Aikuiskasvatustieteen tutkijatapaaminen Rovaniemi YLIOPISTOKOULUTETTUJEN NUORTEN AIKUISTEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYDEN JA ELÄMÄNÄHALLINNAN HAASTEET Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

Keitä ovat yliopistokoulutetut?  Korkeasti koulutetut aikuiset ovat usein korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien vanhempien lapsia (Esim. Pulkkinen et al. 1999; Dubow et al. 2006)‏  Myös oma koulumenestys peruskoulussa ennustaa vahvasti korkeaa tulevaa koulutustasoa (esim.Pulkkinen et al. 1999)‏ ll

Mitä koulutustaso ennustaa?  Korkea koulutustaso ennustaa vahvasti tulevaa ammattiasemaa (erityisesti miehillä)‏  Mutta: erityisesti naisilla ammattiasemaan liittyvät myös työn ja perheen yhteen sovittaminen, aviomiehen tuki ja yhteiskunnassa vallitsevat asenteet (esim. Pulkkinen et al. 1999)‏  Korkea koulutustaso on useimmiten yhteydessä myös elämään tyytyväisyyteen (Torvi & Kiljunen 2005; Veenhoven 1996)‏  Myös suhteellisen korkea tulotaso ja ammatiasema korreloivat elämään tyytyväisyyden kanssa (esim. Torvi & Kiljunen)‏

Koulutustaso ja työuran vakaus  Yliopistokoulutettujen työuran viisi ensimmäistä vuotta (v. 2005; N=4536; Korhonen & Sainio 2006)‏  Työssäoloaika 4v 3kk  Työsuhteita 4.0  Työttömänä 30% (vähintään yksi työttömyysjakso valmistumisen jälkeen

TUTKIMUSMETODI JA TUTKIMUSJOUKKO  Tutkimus toteutettiin postitettuna lomakekyselynä (N=192)‏  Kohdejoukkona suomalaiset, vuonna 1968 syntyneet nuoret aikuiset  Edustava otos ikäluokasta (ks. Martikainen 2006)‏  Tämän tutkimuksen tutkimusjoukkona toimivat ko. otoksesta poimitut yliopistokoulutetut tutkittavat (N=43)

TULOKSIA: taustaa  Taustaa: Yliopistokoulutettujen  isät ovat olleet ylempiä toimihenkilöitä tai johtajia (40%) tai alempia toimihenkilöitä (40%); äitien status ei ole näin selvä (yth/joht: 23%, ath: 28% ja työnt 37%)‏  koulumenestys on ollut pääasiallisesti hyvä tai erinomainen (65%)‏  Koulutustavoite 9:nnen luokan jouluna on ollut korkeakoulu tai yliopisto (85%)‏  Nykyinen toimenkuva on pääasiallisesti ylempi toimihenkilö tai johtaja (89%)‏

Koulutustaso ja työhistorian vakaus  Koulutustaso ja työhistorian vakaus eivät ole yhteydessä toisiinsa (Χ²(9)=16.768, p<.052)‏  Vakain työhistoria on ollut keskiasteen tutkinnon suorittaneilla (yksi vakituinen työ 36%:lla), toiseksi vakain yliopistotutkinnon suorittaneilla (32%:lla yksi vakituinen työ)‏  Korkeasti kuitenkin vähiten ”pahinta epävakautta” (pääasiallista työttömyyttä 0%:lla)‏

Koulutustaso ja elämään tyytyväisyys  Koulutustaso ja elämään tyytyväisyys ovat yhteydessä toisiinsa koko tutkimusjoukossa (Χ²(12)=33.231, p<.001)‏  Naisia ja miehiä erikseen tarkastellessa koulutustason ja elämään tyytyväisyyden välistä suhdetta ei kuitenkaan löydy vaikka miehillä se on olemassa (N: r=.056, p naisista tyytyväisimpiä ovat perusasteen tutkinnon suorittaneet naiset (57% erittäin tyytyväisiä), yliopistotutkinnon suorittaneet ovat toiseksi tyytyväisempiä (44%)‏

Elämään tyytyväisyyden tekijät  Elämään tyytyväisyyteen tilastollisesti yhteydessä olevat seikat:  Siviilisääty (Χ²(6)=18.41, p<.005)‏  Viihtyvyys työpaikassa(Χ²(4)=9.55, p<.049)‏  Naiset vrs. miehet:  N: tyytyväisyys parisuhteeseen (r=.500, p<.015), parisuhdehistoria (r=.495, p<.014), väkivallan kokeminen parisuhteessa (r=.415, p<.039) ja asuinpaikka (tyytymätömimpiä ovat pääkaupunkiseudulla asuvat naiset; r=.402, p<.047)‏  M: tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin (r=.500, p<.035), aikuisiän elämäntavat (r=.461, p<.054)‏ sivsiv

Elämään tyytyväisyyden tekijät...  Avoimien vastauste perusteella elämään tyytyväisyyteen positiivisesti vaikuttavia seikkoja:  Naiset: perhe/parisuhde (83%), työ (61%), omat ominaisuudet (17%) ja ystävät (17%)‏  Miehet: perhe/parisuhde (69%), työ (56%), taloudelliset seikat (38%)‏

Elämään tyytyväisyyden tekijät...  Avoimien vastauste perusteella elämään tyytyväisyyteen negatiivisesti vaikuttavia seikkoja:  Naiset: kiire/ajan puute (30%; esim. 'oman ajan puute', 'unen puute'), työ (17%)‏  Naiset ja miehet eroavat toisistaan myös sen suhteen, onko heillä mielestään riittävästi vapaa-aikaa t(40)=2.64, p<.012)‏  Miehet: työ (31%), talous (19%)‏ t

Johtopäätöksiä  Koulutustaso ei ole tarjonnut vakaata työhistoriaa ainakaan tälle sukupolvelle, joka astui työelämään laman puhjetessa  Alemman tason koulutuksen saaneet saattoivat ehtiä työelämään vielä nousukauden aikana  Korkea koulutus auttaa elämän tyydyttäväksi kokemisessa, mutta naisille asia ei ole niin suoraviivainen kuin miehille  Perhe ja työ ovat tärkeitä elämän tyydyttäväksi kokemisen kannalta  naisille näiden kahden yhteen sovittaminen on ongelmallista (erityisesti pääkaupunkiseutu)‏

Pohdintaa...  Näyttäisi siltä, että vielä ainakin tämän sukuolven kohdalla naiselle korkea koulutustaso tuo elämänhallinnan kannalta osin ristiriitaisia ja vaikeasti toteutettavia vaatimuksia  Alhaisempi koulutustaso/vähemmän vaativat työtehtävät näyttävät osin helpottavan eri elämän alueiden yhteensovittamista  Ratkaisua kyseiseen ongelmaan on mahdollista etsiä miesten ja naisten arkipäivän tasa-arvon toteutumisesta (esim. kotitöiden ja lastenhoiden vastuun tasaisemmasta jaosta tai toisaalta työnantajan joustavasta suhtautumisesta perheeseen)‏

Lähteet: Dubow, E., Huesmann, L., Boxer, P., Pulkkinen, L. & Kokko, K Middle childhood and adolescent contextual and personal predictors of adult educational and occupational outcomes: A mediational model in two countries. Developmental Psychology, 42: Korhonen, P. & Sainio, J Viisi vuotta työelämässä. Monialayliopistoista vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. Aarresaari. Martikainen, L Suomalaisten nuorten aikuisten elämään tyytyväisyyden monet kasvot. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 287. Pulkkinen, L., Ohranen, M. & Tolvanen, A Personality antecedents of career orientation and stability among women compared to men. Journal of Vocational Behavior, 54: Torvi, K. & Kiljunen, P Onnellisuuden vaikea yhtälö. EVA :n kansallinen arvo- ja asennetutkimus Helsinki: Taloustieto Oy. Veenhoven, R Developments in satisfaction-research. Social Indicators Research, 37:1—46.