Keskiajan maailmankuva, elämäntapa & keskiajan ”pimeys”

Keskiajan maailma (n. 500-1400-luku) Rooman jakaannuttua 400-l. tultaessa muodostui kolme valtakeskusta: Bysantti, Islamilainen valtio ja katolisen kirkon hallitsema Länsi-Eurooppa hajanaisine feodaalivaltioineen Vasta 800-l. syntyi yhtenäisempi Frankkivaltio Eurooppaan

Islamilainen valtio laajimmillaan

Kaarle Suuri ja Frankkivaltakunta 771

Bysantti v. 1180 & Hagia Sofia

Katolisen kirkon mahti Uskonnon merkitys oli keskiajalla suuri: Almut/lahjat kirkolle Pyhiinvaellukset Tiedonvälitys saarnojen avulla Kanoninen oikeus  inkvisitio (tuomioistuin) tuomitsi harhaoppisia Ristiretket 1096-1271 Jerusalemiin ja pakana-alueilla

Inkvisitio: Strappado

Jan Hus poltettiin roviolla 1485

Inkvisitio: Jan Hus poltettiin roviolla v. 1485

Pyhiinvaellukset: Santiago de Compostela

Jerusalemin valloitus ensimmäisellä ristiretkellä 1096-1099

Pyhän Henrikin legenda, C.A. Ekmanin maalaus

Keskiajan maailmankuva Keskiajan ihmiset ajattelivat elämän välivaiheena kohti taivasta Ihmiset elivät nykyhetkessä luonnon kiertokulun mukaan ilman kalenteria Kuolema oli jatkuvasti läsnä elämässä: rutto, sodat, ruoan puute Taikausko oli yleistä kansan parissa: uskottiin menninkäisiin, merihirviöihin ym. Osa tiedemiehistä tiesi maapallon pyöreyden vastoin yleistä käsitystä

Keskiaikainen näkemys maapallosta pyöreänä, missä neljä vuodenaikaa esiintyvät eri puolilla Maata samaan aikaan. Hildegard Bingeniläinen: Liber Divinorum Operum, 1100-luku.

Pyhimyskalenteri Turun dominikaanikonventista n. 1340-60

Noitasapatti

Malleus Maleficarum eli Noitavasara 1486

Taide ja arkkitehtuuri keskiajalla Uskonnollisuus (alttaritaulut), arvoperspektiivi, Raamatun tapahtumat/pyhimykset aiheina, taiteilijat anonyymejä Arkkitehtuuri Romaaninen tyyli (n. 1000-1100-luku): Linnamaisuus, pyörökaariholvaukset, yksinkertaisuus, pienet ikkunat Gotiikka (1100-1400-luku): Korkeat suippokaaritornit, ulkoiset tukikaaret, koristeellisuus, ruusuikkunat

Clunyn luostari, Ranska v. 1085 (Romaaninen tyyli)

Milanon tuomiokirkko 1386-1500 (Goottilainen tyyli)

Keskiajan tavat Keskiajalla ihmisten säätyrajat ja niiden mukaiset tavat olivat tarkat Tavallisen kansan parissa naiset avioituivat nuorina ja lapsia syntyi paljon Ruoka oli usein suolattua tai hapanta ja olutta juotiin paljon Ns. väärän kuninkaan päivinä kansa juhli karnevaaleissa Aateliston parissa ritaristo oli arvostetuinta väkeä: he olivat merkittäviä lääninherroja ja sodan johtajia Ritarit harjoittelivat vaarallisissa turnajaisissa ja heidän kunniaksi alkoi syntyä ns. ritarirunous, joissa ritarit kuvattiin usein hyväkäytöksisinä: tosiasiassa käsitys on romantisoitu

Ritarin varustus on 1300-luvun jälkipuolen tyyppiä.

Keskiajan ”pimeys” Keskiaikaa on usein pidetty pimeänä aikana: rutot, maaorjuus, rahatalous heikkeni varhaiskeskiajalla, kirkon kahlehtima iloton elämäntapa.. Tämä käsitys tulee ns. renessanssin ajalta, jolloin keskiaika mustamaalattiin Keskiaikaa voidaan pitää yhtä valoisana kuin muitakin aikoja: korkeatasoinen rakentaminen (linnat, katedraalit), yliopistojen synty 1100-luvulla, kaupunkien ja kaupankäynnin vilkastuminen myöhäiskeskiajalla

Runoilija Francesco Petrarca loi "pimeän aikakauden" käsitteen Runoilija Francesco Petrarca loi "pimeän aikakauden" käsitteen. Cycle of Famous Men and Women, Andrea di Bartolo di Bargillacin fresko, Galleria degli Uffizi, Firenze, n. 1450.

Yliopistot ja tiede Varhaiskeskiajalla opetusta luostareissa ja katedraalikouluissa Maisterit alkoivat kerätä oppilasjoukkoja ympärilleen (universitas)  yliopistojen synty Ensimmäiset Pariisi, Bologna, Oxford Opetus aluksi kotona, kirkoissa ym. Opiskelu kallista, yleensä aateliston etuoikeus Yliopistot erikoistuivat eri tieteisiin, tärkein teologia

Yliopistot ja tiede Keskiaikainen tiede lähti siitä, että kaikki tieto oli jo olemassa, tieteellisiä kokeita ei tehty Tuomas Akvinolainen ja muut keskiaikaiset filosofit yrittivät todistaa raamatun oikeaksi (skolastiikka) Aristoteelisen maailmankuvan mukaisesti maa oli maailmankaikkeuden keskipiste, jota muut planeetat kiersivät

Luento keskiaikaisessa yliopistossa

Bolognan yliopiston sinetti

Pariisin yliopisto (Sorbonne) 1100-luku

Cambridge v. 1209