvelin asetukset DHCP3-palvelimien asennuksen yhteydessä kysytään mitä verkkokortteja DHCP-palvelimen tulee kuunnella. Jos kuitenkin tarvitsee myöhemmin muuttaa tätä asetusta, niin saman voi tehdä /etc/default/dhcp3-server tiedostossa - muuta kohtaa: INTERFACES=”eth0”

DHCP-palvelin asetukset Mitä tietoja jaetaan ja kelle määritellään /etc/dhcp3/dhcpd.conf tiedostossa Seuraavassa kalvossa on osa toisen DHCP-palvelimen dhcpd.conf tiedostosta

DHCP-palvelin asetukset /etc/dhcp3/dhcpd.conf default-lease-time 600; max-lease-time 7200; authoritative; subnet 192.168.1.0 netmask 255.255.255.0 { # Näin voidaan tehdä kommentointeja range 192.168.1.10 192.168.1.15; option domain-name-servers 192.168.1.4, 157.24.10.8; option subnet-mask 255.255.255.0; option routers 192.168.1.1; option broadcast-address 192.168.1.255; option domain-name "lahiverkot.fi"; } host dmz2 hardware ethernet 00:04:75:7E:3A:00; fixed-address 192.168.1.2;

DHCP-relay asetukset DHCP-relay kysyy asennettaessa, että mitä verkkokortteja sen tulee kuunnella, sekä missä IP-osoitteissa sijaitsevat DHCP-palvelimet Varsinainen asetuksien tiedosto löytyy kuitenkin seuraavan polun takaa: /etc/default/dhcp3-relay # What servers should the DHCP relay forward requests to? SERVERS="192.168.10.4 192.168.1.5" # On what interfaces should the DHCP relay (dhrelay) serve DHCP requests? INTERFACES="eth0 eth1" # Additional options that are passed to the DHCP relay daemon? OPTIONS=""