sosiaalidemokratia ja kommunismi

vallankumouksellisuus = vanhan yhteiskunnan rakenteet tulee hävittää, sillä uutta sosialistista yhteiskuntaa ei voi rakentaa vanhan yhteiskunnan perustalle revisionismi (reformismi) = sosialistiseen yhteiskuntaan voidaan päästä parlamentaarista tietä uudistusten myötä. Vanhan yhteiskunnan rakenteita ei tarvitse tuhota.

internationaalit 1. internationaali (1864-1876) Komintern (1919-1943) Kominform (1947-1956) 4. internationaali (1938-) sosialistinen internationaali (1956-)

Eduard Bernstein (1850-1932) muotoili revisionistisen opin vallankumousta ei tarvita sosialismin saavuttamiseksi pääomien keskittymistä ei ollut tapahtunut Marxin esittämällä tavalla keskiluokka ei ollut hävinnyt työläisten taloudellinen asema ei ollut heikentynyt kehitys ei ollut johtanut luokkien polarisoitumisen, vaan erilaisten luokkien eriytymisen tilanne tuli arvioida uudestaan tuli keskittyä työläisten olojen parantamiseen ammattiliittojen ja parlamentin kautta yleinen äänioikeus lähiajan poliittiseksi tavoitteeksi yhteistyö liberaalien kanssa

Vladimir Iljits Lenin (1870-1924) Lokakuun vallankumouksen teoreettinen johtaja 1906 kommunistisen puolueen puheenjohtaja 1919 kommunistinen internationaali = Komintern kehitti Marxin teorioita eteenpäin konkretisoi ja päivitti vallitsevaan tilanteeseen kritisoi voimakkaasti revisionisteja 1800-luvun lopun parantuneet olot näköharhaa revisionistit tehneet liian hätiköityjä johtopäätöksiä

imperialismiteoria kapitalismin korkein aste on imperialismi maailma jakaantuu korkeasti teollistuneisiin maihin ja raaka-aineen tuottajamaihin koko maailma vedetään kapitalismin tilaan ja yhä useampi ihminen joutuu proletariaattiin alikehittyneet alueet varaventtiilinä ylituotannolle imperialismi luo otolliset olosuhteet vallankumoukselle imperialismissa valtio joutuu pääoman alaisuuteen ja valtion valtakoneisto asettautuu pääoman palvelukseen → pääomien välinen kilpailu muuttuu valtioiden väliseksi Imperialismi, kapitalismin korkeimpana vaiheena (1916)

parlamentarismi vs. vallankumous työläisten aseman paraneminen väliaikaista revisionismi heikensi proletariaatin vallankumousintoa ja teki työläisistä uskollisia kapitalistiselle valtiolla syntyy työläisaristokratia, joka tuntee sympatiaa porvareita kohtaan ja vieraantuu proletariaatista se alkaa vaatia itselleen proletariaatin johtopaikkoja länsimainen demokratia = porvarillinen demokratia vain proletariaatin diktatuuri voi kumota kapitalismin

vallankumous yhteiskuntamuodon muutos tapahtuu vallankumouksen kautta vallankumouksessa tuhotaan vanhat taloudelliset valtarakenteet ilman taloudellisten rakenteiden muutosta kyse ei ole vallankumouksesta vastavallankumous = vanhat rakenteet palautetaan vallankumous edellyttää oikeaa historiallista tilannetta tuotantovoimien ja tuotantotavan välinen ristiriita kansan luokkatietoisuus kansa tärkein historian luoja, ”historian reaalinen subjekti” yksilön rooli usein merkityksellinen, mutta ei ensisijainen työväenliikkeellä tulee olla johtaja: henkilöpalvonnan vaara

puolueteoria Vallankumouksen johdossa tulee olla kommunistinen puolue Puolue on vallankumouksen etujoukko, jonka jäsenet ovat kaadereita Puolueeseen pääsevät vain parhaat Puolue määrittää vallankumouksen ja sosialistisen yhteiskunnan suunnan

demokraattinen sentralismi valta neuvostoille! neuvostot ovat perustason päättäviä soluja tehtaissa ja armeijassa neuvostoissa ilmeni kansan ja puolueen yhteys puoluejohto on vastuussa puolueelle ja valtiovallan haltija on vastuussa kansalle kaikki tärkeät päätökset alistetaan kansan pohdittavaksi

maolaisuus Kiinan kommunistinen puolue 1921 Kommunistien johtajaksi 1920-luvun lopulla Mao Zedong (1893–1976) Vallankumouksen perusta maaseudulla Tuli luoda oma armeija ja punainen tukialue Taistelu hallitsevaa guomindang-puoluetta vastaan Pitkä marssi 1934–36 Jingxista Shaanxihin

1937 Japani hyökkäsi Kiinaan kommunistit guomindangin rinnalla taisteluun japanilaisia vastaan 1949 Kiinan kansantasavalta; guomindang Formosaan Suuri harppaus 1958–1960 päätöksenteko ruohonjuuritasolle kollektiivitilat yhdistettiin kansankommuuneiksi kaupungit jaettiin kommuuneihin epäonnistui → palattiin takaisin Kulttuurivallankumous 1966–1976 johtajia tuli arvostella väestöryhmien väliset erot tuli häivyttää johti sekasortoon; puna-armeija toimi kritiikin kärkenä; aseellisia yhteenottoja armeijan ja valtion viranomaisten välillä Maon kuolema lopetti kulttuurivallankumouksen

Sosialistinen realismi otettiin käyttöön 1934 Neuvostoliiton kirjailijaliiton on konferenssissa esikuvana Maxim Gorki: Äiti (1907) taiteen tehtävä palvella sosialismia kansantajusta ja puoluekantaista työläisten elämän esittäminen ihailtavassa muodossa taidetta tuli kontrolloida yhteiskunnallisesti taiteen tuli olla: realistista, optimistista, kansanomaista, perinteikästä, tyypillistä, historiallista, sankarillista. kuvaamataiteessa lisäksi: monumentaalista, pateettista, arkkitehtonista, veistoksellista 14

mallioopperat uudet vallankumoukselliset sisällöt ja ilmaisumuodot vanhojen pohjalle mallioopperat (8 kpl) Jiang Qing Punainen naisjoukko-osasto, Valkotukkainen tyttö perinteinen ooppera ja baletti yhdistettiin vallankumouksellisiin teemoihin mallia myös amerikkalaisista musikaaleista

Maolaisuuden tunnusmerkit Vallankumouksen tulee alkaa maaseudulta Jatkuva luokkataistelu Kollektivismi ja anti-intellektualismi Imperialismin kaudella vallankumous syntyy kehitysmaissa 16

Maolaisuus kolmannessa maailmassa kolme suuntausta: liittoutumattomat: positiivinen suhtautuminen Kiinaan uuteen suuntaan kriittiset: Kiinan uusi johto pettureita Revolutionary Internationalist Movement (RIM) Loistava polku, Bangladeshin ja Nepalin maolaiset Albanian ympärille ryhmittyneet Latinalaisen Amerikan maiden kommunistisia puolueita 17

kansan sota esikuvana kommunistien taktiikka Kiinan sisällissodasta avoimien taisteluiden välttäminen taistelut valitaan huolella, kun voitto on realistista pienet taisteluyksiköt (10-20 sotilasta) tukialueiden muodostaminen huollon turvaaminen oikeudenmukaisen järjestelmän luominen alueelle maaseudun haltuunotto ja kaupunkien motittaminen terrori 18

Loistava polku Sendero Luminoso Perun kommunistinen puolue aloitti aseellisen toiminnan 1980 1992 Abimael Guzman vangittiin → toiminta väheni perustettu 1960-luvun lopulla esikuvana Maon ajatukset ja Kiinan kokemukset sabotaasit, viranomaisten salamurhat, joukkomurhat → voimakasta vastustusta, suosio laski, kostotoimenpiteitä 2000-luvulla kidnappaukset, iskut sotilaita ja poliiseja vastaan, huumekauppa 19

Juche Pohjois-Korean virallinen poliittinen ideologia luoja Kim Il-Sung (1912-1994) Kim Jong-Il (1942-2011) Kim Jong-Un (1983/84-) Juchen perusperiaatteet: riippumattomuus politiikassa omavaraisuus taloudessa itsepuolustus kansallisessa puolustuksessa on sovellettava luovaa menetelmää pääpaino on pantava ideologiaan Songun-politiikka (armeija ensin)