4. Hapan ja emäksinen Luetellaan

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Mustikkatrio.
Advertisements

KEMIKAALIN AIHEUTTAMAT VAARATEKIJÄT 2
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Metallien reaktiot.
Ongelmajätteet ja niiden käsittely
Korroosionesto ja pinnoitustekniikka: korroosioympäristöjä
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Kemiaa pyykinpesussa.
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Pesuaineet Pesuaineissa on tensidejä, eli aineita, joissa on pitkä, vettä hylkivä hiiliketju, ja veteen liukeneva hiili, ja –happiatomeista koostuva negatiivinen.
Kemian opetuksen työtavat
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
Alkuaine, yhdiste vai seos?
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
Sähkökemian perusteita, osa 2
Kemia on sähköä Kemiallisia reaktioita, joissa elektroneja siirtyy kutsutaan hapetus-pelkistysreaktioiksi (tai redox-reaktioiksi) Kun alkuaine luovuttaa.
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Liukoisuus-ja ionitulo
Heterogeeninen tasapaino
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Kuonien rakenne ja tehtävät
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
PITOISUUS Pitoisuus kertoo kuinka paljon jotain ainetta on seoksessa. Pitoisuus voidaan esittää monella eri tavalla. MASSAPROSENTTI kertoo kuinka monta.
6. Luonnon happamoituminen
Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
FOSFORI.
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
Kemikaalit ja työturvallisuus
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
FYKE6 Arkista kemiaa. 9. Kemiaa keittiössä Hiiva Hiiva sieni, pilkkoo taikinan sokerin hiilidioksidiksi ja vedeksi, kohottaa taikinan sieni, pilkkoo taikinan.
13. Karboksyylihapot, esterit ja rasvat. Karboksyylihapot  Ovat heikkoja happoja  Heikko happo ja vahva happo, mitä tarkoitetaan?  Vahva happo luovuttaa.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
2.2 IONISIDOS IONISIDOKSEN MUODOSTUMINEN Metalleilla on pieni elektronegatiivisuus, joten ne luovuttavat ulkoelektroninsa epämetalleille, joiden elektronegatiivisuus.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Indikaattorityö Työn suoritus (OHJE): Laita 3-4 tippaa hapanta (HCl-liuos), neutraalia (vesi) ja emäksistä (NaOH-liuos) ainetta kuuteen mikrokemian alustan.
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
Solu ottaa ja poistaa aineita
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
Kemikaaleja kaikkialla
15. Hiilihydraatit ovat hiilen, hapen ja vedyn yhdisteitä
Orgaanisia reaktioita
1.Kemiaa kaikkialla Kemia on kokeellinen luonnontiede, jossa tutkitaan aineiden ominaisuuksia, rakennetta ja aineiden välisiä reaktioita Tutkimuksia tehdään.
Kemialliset sidokset – vahvat ja heikot
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Johtaako liuos sähköä? 4,5V
Ionisidos Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elektroneg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos.
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Neutraloituminen ja suolat
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

4. Hapan ja emäksinen Luetellaan Happamia aineita Sitruuna, hapot, puolukka, Emäksisiä aineita Pesuaineet, saippua, merivesi, lipeäkala Happo on aine, joka voi luovuttaa vetyionin H+  Kaikki hapot sisältävät vetyioneja Emäs on aine, joka voi vastaanottaa vetyionin H+

Oppilastyö: Tutkitaan aineiden pH:ta pH-paperilla Hapan, emäs vai neutraali Kahvi 5 H Tiskiaine 7 N Ruokasooda 8-9 E Omena 4 Suolahappo HCl 1 Natriumhydroksidi NaOH 11 Etikka 3-4 Sokeriliuos 5-6 Vesi 6 Rikkihappo H2SO4 pH 1-6 7 8-14 Hapan neutraali emäksinen

Hapon ja emäksen vesiliuos Happo veteen vetyioni, jonka vesimolekyyli ympäröi: H+ + H2O  H3O+ Vesiliuoksen happamuuden aiheuttaa oksoniumioni H3O+ (mitä enemmän, sitä happamampi) Esim. Suolahappo veteen HCl + H2O  H3O+ + Cl- Vesiliuoksen emäksisyyden aiheuttaa hydroksidi-ioni OH- (mitä enemmän, sitä emäksisempi) Esim. ammoniakki veteen NH3 + H2O  NH4+ + OH-

Happamuuden mitta pH Kuvaa oksonium-ionien konsentraatiota (pitoisuutta) Logaritminen asteikko: pH pienenee yhdellä  oksonium-ionien määrä kymmenkertaistuu pH:ta voidaan mitata eri tavoin pH-paperi, muut pH-mittarit Indikaattorilla: väri ilmaisee onko liuos hapan vai emäksinen (esim. fenoliftaleeni, viherpuna)

Vahva ja heikko happo Vahvat hapot Heikot hapot hajoavat vesiliuoksessa lähes kokonaan ioneiksi esim. rikki-, typpi- ja suolahappo erittäin syövyttäviä Heikot hapot pienempi osa hajoaa ioneiksi esim. etikka-, muurahais-, hiili- ja oksaalihappo Kuningasvesi (suolahapon ja typpihapon seos) syövyttää jopa kultaa

Oppilastyö: Indikaattorit Tutkitaan eri indikaattorien väriä happamassa, neutraalissa ja emäksisessä liuoksessa Demo: Laitetaan NaOH-rae alumiinifolion päälle. Tiputetaan pisara vettä rakeen päälle. Havainnot: Rae syöpyy folion läpi Päätelmät: Myös vahva emäs on syövyttävä aine Indikaattori Hapan (etikka) Neutraali (vesi) Emäs (sooda) Fenoliftaleiini Väritön Punainen Lakmus ? Violetti Viherpuna Keltainen? vihreä Indikaattori Hapan (etikka) Neutraali (vesi) Emäs (sooda) Fenoliftaleiini Lakmus Viherpuna