a) Se présenter, p. 16

b) Saluer et prendre congé, p. 15

I c) Formules de politesse, p. 23

I d) Logement et travail, p. 34

I e) Des métiers, p. 34

I f) La famille et l’état cilvil, p. 46

II a) À l’aéroport, p. 14

II b) Dans l’avion, p. 22

II c) Au restaurant d’une station de ski, p. 32

II d) À Nice, au téléphone, p. 44

III A. Verbes irréguliers être et avoir AVOIR j’ai tu as il / elle / on a nous avons vous avez ils / elles ont ÊTRE je suis tu es il / elle / on est nous sommes vous êtez ils / elles sont

III B. – C. Articles indéterminés et déterminés, du singulier (un, une; le / l’, la / l’) et du pluriel (des; les)

III D. Construction il y a Rakennetta il y a käytetään engl.- ja ruotsinkielen there is/are ja där finns -rakenteiden tavoin ilmaisemaan, että jossakin on jotakin. En France, il y a des carnavals au mois de février. Sitä seuraa substantiivi (mahdollisesti adjektiivin kanssa). Il y a des villages séduisants à l’alentours de Marseille.

III E. Prépositions de, à, en et pour 1/ 2 À à la maison, au jardin, à l’école, à Londres, aux Pyrénées  paikassa oleminen, paikkaan meneminen (suunta, sijainti); à neuf heures, à midi  kellonaika … DE de l’école, de la piscine, de Londres, des Pyrénées, de Finlande  tuleminen jostakin (lähtökohta), tai alkuperä (maiden nimet, kaupungit); le piano de Frédéric, le piano de la femme de Frédéric, le piano de mes parents  omistaminen (genetiivi); jambon de Parme (parmankinkku), vacances d’été (kesäloma)  yhdyssanat

III E. Prépositions de, à, en et pour 2/2 EN je suis en ville, je vais en ville, je voyage en Finlande, je vais en Finlande  suunta ja sijainti, etenkin maidennimien yhteydessä; en novembre, en été, en vacances  ajallinen sijainti: vuodenajat, kuukaudet, lomalla oleminen en brique, en cuir, en soie  ‘tiiltä’, ‘nahkaa’, ‘silkkiä’: materiaali, josta jokin on tehty … POUR je travaille pour le cours d’anglais  jotakin varten (syy); une chanson pour les solitaires  jollekin (tekemisen kohde silloin, kun on kyseessä kirjoittaminen, laulaminen, antaminen); Vous partez pour Paris? C’est vrai?  suunta (lähinnä partir-verbin, ‘lähteä’, kanssa)

III f) Verbes réguliers du 1 er groupe, p. 36

III g) Négation, p. 36

III h) Adjectifs possessifs, p. 48

III i) Génitif et les constructions du, de la, des et de l’, p. 49

III j) Combinaisons d’une préposition d’un article (au, à l’, aux; du, des), p. 52

Interrogation, p. 54 et 76 KYSYMYSLAUSEET (kolme tyyppiä) 1 Intonaatiokysymys A Kysymyssanan kanssa Vous êtes d’où? Mistä tulette? B Ilman kysymyssanaa Vous aimez le ski? Pidättekö hiihtämisestä? 2 Est-ce que –kysymys Est-ce que vous venez d’Irlande? Est-ce que vous aimez le ski? Pidättekö hiihtämisestä?

Interrogation 3. Käänteinen kysymys Aimez-vous le ski? Venez-vous d’Irlande?

Interrogation TAPAUKSET JA SELITYKSET 1.Äänenpaino nousee. Sanajärjestys on suora. HUOM! Kirjoitusasu ei eroa toteavasta lauseesta. Vous aimez le ski. Ilman nousevaa intonaatiota: Pidätte hiihtämisestä. Nousevan intonaation kanssa: Pidättekö hiihtämisestä?

Interrogation selitykset 2. Kysymykseen laitetaan eteen rakenne “est-ce que” (lausutaan, suomennos –ko, -kö). – Sanajärjestys säilyy suorana. – Helppo kysymyslauseen tyyppi: toteamukseen vain lisätään est-ce que, niin saadaan siitä kysymys. 3. Lauseessa käänteinen sanajärjestys: verbi tulee ennen tekijää. HUOM! Verbin ja tekijän väliin laitetaan viiva, jos tekijä on pronomini (niin kuin usein on). Venez-vous d’Irlande? Aimez-vous le ski?

Kieltosana kysymyslauseessa 1 Intonaatiokysymys Vous n’aimez pas le ski? 2. Est-ce que –kysymys Est-ce que vous n’aimez pas le ski? 3. Verbi ennen tekijää N’aimez-vous pas le ski? >> Ettekö pidä hiihdosta?

Kieltosana kysymyslauseessa SELITYKSET (kieltosanojen paikka): 1.Kuten toteavtaipuvanassa lauseessa, kieltosanat tulevat VERBIN MOLEMMIN PUOLIN. Vous n’aimez pas… Jos lauseessa on KAKSI VERBIÄ ja toinen niistä on perusmuodossa, niin kieltosanat sijoittuvat TAIPUVAN VERBIN (yleensä ensin tuleva) MOLEMMIN PUOLIN : Vous n’allez pas aimer… Te ette tule pitämään…

Kieltosana kysymyslauseessa 2. Est-ce que –liitteen kanssa ihan sama juttu, eli verbin molemmin puolin: Est-ce que vous n’aimez pas… 3. Käänteisen sanajärjestyksen ollessa kyseessä: N’aimez-vous pas… verbin molemmin puolin. HUOM! P RONOMINI ei irtoa verbistä kielteisessäkään lauseessa.

Kysymyssanat, esim. 1 Vous aimez le ski pourquoi? Pourquoi est-ce que vous aimez le ski? Pourquoi aimez-vous le ski? Miksi pidätte hiihtämisestä? --- Pourquoi est-ce que vous n’aimez pas le ski? Miksi ette pidä hiihtämisestä? T UNNISTA KYSYMYSSANA ! M IKÄ ON KYSYMYSSANAN PAIKKA SUHTEESSA MUIHIN LAUSEENJÄSENIIN ?

Kysymyssanat : esimerkki 2 Vous revenez de l’Irlande quand? Quand est-ce que vous revenez de l’Irlande? Quand revenez-vous de l’Irlande? Milloin palaatte Irlannista? M ISSÄ KOHTAA LAUSETTA SUOMEN KIELEN KYSYMYSSANA YLEENSÄ ON ?

Kysymyssanan paikka Ranskan kielessä on yleensä sama juttu kuin suomen kielessä: KYSYMYSSANA SIJOITTUU LAUSEEN ALKUUN. Intonaatiokysymyksessä kysymyssanan voi luontevasti sijoittaa myös lauseen loppuun: Vous revenez de l’Irlande quand? Se kuitenkin MUUTTAA kysymyksen sävyä. Alkuun tulevat merkitykselliset asiat.

Kysymyssanoja: yhdistä! 1 Quoi?Milloin?____ 2 Que?Miten? ____ 3 Où?Miksi? ____ 4 D’où?Kuka? ____ 5 Quand?Paljonko? ____ 6 Pourquoi?Mikä? ____ 7 Comment?Mitä +kohde ? _ 8 Combien?Mistä? ____ 9 Quel/Quelle? Quels/Quelles? Mitä? ____ 10 Qui?Missä? ____

Yhdistä: vastauks et 1 Quoi?Milloin?5 2 Que?Miten? 7 3 D’où?Miksi? 6 4 Quand?Kuka? 10 5 Combien?Paljonko? 8 6 Pourquoi?Mitä itsenäinen ? 1 7 Comment?Mikä +kohde ? 9 8 Combien?Mistä? 4 9 Quel/Quelle? Quels/Quelles? Mitä? 2 10 Qui?Missä? 3

Kysymyssanoja, s. 76 − Quand?Milloin? − Comment?Miten? − Pourquoi?Miksi? − Qui?Kuka? − Combien?Paljonko? − Quoi?Mitä itsenäinen ? − Quel/Quelle? Quels/Quelles?Mikä +kohde ? − D’où?Mistä? − Que? Mitä? − Où?Missä?